Suomi luotsasi Kazakstanin WTO-jäseneksi
Suomalaisten johtaman Kazakstanin WTO-liittymistyöryhmän yli 19 vuotta kestänyt urakka päättyi 22.6. kun työryhmä hyväksyi laajan sopimuspaketin ja lähetti sen hyväksyttäväksi WTO:n yleisneuvoston käsittelyyn. Todennäköistä on, että maa on WTO:n täysvaltainen jäsen jo joulukuisessa Nairobin ministerikokouksessa.
Kazakstanin vuonna 1996 alkanut WTO-jäsenyysprosessi oli yksi järjestön historian pisimmistä ja vaikeimmista. Prosessia vaikeuttivat esimerkiksi maan maataloustukiin liittyvät sitoumukset, kesken prosessin Euraasian talousliittoon liittyminen sekä Ukrainan tilanne.
Liittymistyöryhmän puheenjohtajuus oli Suomella koko prosessin ajan.
"Asia oli vaikea ja puheenjohtajuudet ovat yleensä lyhyempiä. On hienoa, että sopimus saatiin tehtyä, ja että puheenjohtajuus säilyi Suomella loppuun asti. Työryhmän johtaminen oli haasteellista, mikä korostui etenkin prosessin loppuvaiheessa", kertoo Kazakstan-työryhmän puheenjohtaja, ulkoasiainneuvos Vesa Himanen.
Tärkeä aluevaltaus
Liittymissopimusta luonnehdittiin korkealaatuiseksi sekä kaupan vapauttamisen että säädösten toimeenpanon kannalta.
Luonnonvaroiltaan runsaan, Venäjän ja Kiinan markkinoiden välissä sijaitsevan Kazakstanin WTO-jäsenyys on tärkeää maalle itselleen, mutta se luo mahdollisuuksia myös muille.
"WTO:n laajeneminen Kazakstanin kaltaisella maalla on erittäin tärkeää. Monenkeskiset kauppaneuvottelut eivät ole edenneet odotetusti, joten organisaatiolle on tärkeää, että kauppa vapautuu jäsenyysneuvotteluiden kautta ja säädökset kattavat laajemman alueen", Himanen sanoo.