Kazakstanin talouskatsaus – syyskuu 2019

Kazakstanin aurinkoista kesää ovat värittäneet maan ensimmäiset presidentinvaalit ilman pitkään hallinnutta Nursultan Nazarbajevia sekä vallanvaihdosprosessin mukanaan tuomat protestit. Etyjin vaalitarkkailijoiden mukaan kesäkuussa pidetyt vaalit eivät täyttäneet vapaiden ja demokraattisten vaalien standardeja ja viranomaiset reagoivat tiukasti protesteihin, mikä herätti huolta ulkomaisten investoijien ja liike-elämän edustajien keskuudessa. Protestit ovat sittemmin hiipuneet, mutta eivät kokonaan loppuneet.

Kazakstanin aurinkoista kesää ovat värittäneet maan ensimmäiset presidentinvaalit ilman pitkään hallinnutta Nursultan Nazarbajevia sekä vallanvaihdosprosessin mukanaan tuomat protestit. Etyjin vaalitarkkailijoiden mukaan kesäkuussa pidetyt vaalit eivät täyttäneet vapaiden ja demokraattisten vaalien standardeja ja viranomaiset reagoivat tiukasti protesteihin, mikä herätti huolta ulkomaisten investoijien ja liike-elämän edustajien keskuudessa. Protestit ovat sittemmin hiipuneet, mutta eivät kokonaan loppuneet. Talouspolitiikkaan ei ole odotettavissa muutoksia vallanvaihdoksesta huolimatta. Lainsäädännön puolella merkittävinä hankkeina voi pitää heinäkuussa voimaan tullutta varainsiirtolakia sekä valmistelussa olevaa uutta ympäristölainsäädäntöä. Taloussuhteiden kannalta kiinnostavaa on Euroopan Unionin (EU) viimeaikaiset toimet alueella - uusi Keski-Aasian strategia viitoittanee suhteiden kehitystä pidemmällä aikavälillä ja kesällä järjestettiin ensimmäinen EU-Kazakstan Business Platform –tapaaminen Nur-Sultanissa.

Politiikan kehykset on vaihdettu, mutta linja pysyy samana

Nazarbajev luopui keväällä vapaaehtoisesti presidenttiydestä, mutta hänen ote vallankahvasta säilyy.  Nazarbajevilla on perustuslakiin kirjatut kansakunnan johtajan ja ensimmäisen presidentin tittelit. Hän jatkaa myös valtapuolue Nur Otanin puheenjohtajana. Lisäksi vuoden 2017 perustuslakiuudistus siirsi presidentin valtaoikeuksia turvallisuusneuvostolle, jonka elinikäisenä päänä Nazarbajev toimii. Uudeksi presidentiksi valittiin Kassym-Jomart Tokajev.

Tokajev painotti virkaanastumispuheessaan, että edeltäjänsä tavoin hänen talouspolitiikkansa pyrkii ensisijaisesti talouden monipuolistamiseen, tuotannon kasvattamiseen, valtion roolin vähentämiseen sekä byrokratian purkamiseen. Lisäksi Tokajev piti ensimmäisen kansakunnantilaa käsittelevän puheensa syyskuun alussa. Puheessa esiteltiin lukuisia, tarpeellisia vanhoja sekä uusia modernisaatioaloitteita. Haasteena on edelleen näiden hyvien tavoitteiden toimeenpano.

Kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseen on kiinnitetty paljon huomiota kuluvana vuonna. Nazarbajev lupasi jo keväällä merkittävää rahoitusta pienituloisten elintason kohottamiseen sosiaalitukien ja palkkojen korottamisten muodossa. Tokajev puolestaan lupasi ensitöikseen, että vähävaraisten velkaantuneiden lainat annetaan anteeksi valtion toimesta. Lupaus helpottaa lähes joka kuudennen kazakstanilaisen elämää, mutta maksaa valtiolle noin miljardi dollaria.

Hallinto pyrkii näillä toimilla ylläpitämään vakautta. Vaikka Tokajevin voitto 9.6.2019 järjestetyissä vaaleissa oli jo etukäteen selvä, ei vallanvaihdos ole sujunut täysin ongelmitta. Poikkeuksellisissa protestiaalloissa eri puolella maata on vaadittu paitsi poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia, myös ratkaisuja erilaisiin sosiaalisiin kysymyksiin. Vaikka mielenosoitukset pysyivät jopa vaalien aikana pääosin rauhallisina, nähtiin niiden aikana kovaotteisia ja umpimähkäisiä pidätyksiä viranomaisten toimesta.

