Ajankohtaiskatsaus Kazakstanin talouteen, kevät 2021

Viimevuotinen öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaminen yhdessä pandemian muiden vaikutusten kanssa heikensivät Kazakstanin talousnäkymiä merkittävästi. Talous kutistui vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun. Tänä vuonna BKT:n oletetaan kasvavan jälleen ja ensi vuonna kasvu voi olla jo 3,5 prosenttia. Elpymisessä ja talouden monipuolistamisessa panostetaan mm. IT-sektoriin, maatalouteen sekä vihreään kasvuun. Liiketoimintaympäristön tutut haasteet säilyvät yhä, mutta kysyntää suomalaisosaamiselle on useilla aloilla.

Koronan vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan

Kazakstan talous on suurin Keski-Aasian valtioista, ja se perustuu pitkälti valtaviin öljy- ja maakaasuesiintymiin sekä raaka-aineisiin. Viimevuotinen öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaminen yhdessä pandemian muiden vaikutusten kanssa on heikentänyt talousnäkymiä.  Viime vuonna Kazakstanin bruttokansantuote laski ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun.

Mikäli Kazakstan saa koronapandemiaa kuriin, ja rokotusaikatauluissa ei tapahdu merkittäviä myöhästymisiä, Asian Development Bank(Linkki toiselle web-sivustolle.) ennustaa Kazakstanin bruttokansantuotteen nousevan 3,2 prosenttia vuonna 2021 taloudellisen toiminnan avautuessa rajoitusten purkamisen myötä. Vuonna 2022 BKT:n ennustetaan kasvavan 3,5 prosenttia investointien lisääntyessä. Kazakstanin hallinnon oma tavoite on 3 prosentin kasvu vuodelle 2021.

Tähän mennessä noin 10 prosenttia kansasta on saatu rokotettua. Rokotuksissa käytetään venäläistä Sputnikia, kotimaista QazVac-rokotetta ja kiinalaista Sinopharmia. Huhtikuussa rokotukset etenivät rivakkaan tahtiin, parhaimmillaan jopa 100 000 rokotteella per päivä. Nyt vauhti on kuitenkin hidastunut pääasiassa kansalaisten laimean rokotusinnon takia. Tämän hetkisen rokotetahdin perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että maa yltää tavoitteeseensa rokottaa 6 miljoonaa henkilöä eli noin 30 prosenttia väestöstä elokuun loppuun mennessä. Digitaalisen koronapassin ja jäljityssovelluksen avulla pyritään purkamaan pandemian aikaisia rajoituksia.

Suunnitelmat talouden uudistamiseksi

Kazakstanin talouden monipuolistamiseksi on aloitettu presidentin johdolla valtiollisia ohjelmia muun muassa digitalisaation (Digital Kazakhstan(Linkki toiselle web-sivustolle.)), vihreän kasvun ja maatalouden kehittämiseksi. Samalla maan yritysolosuhteita on pyritty parantamaan uudistamalla sääntelyä ja oikeudellisia perustoja.

Yhtenä ongelmana on ollut valtion suuri vaikutusvalta taloudessa. Kazakstanin hallinto julkaisikin ohjelman vuosille 2021 – 2025, jonka tavoitteena on yksityistää osaa valtion toiminnasta. Presidentti Tokayevin ohjeistuksesta osin tai kokonaan yksityistettävien organisaatioiden määrää nostettiin aiemmin listatuista 176:sta 736:teen. Yksityistämishankkeesta saa lisätietoja osoitteesta https://privatization.gosreestr.kz/(Linkki toiselle web-sivustolle.), joilla mainitaan tällä hetkellä hieman alle 700 yksityistettävää yritystä.

