Libanonin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen tulee viemään vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeiset alat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori, digitalisaatio. Koulutussektorin Team Europe Initiative -aloitteen valmistelu sekä Beirutin sataman jälleenrakennus voivat avata hankemahdollisuuksia.
MAAN KYSYNTÄTILANNE JA POTENTIAALISIMMAT MARKKINAMAHDOLLISUUDET SUOMALAISYRITYKSILLE
Libanonin tarpeet ovat suuret, mutta kotimarkkinoiden ja valtion rahoituskyky meneillään olevan syvän talouskriisin vuoksi erittäin heikot. Kysyntää vetävät lähinnä YK:n, Maailmanpankin ja EU:n sekä muiden kansainvälisten avustusjärjestöjen ja rahoittajamaiden mahdolliset hankkeet. Maan bruttokansantuote supistui Maailmanpankin mukaan 36.5 % vuosien 2019 ja 2021 välillä. Kansallisvaluutta punnan (LBP) arvo on kolmessa vuodessa heikentynyt yli 95%. Valuutan ja pankkisektorin vakauttaminen, inflaation hillintä sekä talouskasvun aikaansaaminen säilyvät valtion keskeisimpinä haasteina myös vuoteen 2023.
Libanonissa järjestettiin parlamenttivaalit onnistuneesti toukokuussa 2022, mutta vaalien jälkeen ei ole kyetty muodostamaan uutta hallitusta. Maa aloittaa vuoden 2023 kaksinkertaisessa valtatyhjiössä, sillä myöskään uutta presidenttiä lokakuussa 2022 valtakautensa päättäneen Michel Aounin tilalle ei ole saatu toistaiseksi valittua kymmenen parlamentaarisen äänestyskerran jälkeen.
Suurlähetystö pyrkii systemaattisesti panostamaan kriisiliiketoimintaan Libanonissa sekä laajemmin toimialueellaan. Näissä ponnisteluissa Maailmanpankin aluetoimisto sekä yksittäiset YK-järjestöt ovat kiinnostavia. Libanon toimii myös reittinä naapurimaihin, joissa on erilaisia markkinamahdollisuuksia. Alueella energiaan, veteen ja jätteisiin liittyviä investointeja tarvitaan. Myös koulutussektorin tarpeet ovat suuria. Kiertotalouteen sisältyy mahdollisuuksia yhdistää esim. SITRAn tutkimus- ja hanketoimintaa ja suomalaisten yritysten osaamista. Referenssihankkeet voisivat avata mahdollisuuksia myöhemmin muuallakin toimialueella.
Teksti: Anne Meskanen, Suomen suurlähettiläs, Libanon