Poliittinen epävakaus heijastuu myös talouteen – kesäkuussa Tengen arvo dollariin nähden laski alimmilleen yli kolmeen vuoteen. Protestit ovat rauhoittuneet tältä erää ja elämä maassa tuntuu palautuneen normaaliin rytmiin. Sijoittajat sekä maan talouseliitti seuraavat kuitenkin tarkasti poliittisen tilanteen ja meneillään olevan vallanvaihdoksen etenemistä.

Uusia ministeriöitä edistämään ulkomaankauppaa ja valmistelemaan ympäristölainsäädäntöä

Hallinnon työnjakoa on jälleen uudistettu. Osa kaupanedistämisfunktioista on siirretty pois ulkoministeriöltä ja uuden ympäristölainsäädännön valmistelua varten on perustettu kokonaan uusi ministeriö. Jo vuoden alussa informaatio- ja viestintäministeriö lakkautettiin ja sen tehtävät hajautettiin muille ministeriöille. Tuolloin huomattavimpana muutoksena oli digitalisaation siirto puolustusasioiden yhteyteen. Kesäkuussa Tokajev ilmoitti kuitenkin pyrkivänsä tehostamaan hallintoa edelleen perustamalla kaksi uutta ministeriötä.

Uusi ympäristö-, maa- ja luonnonvaraministeriö ottaa energiaministeriöltä vastuulleen OECD:n standardit täyttävän ympäristölainsäädännön valmistelun. Lisäksi ministeriölle siirretään maatalousministeriön ja teollisuusministeriön aiemmin hoitamia tehtäviä esimerkiksi vesivarantojen, vesihuollon ja –suojelun sekä metsätalouden piiristä. Uutta ympäristölainsäädäntöä on valmisteltu yhdessä kansainvälisten organisaatioiden kanssa jo pidemmän aikaa ja sillä pyritään osaltaan lieventämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia puuttumalla esimerkiksi metsäkatoihin.

Keski-Aasiassa on perinteisesti ollut hankalaa toteuttaa ympäristöuudistuksia – asenteet esimerkiksi ilmansaasteita kohtaan ovat vaihdelleet kieltämisestä välinpitämättömyyteen, mikä ei kannusta panostamaan näiden ratkaisuun. Asenteet ovat kuitenkin vähitellen muuttumassa ja ympäristötietoisuus kasvaa. Vesivarantojen ja huollon turvallisuuteen- jakeluun ja yhteistyöhön liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet vahvasti poliittiselle agendalle ja uusi ympäristölainsäädäntö edistää toivottavasti ympäristön kestävää käyttöä ja suojelua. Lainsäädäntö on tarkoitus esitellä loppuvuoteen mennessä.

Kauppa- ja integraatioministeriö on toinen vastaperustettu ministeriö, johon keskitetään kaupanedistämistehtäviä kansatalous-, teollisuus ja ulkoministeriöiltä. Uusi ministeriö ottaa vastuulleen koti-ja ulkomaankauppapolitiikan valmisteluun ja toteutukseen liittyvät tehtävät, kansainvälisen talousintegraation kysymykset sekä kuluttajansuojan. Lisäksi tekniset sääntelyyn ja standardisointiin liittyvät kysymykset ja vienninedistäminen yhdistetään saman ministeriön alle.

Valuutansiirrot ja pankkisektori uudenlaisen sääntelyn piiriin

Liiketoimintasektoriin suoraan vaikuttavia lakeja on säädetty ja valmisteltu etenkin valuutansiirtojen ja pankkialan sääntelyn puolella. Parlamentin alahuone hyväksyi kesällä lain, joka toteutuessaan siirtäisi tehtäviä maan keskuspankilta uudelle itsenäiselle taloudensääntelyelimelle. Taustalla on halu siirtää finanssimarkkinoiden sääntelyyn ja kehitykseen liittyviä tehtäviä itsenäiselle elimelle, mitä etenkin yksityiset pankit ovat vaatineet jo pidemmän aikaa. Samalla keskuspankki voisi keskittyä jatkossa talouskasvun edistämiseen rahapolitiikan sujuvuutta ja inflaation tasoa hallitsemalla. Mahdollisen uuden elimen on sen itsenäisestä statuksesta huolimatta lähes varmasti tarkoitus toimia suoraan presidentin alaisena.

