Suomen kunniakonsulit Baltian ja Benelux-maista vierailivat huhtikuisessa Helsingissä

Kunniakonsulit ja Suomen suurlähettiläs Belgiassa ja Luxemburgissa aurinkoisessa Helsingissä. Vasemmalta Jean-Francois Gailly, Jouko Leinonen, Luc Hens, Sébastien Lardinoit ja Annemie Drieskens.
Kunniakonsulit ja Suomen suurlähettiläs Belgiassa ja Luxemburgissa aurinkoisessa Helsingissä. Vasemmalta Jean-Francois Gailly, Jouko Leinonen, Luc Hens, Sébastien Lardinoit ja Annemie Drieskens.

Suomen kunniakonsulit Baltian ja Benelux-maista vierailivat Helsingissä, ja saivat tuhdin tietopaketin suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta sekä kauppasuhteiden edistämisestä.

Suomella on 10 kunniakonsulia Benelux-maissa (Belgia, Alankomaat ja Luxemburg) ja neljä Baltian maissa (kolme Virossa: Tartossa, Pärnussa ja Narvassa sekä yksi Liettuan Klaipedassa).

Ohjelma alkoi katsauksella Suomen maakuvatyöhön sekä tutkimalla suomalaisten menestystä onnellisuusmittauksissa – millaisia tekijöitä on onnellisuuden taustalla? Suomalainen yhteiskunta on rakennettu onnellisuutta mahdollistavaksi. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvä hallinto ja vakaa yhteiskunta, median vapaus, vähäinen korruptio, luottamus yhteiskuntaan ja kanssaihmisiin; terveys, koulutus, tasa-arvo ja sosiaalinen yhdenvertaisuus, pääsy työmarkkinoille, köyhyyden vähentäminen ja perusturva; perhe-elämän ja työelämän yhdistäminen, puhdas luonto.

Kristina Kaihari Opetushallituksesta esitteli suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa ei ole umpikujia, vaan aiemmista valinnoista riippumatta on aina mahdollista jatkaa eteenpäin. Suomessa myös opetetaan medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä varhaiskasvatuksesta alkaen läpi koulupolun – tällä on merkitystä myös yhteiskunnallisen vakauden ja hybridiuhkiin vastaamisen näkökulmasta. Koulutettu, tiedostava väestö näkee paremmin vaikutusyritysten taa.

Kunniakonsuleille esiteltiin suomalaista kokonaisturvallisuuden käsitettä, valtakunnallisten maanpuolustuskurssien järjestelmää sekä Turvallisuuskomitean toimintaa. Huoltovarmuuskeskuksessa tutustuttiin kansalliseen varautumiseen kriisitilanteita varten. Perinteiset uhat eivät ole kadonneet minnekään, mutta rinnalle on tullut uudenlaisia uhkia, joihin varautuminen vaatii uudenlaista ajattelua ja kansainvälistä yhteistyötä.

Kunniakonsulit tapasivat ulkoministeri Pekka Haaviston, joka keskusteli näiden kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheista, kuten Euroopan turvallisuustilanteesta ja Suomen liittymisestä Natoon.

Kehitysyhteistyö-  ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johdolla pohdittiin, kuinka Suomen osaamista voisi tehdä tunnetummaksi maailmalla sekä paremmin hyödyntää kunniakonsuleiden roolia vienninedistämisessä. Tämä oli aiheena myös erillisellä Team Finland -lounaalla. Kunniakonsulit ovat alueensa erityisasiantuntijoita, he tuntevat esimerkiksi paikallista yrityskulttuuria ja voivat identifioida tarpeita ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Suomen päästä tehtävänämme on kertoa osaamisestamme ja tarjonnastamme kyseiselle alueelle. Teemasuurlähettiläät Anne Vasara ja Päivi Sillanaukee esittelivät kiertotalouden sekä terveyden ja hyvinvoinnin alan tarjontaa.

Sitrassa kuultiin tulevaisuuden megatrendeistä ja kuinka niihin tulisi varautua. Skenaarioita on monenlaisia, ja vain tiedostamalla niitä ja toimimalla voimme vaikuttaa, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Kaikkeen ei ole mahdollisia varautua, mutta monet suuret uhat ovat olleet tiedossamme jo pitkään, kuten ilmastonmuutos ja luontokato sekä näiden seuraukset esimerkiksi alueiden käydessä mahdottomaksi asua väestölle.

Vierailuun mahtui myös Emil Antonin erinomainen Helsinki-kierros, jolle lähdimme sankassa sumussa, joka onneksi hälveni aamun mittaan. Kunniakonsulit perehtyivät samalla Suomen ja Helsingin historiaan, osana Ruotsia, sitten Venäjää ja lopulta itsenäisenä; arkkitehtuuriin, kulttuuriin, uskontoihin ja jopa ensimmäisiin suomalaisiin tutkimusmatkaajiin maailmalla. Kierroksen lopuksi tutustuimme Oodi-kirjastoon ja sen toimintoihin – perinteisen kirjaston lisäksi Oodissa voi aloittaa vaikka muusikon uran varaamalla äänitysstudion – sekä suomalaisten lukuintoon.

Mitä ovat kunniakonsulit?

Kunniakonsulit neuvovat hädänalaiseen asemaan joutuneita Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia. He voivat myös osallistua Suomen maakuvan vahvistamiseen, edistää Suomen ja asemamaan kaupallis-taloudellisia ja kulttuurisuhteita sekä neuvoa suomalaisyrityksiä paikallisen yrityskulttuurin ja yhteystyökumppaneiden suhteen.

 

Kunniakonsulit ovat yksityishenkilöitä, eikä heidän tarvitse olla Suomen kansalaisia. He hoitavat kunniakonsulin tehtävää sivutoimisesti ilman palkkaa.

Suomella on noin 400 kunniakonsulia ulkomailla, ja kunniakonsulaatit muodostavat erittäin arvokkaan ulkomaanverkoston. Kunniakonsuleilla on paikallistuntemusta ja verkostoja omalla alueellaan, he voivat olla ensimmäisenä paikalla, jos tapahtuu esimerkiksi luonnonmullistus tai muuta yllättävää, jossa suomalaiset tarvitsevat apua.

 

Ulkoministeriön alueosastojen on tapana kutsua kunniakonsulit tutustumaan Suomen ajankohtaisiin asioihin noin 5–10 vuoden välein.