#HELSINKI2018-tapaaminen ja koulutusosaaminen kasvattivat Suomen näkyvyyttä maailman mediassa vuonna 2018

Trump-Putin-tapaaminen Helsingissä nosti Suomen tavallista laajemmin otsikoihin maailman mediassa. Muita keskeisiä teemoja olivat koulutusosaaminen, tasa-arvo ja perustulokokeilu, käy ilmi ulkoministeriön edustustoilta keräämästä vuosittaisesta Suomi maailman mediassa –kyselystä.

Suomi maailman mediassa -katsauksessa Suomen ulkomaan edustustot arvioivat sitä, minkälaiset sisällöt ja uutiset löivät maailmalla läpi ja mitkä Suomen vahvuudet tai heikkoudet olivat vuoden aikana erityisesti esillä kunkin maan mediassa.

Vuonna 2018 tavallista laajemman medianäkyvyyden sai Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä 16. heinäkuuta.  Median arvioiden mukaan #HELSINKI2018-kokous vahvisti Suomen roolia kansainvälisenä välittäjänä ja lisäsi Helsingin näkyvyyttä matkailukohteena mm. nostamalla esiin suomalaista arkkitehtuuria. Jo useana vuonna peräkkäin koulutusosaaminen on selkeästi ollut merkittävin yksittäinen teema, josta Suomeen liittyen keskustellaan kansainvälisessä mediassa. Tänä vuonna koulutusosaamisessa korostui Suomen asema maailman johtavana koulutusmaana.

”Kysely antaa kiinnostavaa tietoa kansainvälisen median näkemyksistä ja painotuksista. Maailmalla menestyneiden suomalaisten rooli on tärkeä ja he tuovat Suomelle runsaasti näkyvyyttä. Myös ulkoministeriön, edustustojen, Visit Finlandin, alueiden ja kaupunkien tekemä työ esimerkiksi tuomalla kansainvälisiä toimittajia vierailulle Suomeen näkyy konkreettisesti eri aiheiden saamassa huomiossa. Tänä vuonna nousee erityisesti esille #Helsinki 2018- kokouksen merkitys Suomen maakuvan vahvistajana” ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras sanoo.

” Viime vuonna kiinnostusta herätti entistä vahvemmin myös suomalaisuus. Suomen sijoittuminen ensimmäiseksi YK:n maailman onnellisin maa -vertailussa sai kansainvälisen median pohtimaan syitä pohjoiseen onneen. Pinnalle nousi myös suomalainen omalaatuisuus. Mielenkiintoisena esimerkkinä tästä on Kiinassa rauhaa ja omaa tilaa rakastava Jingfen-ilmiö. Katsaus luo kuvan Suomen kansainvälisestä maineesta ja auttaa hahmottamaan ajankohtaisia puheenaiheita, joissa Suomi nousee esille”, Laura Kamras lisää.

Yleisarvio Suomen maineesta mediassa oli vuonna 2018 keskimäärin 4,07 asteikolla 1-5 kriittisestä ihannoivaan. Vuonna 2017 vastaava luku oli 3,96 ja vuonna 2016 3,88.

Suomalaiseen kulttuuriin liittyen erityisesti nousivat esille metallimusiikki ja ruokakulttuuri. Ulkoministeriö panostaa suunnitelmalliseen maakuvaviestintään ja metallimusiikki nostettiin viime vuonna esiin Suomelle arvokkaana ja poikkeuksellisen laajaa suosiota saaneena ilmiönä myös ulkoministeriön Capital of Metal -maakuvakampanjassa. Yksittäisistä teemoista näkyvyys matkailukohteena jatkoi kasvuaan ja Arktisen neuvoston puheenjohtajuus teki näkyväksi arktinen sijaintimme ja osaamisemme.

Kysely on tarkastellut kaikkia medioita, mutta erityisen tarkkaan on seurattu sanomalehtiä.  Tiedot perustuvat edustustojen arvioon ja osassa maita maksettuun mediaseurantaan.  Kyselyyn vastasi 75 Suomen 89:stä edustustosta. Yleisarvioita, edustustojen näkemyksiä ja suoria mediasitaatteja on valikoitu oheiseen yhteenvetoon.

Suomi maailman mediassa 2018, yhteenveto(Linkki toiselle web-sivustolle.) (pdf, 41 sivua, 10,1Mt)

Finland in the world media 2018, summary(Linkki toiselle web-sivustolle.) (pdf, 41 pages, 8,3Mb)

Lisätietoja: maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras, puh. +358 295 351 558 sekä viestintäsuunnittelija Anna Romo, puh. +358 295 350 240.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]