Uusi valuutansiirtolaki astui voimaan heinäkuun alussa ja se vaikuttaa suuresti ulkomaisten yritysten asemaan maassa. Ulkomaisten yritysten sivukonttorit ja edustajat on aiemmin määritelty ulkomaalaisiksi (non-resident), minkä ansiosta ne ovat voineet harjoittaa liiketoimintaa sekä muiden ulkomaisten, että paikallisten yhtiöiden kanssa millä tahansa valuutalla. Uuden lain myötä näitä aletaan kohdella paikallisten yhtiöiden tapaan (residents), jolloin kaikki paikallinen liiketoiminta täytyy jatkossa suorittaa paikallisella valuutalla. Tengen kurssin heitellessä valuutan epävarmuus heijastuu suoraan liiketoimintaan.

Ulkomaiset yritykset ovatkin ilmaisseet huolensa lain vaikutuksista Kazakstanin houkuttelevuudelle: Vaikka keskuspankki on puolustautunut huomauttamalla, ettei laki esimerkiksi estä palkkatulojen kotiuttamisia tai valuutanvaihdoksia, lisää se ulkomaisten yritysten mukaan liiketoiminnan kustannuksia sekä työlästä raportointia. Syitä lain taustalla voi nähdä useampia. Ensinnäkin maan keskuspankki on pyrkinyt jo pidempään vähentämään maan finanssisektorin dollarisaatiota, ja uuden lain tarkoituksena on edistää tätä tavoitetta. Toisaalta lain ulkopuolelle jäävät ne yritykset, jotka ovat rekisteröityneet Astanan kansainväliseen finanssikeskukseen (AIFC), jolla on tärkeä osa hallinnon pyrkimyksissä vahvistaa Nur-Sultanin asemaa talouskeskuksena. Uusi laki saattaa tehdä rekisteröitymisestä ulkomaisille yhtiöille houkuttelevampaa.

Euroopan Unioni kehittää suhteitaan Keski-Aasian maiden kanssa

Kiina ja Venäjä ovat viime vuosina vahvistaneet taloudellista yhteistyötään Kazakstanin kanssa; Kiina Belt and Road (BRI) –hankkeen turvin ja Venäjä vuonna 2015 perustetun Euraasian talousunionin kautta. EU on kuitenkin edelleen Kazakstanin suurin kauppakumppani käsittäen yli kolmanneksen sen viennistä. Kazakstan on hyötynyt suuresti suorista ulkomaisista sijoituksista, joista jopa joka toinen on tullut EU:n taholta. Investoinnit ovat usein suuntautuneet energiasektorille, jonka kehitys kiinnostaa Eurooppaa kovasti. Kazakstanin öljyn ja kaasun tuonti EU-maihin kasvattaa merkitystään entisestään tulevaisuudessa ja yhteistyön muotoja haetaan laajemminkin.

EU:n uusi Keski-Aasian strategia julkaistiin viime keväänä ja se korvaa yli kymmenen vuotta aikaisemmin hyväksytyn ensimmäisen strategian. Strategian painopisteinä ovat alueen paineensietokyvyn lisääminen ulkoisia ja sisäisiä uhkia vastaan, talouksien modernisointi, alueellisen yhteistyön kehitys, sekä nuoriin kohdistuvat investoinnit. Strategia on edeltäjäänsä konkreettisempi ja sisältää suoria toimintaehdotuksia. Kazakstanin hallinto onkin jo kiitellyt EU:ta strategiasta. Toisaalta on selvää, että EU painottaa alueellista turvallisuutta ja demokratiaa siinä missä Kazakstanin toiveet nojaavat uusiin investointeihin.

EU:n ja Kazakstanin kahdenvälisiä suhteita edistetään jatkossa myös uudenlaisella EU-Kazakstan Business Platform –konseptilla. EU-maiden keskuudessa on jo pidempään ajettu korkean tason keskustelufoorumin muodostamista talouden- ja liiketoiminnan saralle, jossa esimerkiksi eurooppalaisten yritysten kohtaamista haasteista voitaisiin viestiä suoraan maan ministeriötasolla. Tätä tarkoitusta varten perustettu Business Platform kokoontui ensimmäisen kerran heinäkuussa Kazakstanin pääministeri Askar Maminin johdolla, jolloin maan valtaapitävien lisäksi koolla oli eurooppalaista yritysjohtoa ja EU-maiden suurlähettiläät. Keskusteluja käytiin EU:n ja Kazakstanin yrityselämän yhteisistä eduista, kuten teknisten esteiden vähentämisestä ja verolainsäädännöstä. Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että korkean tason tapaamiset olisivat hyödyllisiä myös jatkossa näkemysten vapaan vaihdon mahdollistamiseksi. Seuraava tapaaminen onkin määrä järjestää syksyllä.