Team Finland Liettuassa: Tällä kertaa keskipisteessä Kaunas
Suurlähetystön Team Finland -vastaavat osallistuivat Suomi-Liettua-kauppakamarin järjestämälle vienninedistämismatkalle Kaunasiin. Paikan päällä tutustuttiin muun muassa osin Fortumin rakennuttamaan jätteenpolttolaitokseen ja Fazerin toimintaan Liettuassa.
Liettuan Team Finland-toiminnassa keskeisessä asemassa ovat matkat pääkaupungin ulkopuolelle. Marraskuussa Suomi-Liettua-kauppakamari sekä suurlähettiläs Christer Michelsson ja edustuston Team Finland –toimintaa koordinoiva kakkosvirkamies Jussi Koskela tutustuivat Liettuan toiseksi suurimman kaupungin Kaunasin yritystoimintaan.
Kaunas on tunnettu raskaasta teollisuudesta – neuvostoaikana kaupunki oli ulkomaalaisilta suljettu, koska siellä rakennettiin mm. sotatarvikkeita, kuten panssarivaunuja. Nyt Kaunas markkinoi itseään osaamiskeskuksena, joka on ulkomaisten yritysten kannalta hyödyllisessä logistiikkasolmukohdassa, josta on helppo kuljettaa tavaraa lähialueelle. Kun Baltian läpi kulkeva Rail Baltica valmistuu, Kaunasin asema logistiikkakeskiönä vahvistuu entisestään. Liettuassa palkkataso on vielä esimerkiksi Suomen tasoon verrattuna sen verran alhainen, että tuotannon siirtäminen maahan on yrityksille houkuttelevaa. Kaunasin oppilaitoksissa on myös saatavana hyvin koulututtua työvoimaa.
Ja jos et vielä tiennyt niin Kaunasin koripallojoukkue BC Žalgiris pelaa huipputasolla. Koripallolla on Kaunasissa pitkä historia, sillä neuvostoaikana lapsilla oli Kaunasissa usein vain koripallokenttä eikä hienoja muiden lajien suorituspaikkoja.
Kauppakamarin järjestämä ohjelma alkoi suomalais-liettualaisesta jätteenpolttolaitoksesta, jota rakentaa ja hallinnoi Fortumin ja liettualaisen energiayhtiön yhteisyritys Kauno Kogeneracinė Jėgainė (KKJ). Fortum on yhtiössä vähemmistöosakas 49 %:n osuudella. Kaunasin laitos käynnistyy ensi vuoden keväällä, jolloin kaksi ja puoli vuotta kestänyt rakennusvaihe päättyy.
Jätteenpolttolaitos perustuu suomalaiseen teknologiaan ja se tulee kattamaan suuren osan Kaunasin sähkön- ja lämmöntarpeesta. Laitoksen tarina on ollut monivaiheinen. Sen vastustajat ovat maalanneet siitä suurta hajupommia, joka pilaa ympäristön, ja onpa lähikyläkin katkaissut joksikin aikaa maantien, jota laitoksen rakentajat ovat käyttäneet töissä käydessään.
KKJ-yhtiö kuitenkin muistuttaa, että hajuhaittoja ei voi tulla, sillä suljettujen ovien takana purettava jäte päätyy jätebunkkeriin, jossa on alipaine – joten haju menee jätteen mukana.
Poltettava jäte tuottaa lämpöä, joka lämmittää putkistossa kiertävää vettä ja pyörittää sähkögeneraattoriin kytkettyä turbiinia. Laitoksen suureen kokoon nähden pienikokoinen turbiini aiheutti vierailijoissa hieman hämmennystä, mutta kyseessä on energiatehokas turbiini, joka toimii korkealla kierrosluvulla. Laitos on suunniteltu täyttämään kaikki määräykset päästöjen osalta.
Rakennusvaiheessa laitos työllistää päivittäin jopa 600 ihmistä, jotka edustavat yhdeksää kansallisuutta. Laitoksesta vastaava KKJ-yhtiö voi ylpeillä sillä, että työmaalla ei ole rakennusvaiheen aikana sattunut yhtään varsinaista onnettomuutta. Myös vieraat puettiin tarvittaviin suojavarusteisiin.
Vierailun aikana kuultiin lisäksi Kaunasin erityistalousalueen (Free Economic Zone) toiminnasta. Kyseessä on yksityinen yhtiö, joka hallinnoi entisestä maatalousmaasta muokattua aluetta, joka nykyisellään tarjoaa ulkomaisille yrityksille laajan alueen ja toimivan infrastruktuurin. Erityisalueelle tullessaan ulkomainen yritys saa myös osakseen määräaikaisia verohelpotuksia, mutta yhtiön mukaan tämä ei ole monille pääasiallinen insentiivi, vaan yritykset asettavat enemmän painoa alueen logistiikkayhteyksille. Esimerkiksi Puolan läheisyys ja hyvä – ja muutaman vuoden päästä valmistuvan Rail Baltican myötä vieläkin parempi – rautatieyhteys ovat Kaunasin erityistalousalueen myyntivaltteja.
Erityistalousalueella on myös suomalaisedustus: suomalaisista yrityksistä paikalla on Finnfoam, Itella ja aiemmin YIT, joka rakensi alueelle logistiikkakeskuksen. Suurimmat ulkomaiset toimijat alueella ovat saksalaiset suuryritykset Continental ja Hella.
Liettuassa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan seitsemän erityistalousaluetta sekä useita teollisuuspuistoja, joiden toiminta on hieman eri tavalla järjestetty. Teollisuuspuistoja hallinnoivat kunnalliset toimielimet eikä niillä ole mahdollisuutta myöntää verohelpotuksia kiinteistöveroa lukuun ottamatta.
Kauppakamarin Kaunasin–matkalla tutustuttiin ammattikeittiöitä valmistavan Novametan tuotantotiloihin ja toimintaan. Novameta on suomalaisen Metosin alihankkija ja samalla kilpailija markkinasta riippuen. Novametan kasvuvauhti on ollut huikea, mikä on pakottanut yrityksen siirtymään uusiin tiloihin jo monta kertaa.
Novameta tekee aktiivista yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa saadakseen koulutettua työvoimaa. Yritys voi myös ylpeillä tavallista pidemmillä vuosilomilla, joilla työntekijöitä pyritään sitouttamaan yrityksen palvelukseen.
Yritysvierailupäivä huipentui Fazerin Liettuan-tytäryhtiön leipomoon, jossa hieman kiireisille vieraille jaettiin maistuvat leipomotuliaiset. Asiaan kuului myös tutustuminen Fazerin tuotantotiloihin. Suuri osa työstä tehdään käsityönä. Fazer käyttää Liettuassa paitsi omaa tuotemerkkiään myös paikallisesti tunnetumpaa brändiä ja se on saanut merkittävän jalansijan markkinoilla Liettuassa sekä muualla Baltiassa.
Suomi-Liettua-kauppakamari suunnittelee jo uutta matkaa – tällä kertaa Suomeen – tavoitteenaan luoda yhä uusia yhteyksiä suomalaisten ja liettualaisten toimijoiden välille. Samaa työtä yritysten hyväksi tekee Suomen suurlähetystö Vilnassa.
Jos olet kiinnostunut liiketoimintamahdollisuuksista ja yrityskontakteista Liettuassa, ole yhteydessä suurlähetystön Team Finland –tiimiin:
Jussi Koskela, Team Finland –koordinaattori
Suurlähettiläs Christer Michelsson, Team Finland -maajohtaja