Kazakstanissa on ollut vaikeuksia löytää kotimaisia ja ulkomaisia investointeja muille kuin öljyalalle. Vuonna 2020 suorat ulkomaiset sijoitukset Kazakstaniin olivat yhteensä 17 miljardia dollaria, mikä oli 29,8 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna (FDI vuoden 2019 oli 24 mrd. USD). Näistä 8,2 miljardia suuntautui kaivos- ja energiateollisuuteen. Vuonna 2020 Yritys-  ja investointi-ilmapiiriä on pyritty uudistusten avulla parantamaan viime vuosina, ja myös osin onnistuttukin, sillä Kazakstan nousi Maailmanpankin vuoden 2020 Doing Business –vertailussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) sijalle 25. Vertailu saattaa antaa kuitenkin todellisuutta ruusuisemman kuvan, sillä OECD:n alkuvuonna julkaistussa raportissa(Linkki toiselle web-sivustolle.) todetaan uudistusten vaativan parempaa toimeenpanoa, jotta niiden hyödyt näkyvät myös käytännössä. Korruptio ja mittava byrokratia heikentävät liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta.

Sektorikohtaisia näkymiä

Kazakstanin valtio on käynnistänyt vuodet 2020 – 2025 kestävän ohjelman, jolla pyritään uudistamaan maan terveydenhuoltoa ja kansalaisten terveyttä. Kansalaisten elämäntapojen ja terveydenhuollon laadun parantamisella pyritään esimerkiksi nostamaan elämänajanodotetta 75 ikävuoteen sekä vähentämään imeväisyyskuolleisuutta. Ohjelmaan on varattu 3,2 triljoonaa Kazakstanin tengeä (7,5 mrd. USD). Erityisesti syrjäseutujen terveydenhuoltoa pyritään parantamaan, ja vuonna 2021 tavoitteena on 200 uuden perusterveyslaitoksen rakentaminen. Lisäksi maahan rakennetaan kymmeniä uusia sairaaloita. Monissa urakoitsijana toimivat yritykset Turkista ja Arabiemiraateista.

Valtio näkee maatalouden, mukaan lukien metsä- ja kalatalous, yhtenä keinona monipuolistaa Kazakstanin vientituotteiden tarjoomaa. Tällä hetkellä maatalous on kattaa kuitenkin vain 4 prosenttia BKT:sta. Lisäksi Kazakstan tuo käytännössä kaikki metsä- ja paperiteollisuuden tuotteet ulkomailta. Maa on kuitenkin ottanut tavoitteekseen istuttaa 2 miljardia puuta metsiin ja 15 miljoonaa puuta kaupunkeihin viiden vuoden kuluessa. Lisäksi maahan halutaan rakentaa yli 540 kalafarmia ja nostaa kalankasvatusta 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Kazakstan on ottanut tavoitteekseen olla vähähiilinen talous vuoteen 2050 mennessä ja hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Tavoitteisiin pääsyn mahdollistavan teknologian kehittäminen on valtionjohdon mukaan maan ykkösprioriteetti. Päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiainfrastruktuurin kehittämistä, uusiutuvan energian parempaa hyödyntämistä ja cleantech-ratkaisujen käyttöönottoa.

Vuoden alussa hyväksyttiin uusi ”Environmental Code” –ympäristölaki, jolla pyritään voimistamaan luonnonsuojelulakeja ja –sääntelyä, sekä parantamaan investointien houkuttelevuutta luonnonsuojelualalle.

Maan sähkösektorin kehittämissä prioriteetteina ovat kaasun, veden ja uusituvan energian osuuden kasvattaminen sähköntuotannossa, joka tällä hetkellä perustuu 70 prosenttisesti kivihiilen käyttöön. Uusiutuvien energialähteiden osuus Kazakstanin kokonaisenergiantuotannosta on nyt vain 3 prosenttia ja tavoitteena on ollut nostaa osuus 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Toukokuussa 2021 presidentti Tokajev kuitenkin nosti tavoitteen 15 prosenttiin todeten, että Kazakstanin on nopeutettava uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönottoa kansainvälisten investointien avulla ja rakennettava uusiutuvalle energialle perustuvia voimalaitoksia. Presidentti ehdotti myös uuden Energy Competence Center:in perustamista edistämään innovaatio- ja kehityshankkeita.

