Tapahtumarikas talvi takana – ajankohtaiskatsaus Kazakstaniin

Kevät on jo hyvällä mallilla Kazakstanissa ja takana on kaiken kaikkiaan tapahtumarikas alkuvuosi. Maaliskuussa maan pitkäaikainen presidentti Nursultan Nazerbajev ilmoitti erostaan ja sen jälkimainingeissa pääkaupunki uudelleennimettiin Astanasta Nur-Sultaniksi. Vienninedistämispuolella helmi-maaliskuun vaihteessa järjestetty Suomen ja Kazakstanin välinen talouskomissio sekä sen yhteydessä pidetty bisnesfoorumi antoivat hyvän mahdollisuuden suomalaisyritysten promootiolle maassa. Kauppavaihtokin on osoittanut pieniä elpymisen merkkejä.

Kazakstanin talous kasvaa maltillisesti ja kauppavaihto on kääntynyt pieneen nousuun

Vuonna 2018 Kazakstanin bruttokansantuote kasvoi 4,1 prosenttia öljyn kysynnän ja kotimaisen kulutuksen ansiosta. Vuoden 2019 kasvuennusteet ovat hieman edellisvuotta matalammat. Tällä hetkellä IMF arvioi kasvun jäävän 3,2 prosenttiin kun taas Maailmanpankki ennustaa 3,5 prosentin kasvua.

Vaikka Kazakstanin talous kasvaa hieman nopeammin kuin maailmantalous, niin talouden perushaasteet säilyvät entisellään. Kasvua heikentää mm. talouden riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja raaka-aine viennistä sekä pankkisektorin hauraus. Esimerkiksi maan toiseksi suurin lainanantajapankki Tsesna horjui vararikon partaalla vuoden 2018 lopulla valtion tukipaketeista huolimatta. Tammikuussa pankki sai lisärahoitusta 1,6 miljardin dollarin arvosta ja 6. helmikuuta maan sanomalehdet uutisoivat pankin myynnistä valtioon kytköksissä olevalle First Heartland Securities –välitysyhtiölle.

Kazakstanin riippuvuus Venäjän taloudesta sekä maan tengen kytkeytyminen ruplaan ja siihen liittyvät kurssivaihtelut heikentävät myös taloudennäkymiä. IMF arvioi vuoden 2018 loppuvuodesta julkaistussa World Economic Outlook -raportissaan Venäjän kasvun pysyvän lähivuodet hieman alle kahdessa prosentissa, mikä heijastuu Kazakstanin kasvuodotuksiin. Lisäksi Kazakstan kärsii osaltaan Venäjän Euroopalle asettamista vastapakotteista.

Vuoden 2017 lopulla inflaatio maassa kävi pahimmillaan 7,1 prosentissa, mutta vuoden 2018 loppuun mennessä se oli laskenut 5,3 prosenttiin. IMF arvio inflaation pysyvän 5,5 prosentin tuntumassa vuonna 2019.

Keski-Aasian väkiluvultaan suurimman valtion Uzbekistanin hiljattainen avautuminen voi tulevaisuudessa heijastua positiivisesti Kazakstanin talouteen. Vuonna 2017 maiden välillä avattiin kaksi uutta rajanylityspaikkaa. Lisäksi kummankin viranomaisten mukaan Kazakstan ja Uzbekistan käyvät keskusteluja Silk Road Visa -aloitteesta, joka mahdollistaisi matkustamisen samalla viisumilla kaikkiin Keski-Aasian maihin.

Pitkään kestäneen alamäen jälkeen Suomen ja Kazakstanin välisessä kaupassa on viime aikoina ollut viimein nähtävissä hienoista kasvua. Kazakstania kiinnostaa Suomessa erityisesti digitaalinen osaaminen, vihreä teknologia, koulutus, logistiikka ja liikenne sekä rakentamiseen liittyvä osaaminen.  Liikenneyhteyksissä kiinnostavaa on esimerkiksi Suomesta Kazakstanin Khorgosin kautta Kiinaan kulkevat junayhteydet.

Lokakuussa 2018 allekirjoitettu maiden välinen lentoliikennesopimus puolestaan mahdollistaa Finnairille pidemmän aikavälin suunnittelun mahdollisista lennoista Almatyyn ja/tai Nur-Sultaniin. Tänä vuonna Finnair lentää suoria lentoja Nur-Sultaniin elo- ja syyskuussa.

Merkittäviä poliittisia muutoksia, mutta muuttuuko mikään?

Sisäpolitiikan suhteen alkuvuosi on ollut tapahtumarikas.

Vuoden alussa vienninedistäminen ja investointien houkutteleminen siirrettiin Kazakstanin investointi- ja kehitysministeriöstä ulkoministeriön harteille. Tarkoituksena on tehostaa ulkoministeriön otetta kaupallisissa asioissa sekä lisätä ulkomaisia investointeja. Järjestely ei ole kansainvälisellä mittapuulla poikkeuksellinen. Esimerkiksi Suomessa vienninedistäminen on tärkeä osa ulkoministeriön tehtäväkenttää.

