Benelux-alue Suomen ykkösvientimarkkina

Belgian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Belgian bruttokansantuote oli vuonna 2023 yli €600 miljardia, mikä tekee maasta yhden Euroopan talouden keskeisistä vetureista. Belgia oli samana vuonna Suomen 9. suurin vientimarkkina maailmassa ja Benelux-alue peräti Suomen ykkösvientimarkkina. Belgiassa toimii arviolta 60 suomalaista yritystä paikallisen tytäryhtiöiden kautta. Monet näistä yrityksistä ovat tehneet merkittäviä investointeja maahan. Belgia ja Luxemburg sijaitsevat keskellä suuria eurooppalaisia markkinoita ja niin tavaroiden kuin energian logistiikkareittien risteyksessä. Erityisesti Antwerpenin (Euroopan 2. suurin satama), Bruggen, Gentin ja Liègen satamat tarjoavat erinomaiset yhteydet Eurooppaan ja maailmalle.

Venäjän hyökkäyssodan jälkeen Belgia joutui kiihdyttämään vihreää siirtymäänsä. Maa onkin tehnyt merkittäviä investointeja uusiutuvaan energiaan, erityisesti merituulivoimaan. Yksi maailman ensimmäisistä energiasaarista on rakenteilla Belgian rannikolle. Uusiutuva energia onkin yksi potentiaalisista yhteistyöalueista. Belgiassa on tunnistettu myös infrastruktuurin suojaamisen tarve sekä sotilaallisesta että siviiliväestön näkökulmasta. Suomen Nato-jäsenyys ja maantieteellinen sijainti lisäävät Suomen mainetta maana, jolla on kokemusta varautumisesta.

Belgia on merkittävä innovaatioiden ja tutkimuksen edistäjä, ja maa investoi 3,5 % BKT:staan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kemian-, auto- ja elintarviketeollisuuden lisäksi Belgia on tunnettu vahvasta lääketeollisuudestaan. Belgia on maailman johtava rokotteiden viejä. Belgialaiset ovat entistä kiinnostuneempia terveydestään ja suosivat puhtaampia ratkaisuja, mikä luo tilaa yhteistyölle Suomen kanssa, joka tunnetaan myös täällä puhtaasta luonnostaan ja kestävistä innovaatioistaan. Yhä useammat suomalaiset elintarvikkeet ovat löytämässä tietään näille markkinoille.

Belgialla on pitkä ja kiehtova historia, joka on muokannut maan ainutlaatuiseksi liittovaltioksi. Täällä maailman huippututkimuslaitokset jakavat tilan satoja vuosia vanhojen rakennusten kanssa. Kolme virallista kieltä ja kolme hallinnollista aluetta tekevät Belgiasta maan, jossa eri alueet ovat erikoistuneet tiettyihin osa-alueisiin – tehden niistä vahvuuksiaan. Vaikka Belgia saattaa suomalaisille vaikuttaa etäiseltä markkinalta ja se jää usein EU-instituutioiden varjoon, monet belgialaiset yritykset ovat jo löytäneet Suomen. Esimerkiksi kemianteollisuuden suuryritykset Umicore ja Solvay ovat jo investoineet maahamme.

Luxemburg on taloudellisesti vauras (BKT/asukas yksi maailman korkeimpia) ja sillä on kokoaan suurempi rooli EU:ssa. Vaikka maan talous on perinteisesti ollut finanssialan varassa, se on viime vuosina monipuolistunut vihreän siirtymän ja korkean teknologian siivittämänä, esimerkiksi avaruussektorilla. Luxemburgissa Suomella olisi mahdollisuuksia markkinoida osaamistaan mm. tekoälyratkaisuissa ja kyberturvallisuudessa. Suomi voisi hyödyntää tätä ostovoimaista ja kasvavaa markkinaa myös terveydenhuollossa ja bioteknologiassa. Luxemburgissa yksityiset sijoittajat ja rahoituslaitokset etsivät jatkuvasti uusia pitkäaikaisia sijoituskohteita, ja Suomella tulisi hyödyntää tätä kysyntää esim. vihreän siirtymän ja puhtaiden teknologioiden saralla.

Maakuntamatkat, roadshow't ja yritystapaamiset ovat tarjonneet minulle mahdollisuuden nähdä omin silmin, kuinka hienosti suomalaiset yritykset ovat menestyneet Belgiassa ja pystyneet hyödyntämään maan markkinoiden vahvuuksia. Myös Suomen kunniakonsuliverkosto ovat apunamme, kun pyrimme auttamaan paikallisten kontaktien luomisessa.

Teksti: Jouko Leinonen, Suomen suurlähettiläs, Belgia ja Luxemburg