YK:n aavikoitumissopimus 25 vuotta: Suomi osallistuu osapuolikokoukseen Intiassa

YK:n aavikoitumissopimuksen 14. osapuolikokous kokoontuu New Delhissä, Intiassa 2.─13.9.2019. Suomi edustaa kokouksessa Euroopan unionia ja sen jäsenmaita osana EU-puheenjohtajakauttaan.

Ilmastonmuutoksen vuoksi YK:n aavikoitumissopimus on entistä tärkeämpi ja ajankohtaisempi. Kokous juhlistaa tänä vuonna myös aavikoitumissopimuksen 25-vuotistaivalta. Kyseessä on yksi Rion YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa laadituista kolmesta ympäristösopimuksesta, ja sillä on tärkeä rooli myös YK:n uusien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa. Sopimuksella pyritään ehkäisemään aavikoitumista, kuivuutta ja maaperän köyhtymistä sekä edistämään kestävää maankäyttöä. Kyseessä on ainoa mittava ympäristösopimus, joka tarkastelee samanaikaisesti sekä ympäristö- että sosiaalisia kysymyksiä.

Euroopan komission tutkimuskeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan maa-alueista on jo nyt köyhtynyt 75 prosenttia ja yli 90 prosenttia on vaarassa köyhtyä vuoteen 2050 mennessä. Tuoreen IPCC-ilmastoraportin mukaan maaperän köyhtymisellä on selvä yhteys muun muassa ruokaturvaan ja pakolaisuuteen. Jos nykyinen suuntaus jatkuu, on arvioitu, että jopa 135 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa vuoteen 2045 mennessä. Aavikoituminen kiihdyttää myös ilmastonmuutosta: on viitteitä siitä, että pitkät kuivuusjaksot lisäävät huomattavasti maaperän hiilidioksidipäästöjä Afrikassa.

Suomi on pitkäjänteisesti edistänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ajaa sen kattavaa sisällyttämistä myös aavikoitumissopimuksen toimeenpanoon.

”Naisilla on merkittävä rooli ruoan tuottajina, mutta monesti heiltä puuttuu oikeus omistaa maata ja osallistua maankäyttöön liittyvään päätöksentekoon. Tämä on ongelma sekä tasa-arvon että luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta”, toteaa ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku, joka johtaa Suomen valtuuskuntaa osapuolikokouksessa.

Maanhallinnan ja maan käyttöoikeuksien vahvistaminen on nyt ensimmäistä kertaa osapuolikokouksen asialistalla Euroopan unionin aloitteesta. Varmuus omasta maanhallinasta lisää luonnonvarojen kestävää ja vastuullista käyttöä ja hoitoa. Kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään pitäneet esillä esimerkiksi yhteisöllistä maanhallintaa. Osapuolikokoukselta toivotaankin päätöstä asian edistämiseksi.

Lisätietoja: lähetystöneuvos Tanja Grén, kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksikkö, puh. +358 295 351 683, neuvonantaja Vesa Kaarakka, toimialapolitiikan yksikkö, puh. +358 295 350 963

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]