Helmikuussa presidentti Nazarbajev kertoi tyytymättömyydestään maan hallitusta kohtaan. Presidentti moitti eritoten hallituksen kyvyttömyyttä parantaa kansalaisten elinolosuhteita ja tulotasoa. Taustalla tähän oli kansalaisten kasvanut tyytymättömyys, joka huipentui helmikuun alussa järjestettyihin mielenosoituksiin pääkaupungissa sattuneen, viisi lasta surmanneen tulipalon seurauksena. Nazarbajevin lausunnon johdosta hallitus erosi välittömästi. Entinen varapääministeri Askar Maminin nimettiin uuden hallituksen johtoon ja talous-, työ-, koulutus- ja infrastruktuuriministerien pestit menivät vaihtoon. Samalla informaatio- ja viestintäministeriö lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin muiden ministeriöiden alle, joiden uusiksi nimiksi tulivat informaatio- ja sosiaalisen kehityksen ministeriö sekä digitaalisen kehityksen, puolustus- ja ilmailuteollisuuden ministeriö. Huomion arvoista on nimenomaan digitalisaatioon liittyvien kysymysten siirtäminen puolustusasioiden yhteyteen. Muutoin entisen hallituksen ministerit saivat jatkaa tehtävissään.

Uuden hallituksen aloitettua presidentti Nazarbajev ilmoitti ryhtyvänsä toimenpiteisiin sosiaalisen hyvinvoinnin sekä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen on määrä ohjata merkittävää rahoitusta. Muun muassa matalapalkkaisten julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja tullaan nostamaan.

Vuosia avoinna ollut kysymys Kazakstanin pitkäaikaisen presidentin Nursultan Nazerbajevin seuraajasta ratkesi osittain maaliskuussa, hänen ilmoitettuaan yllättäen 19.3. eroamisestaan. Tämän seurauksena parlamentin ylähuoneen puhemies Kassym-Jomart Tokajev siirtyi virkaatekeväksi presidentiksi. Ennenaikaiset presidentinvaalit järjestetään kesäkuun 9. päivä. Tokajev ei ole vielä virallisesti ilmoittanut ehdokkuudestaan. Huolimatta siitä kuka presidentiksi valitaan, on selvää, että entinen presidentti Nazerbejev säilyttää tärkeän aseman maan politiikassa. Nazarbajev jatkaa muun muassa turvallisuusneuvoston sekä puolueensa puheenjohtajana.

Toinen huomiota herättänyt uutinen oli pääkaupunki Astanan uudelleennimeäminen Nur-Sultaniksi va. presidentti Tokajevin virkaanastujaisten yhteydessä tehdyn ehdotuksen mukaisesti. Parlamentti hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti ja 23.3. va. presidentti allekirjoitti lain, jolla Astanasta tuli virallisesti Nur-Sultan. Vaikka katukyltit ja opasteet on jo suurimmaksi osaksi vaihdettu, säilyy Astana-nimi brändinä useiden tunnetuimpien tapahtumien ja yritysten nimissä, mukaan lukien Astana Economic Forum ja Air Astana.

Sekakomission ja bisnesfoorumin anteja

Suomen ja Kazakstanin hallitusten välinen talouskomissio kokoontui 28.2.-1.3.2019 Kazakstanissa. Suomen puheenjohtajana toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen ja Kazakstanin puheenjohtajana energiaministeri Kanat Bozumbajev. Tapaamisessa käsiteltiin maiden välistä kauppaa, suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia Kazakstanissa sekä energia-, liikenne-, ympäristö-, maatalous- ja koulutusyhteistyötä. Samalla komissio toimi eräänlaisena jatkumona presidentti Nazerbajevin lokakuussa 2018 Suomeen tekemälle vierailulle, jonka aikana allekirjoitettiin yhteensä 23 yhteisymmärryspöytäkirjaa (MoU).

Talouskomission yhteydessä järjestettiin yrityksille suunnattu bisnesfoorumi KazInvestin luotsaamana. Foorumiin osallistui lähes 30 suomalaisten yritysten edustajaa. Hyvistä keskusteluista ja solmituista aiesopimuksista huolimatta, bisnesfoorumi toi esille myös eroja suomalaisten ja kazakstanilaisten toimijoiden intresseissä. Kazakstanille on ensisijaisen tärkeää saada houkuteltua maahan suoria investointeja tuotteiden ostamisen sijaan. Valtion modernisaatioprojektit, potentiaalisille investoijille hanakasti mainostettavat sijoitushankkeet, ulkoministeriön uudelleen organisointi sekä Nur-Sultanissa toimiva kansainvälinen finanssikeskus (AIFC) tukevat osaltaan tätä tavoitetta. Suomen puolelta isännille korostettiin, että kauppa yleensä johtaa investointeihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että kauppavaihto maiden välillä jatkaisi kasvuaan.

kauppa
vientiyritykset