Maa-analyysi: Kazakstan

Kazakstanin laaja poliittinen ja taloudellinen uudistusohjelma ja maan mittavat investoinnit vihreään talouteen, koulutukseen, digitalisaatioon, kestävään kaivannaisteollisuuteen sekä logistiikkaan luovat kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille geopoliittisesti muuttuvalla markkina-alueella.

Kazakstan on Keski-Aasian johtava valtio ja suurin talous, joka kiinnostaa nyt myös Venäjältä vetäytyviä länsimaisia yrityksiä. Maan talous perustuu pitkälti öljy- ja kaasusektoriin ja kaivannaisteollisuuteen, ja Kazakstanin runsaista ja monipuolisista mineraalivaroista toivotaankin Venäjän raaka-ainetuotannon korvaajaa. 

Kazakstanin talous oli juuri ehtinyt toipua koronapandemian seurauksista, kun Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa muutti tilanteen. Suorien talousvaikutusten lisäksi Venäjän taloudesta hyvin riippuvainen maa kärsii länsimaiden Venäjään kohdistamista pakotteista sekä Venäjän vastatoimien epäsuorista seurauksista kuljetus- ja logistiikka-alalle ja globaaleihin toimitusketjuihin. Niinpä vuoden 2022 talouskasvu jää vain noin 2,5 prosentin tasolle, mutta vuonna 2023 odotetaan jo 4,2 prosentin kasvua. Talouden notkahdus on jäämässä pelättyä pienemmäksi, koska öljyn ja mineraalien korkeat hinnat heijastuvat myönteisesti valtion tuloihin.

Tammikuussa 2022 puhjenneiden sisäisten levottomuuksien seurauksena presidentti Tokajev käynnisti mittavan uudistuspaketin, joka sisältää perustuslaillisia muutoksia niin maan poliittiseen, yhteiskunnalliseen kuin talousjärjestelmään. Kazakstan pyrkii vahvistamaan demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä sekä monipuolistamaan ja avaamaan talouttaan. Kazakstanin markkinoilla on suomalaisyrityksille ajankohtaisia mahdollisuuksia mm. koulutussektorilla sekä energia- ja kaivannaissektorin ja jätehuollon modernisoinnissa. Myös maan teollisuuden digitalisaatiossa sekä maa-, metsä- ja vesitalouden kehittämisessä tarvitaan ratkaisuja, joita Suomessa on tarjolla.

EU on Kazakstanin tärkein kauppa- ja investointikumppani, ja suomalaisyritysten markkinoillepääsyä tukevat EU-standardien arvostus sekä Suomen tunnettuus koulutuksen ja korkeatasoisten teknologisten ratkaisujen kärkimaana. Maan liiketoimintaympäristö on pienin askelin parantunut viime vuosina, ja hallitus jatkaa konkreettisia uudistuksia. Nyt on oikea hetki lähteä Keski-Aasiaan etsimään avautuvia mahdollisuuksia – ovathan markkinat geopoliittisen tilanteen takia muotoutumassa uudelleen.

Soili Mäkeläinen-Buhanist,
Suomen suurlähettiläs, Kazakstan