Riippuvuus raaka-aineteollisuudesta ja investointien vähäisyys aiheuttavat kuitenkin suuria ongelmia tavoitteiden toteuttamisessa. Ilmansaasteet ja muut ympäristöongelmat ovat kasvava haaste kuten myös jätteen käsittelyn vähäisyys. Yksi esimerkki tulevaisuuden ympäristökysymyksistä on Kaspianmeren vajoava merenpinta, joka uhkaa mm. Kashaganin öljynporauslauttaa. Merenpinta laski vuosina 1996 – 2015 1,4 metriä, ja uhkaa laskea 9 – 18 metriä lisää vuoteen 2100 mennessä. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi Kazakstanin öljyntuotantoon.

Kiinan Belt and Road (BRI) -hanke on Kazakstanille tärkeä ja se pyrkii aktiivisesti merkittäväksi kauttakulkumaaksi ”uudella silkkitiellä”. Viime vuonna transit-liikenne rautateitse kasvoi 30 prosenttia huolimatta korona-ajan rajoituksista. Hiljattain pidetyssä Euraasian talousunionin kokouksessa Presidentti Tokajev painotti yhteistä kaupankäyntiä ja rajan yli tapahtuvan liikenteen helpottamista keinoina talouden elvyttämiseen pandemian jälkeen. Erityisesti Tokajev korosti talousunionin läpi kulkevan Länsi-Euroopan ja Länsi-Kiinan välisen valtatien uudelleenrakentamisen nopeuttamista. Liikenneyhteydet ja logistiikka ovat ajankohtaisia myös suomalaistoimijoille, sillä COVID 19 –pandemian ja meriliikenteen ongelmien vuoksi maantie- ja junakuljetuksille on ollut kasvavaa kysyntää. Esim. Nurminen Logisticsin Kiinan konttijunaliikenteen volyymit kolminkertaistuivat vuoden 2020 aikana. Junakuljetukset ovat edelleen kalliimpia kuin merirahdit, mutta kilpailukykyisiä esimerkiksi arvokkaamman lastin kuljetuksissa.

Koulutussektorilla Suomen maine on hyvä. Kysyntääkin koulutusratkaisuille on, koska Kazakstaniin on tarkoitus rakentaa 800 uutta koulua seuraavan 5 vuoden aikana. Rakennusala kasvaa myös jatkuvasti ja maahan ollaan rakentamassa satojatuhansia uusia asuntoja. Kazakstanin tavoitteena on kasvattaa paikallisesti valmistettujen rakennusmateriaalien osuutta. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia asuntorakentamisessa käytetyistä materiaaleista on tuontitavaraa. Hallituksen tavoitteena on nostaa Kazakstanissa tuotettujen materiaalien osuus 90 prosenttiin useiden tuonninkorvausohjelmien avulla.

Muuta ajankohtaista

Suomen ja Kazakstanin välisen talouskomission olisi normaalioloissa pitänyt kokoontua alkuvuodesta. Jos koronatilanne sen sallii, seuraava kokous päästään toivottavasti pitämään vielä tämän vuoden puolella Helsingissä. Toiveena on, että mukaan Kazakstanista saadaan myös yritysvaltuuskunta. Talouskomission puheenjohtajat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Kazakstanin ympäristö-, geologia- ja luonnonvaraministeri Magzum Mirzagalijev tapasivat kuitenkin toukokuussa ministeri Skinnarin Kazakstanin vierailun aikana.

Kazakstanin ja EU-maiden välille on perustettu toissa vuonna High Level Business Platform, joka kokoontuu neljännesvuosittain. Kazakstanin puolelta osallistujina ovat pääministeri Askar Mamin sekä muut ministerit, kun taas EU:ta edustavat jäsenmaiden suurlähettiläät, EU-delegaatio sekä kokouksen teemasta riippuen eri yritysedustajat. Tähän mennessä kokouksissa on käsitelty esimerkiksi terveysalan yhteystyötä, liiketoimintaympäristön kehittämistä ja vihreää taloutta. Myös Suomella on mahdollisuus esittää käsiteltäviä teemoja tai nostaa esille liiketoimintaa haittaavia tekijöitä. Suomen suurlähetystö on liittynyt hiljattain perustettuun terveysalan alatyöryhmään ja koordinoinut osallistumista alan yritysten kanssa.