Italialaiset hermostuivat laajakaistalykkäyksestä

Vain viidenneksellä italialaisista on laajakaistayhteys. Valtiolta odotettiin jopa 800 miljoonan euron avustuksia laajakaistaverkon kehittämiseen. Toisin kävi. Avainasemassa ollut komitea ei antanut lopullista hyväksyntää. Investointi lykättiin, vaikka maan ict-infra kaipaisi pikaista uudistusta. Asiasta virisi vilkas mediakeskustelu. Viivästys huolestuttaa yrityksiä, ammattiliittoja ja tavallisia kansalaisia.

"Erittäin suuri virhe....kylmä suihku". Tähän sävyyn kuvaillaan Italian hallituksen ilmoitusta peruuttaa viime heinäkuussa luvatut 800 miljoonaa euroa laajakaistaverkon kehittämiseen. Investointi ei saavuttanut lopullista hyväksyntää Cipe:ltä, joka on ministeriöidenvälinen talouskehityksen suunnittelua edistävä komitea.

Italian teollisuusliiton päivälehti Il Sole 24 Ore uutisoi ennakkoon, että "maan tulevaisuuden kulkee laajakaistassa" ja katsoi  "projektin hylkäämisen johtavan Italian taantumaan".

Vielä muutama viikko sitten usko olikin kova julkisen sektorin halukkuuteen tukea laajakaistaverkon kehittämistä.

Keskustavasemmistolaisessa La Repubblicassa 9.11. Italian pääministerin kanslian valtiosihteeri Gianni Letta perusteli hallituksen päätöstä lykätä laajakaistatukea vallitsevalla taloudellisella tilanteella, josta johtuen tukien ensisijainen prioriteetti on nyt sosiaalisissa turvatoimissa.

Keskustalaisessa Corriere della Serassa todetaan 11.11., ettei Cipen lisäksi myöskään Italian valtiovarainministeri Giulio Tremonti ole antanut suostumustaan rahastojen käyttöön, vaan pitää tällä hetkellä tärkeämpänä rahojen kohdistamista mahdollisiin  kriisitilanteeseen liittyviin menoihin.

Talouskehitysministeriön telesektorin varaministeri Paolo Romani huomauttaa hallituksen kuitenkin suurimmaksi osaksi tukevan laajakaistatukien vapauttamista käyttöön, ja toteaakin Tremontin vakuuttamisen olevan ratkaisevaa rahastojen käytön kannalta. Romani tuo esille myös talouskehitysministeriön kannan, jonka mukaan 800 miljoonan euron avustukset olisi järkevää jakaa pienemmissä erissä aina vuoteen 2013 saakka.

Italian viestintäviranomaisten puheenjohtaja Corrado Calabro myöntää La Repubblican 6.11. ilmestyneessä kirjoituksessa osanneensa odottaa tapahtunutta ja painottaa Italian valtion omistaman puolijulkisen sijoitusyhtiön, Cassa Depositi e Prestiti, olevan tärkeässä asemassa laajakaistaprojektin tukemisessa.

Teleyhtiön johtaja ehdottaa: tietyt palvelut pakollisiksi internetin kautta

Demokraattisen puolueen ex-teleministeri Paolo Gentiloni, toteaa rahojen olevan "vastamyrkky kriisille" ja Italian Telecomin johtaja Stefano Pileri toteaa Corrieressa, että laajakaistaan tehtävillä investoinneilla olisi ennen kaikkea positiivinen vaikutus maan bruttokansantuotteeseen. Pileri huomauttaa yritysten kärsivän huomattavasti laajakaistaverkon heikosta toimivuudesta.

66 prosenttia italialaisyrityksistä käyttää Internetiä. Erityisesti keskisuurilla yrityksillä olisi tarvetta tehokkaan laajakaistaverkon hyödyntämiselle. Pileri ehdottaakin
radikaalia ratkaisua laajakaistaongelmien ratkaisemiseksi: tiettyjen palvelujen toimittaminen internetin välityksellä tulisi tehdä vähitellen pakolliseksi vaihtoehdoksi.Näin hallitukselle ei käytännössä jäisi muuta vaihtoehtoa kuin tukea laajakaistainfrastruktuuriin liittyviä investointeja.

"Laajakaista ei ole tulevaisuutta, vaan nykyhetkeä"

Italian hallituksen ilmoitus rahastojen jäädyttämisestä on herättänyt suurta kritiikkiä pienten ja keskisuurten yritysten lisäksi myös kuluttajien ja kommunikaatioalan työntekijöiden keskuudessa. Nämä tahot painottavat alan investointien välttämättömyyttä koko maan taloudelle. Ne organisoivat hallitukselle vetoomuksen vastaiskuna avustusten leikkauksille ja lykkäyksille. Sen mukaan laajakaista ei ole valittavissa oleva vaihtoehto, vaan välttämätön osa infrastruktuuria, jota tarvitaan maan talouden, sosiaalipuolen ja kulttuurin kehittämiseen".

Vetoomuksen allekirjoittajia huolestuttaa Italian jälkeen jääminen teknologiainfrastruktuurin kehityksessä ja he muistuttavat hallituksen tavoitteesta kuroa umpeen digitaalista kuilua investoimalla uusiin teknologioihin ja laajakaistan kehittämiseen. Pyrkimyksenä on ollut pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantamista, julkisen hallinnon ja kansalaisten välisen yhteyden helpottamista sekä työpaikkojen- ja työmahdollisuuksien luomista".

Avustusten lykkäämistä vastaan ovat myös ammattiliitot sekä Italian työnantajien liitto Confindustria.

Italian tärkeimmän kansallisen ammattiliittojen keskusjärjestön (Cgil) liittosihteeri Fabrizio Solari katsoo, että " hallitus osoittaa, ettei sillä ole selkeätä käsitystä kriisistä ulospääsemiseksi. Yritykset tarvitsevat laajakaistaa kehittyäkseen, perheet parantaakseen yhteyttään julkisen hallinnon kanssa sekä nuoret pystyäkseen opiskelemaan ja hyödyntämään uusia kommunikaatiovälineitä".

Laajakaistaverkko nähdään jo nykyhetken vaatimuksena ei tulevaisuudessa odottavana mahdollisuutena. Verkon rakentaminen luo jo itsessään uusia työpaikkoja. Välillisesti verkko antaisi myös nopealla aikataululla mahdollisuuden luoda lisää uusia palveluja ja työmahdollisuuksia. Toimiva telekommunikaatioinfrastruktuuri nähdään myös olennaisena osana maan kilpailukykyä ja vallitsevan talouskriisin vaikutusten lieventämistä, joskaan sen vaikutukset eivät ole samalla tavalla konkreettisesti näkyvissä kuin esimerkiksi investoinnit maan tieverkostoon.

Maan sisällä suuria eroja

Italian hallituksen puolesta kritiikkiin ja vetoomukseen on vastannut varaministeri Paolo Romani. Hän lupaili avustuksia vuoden loppuun mennessä. Myös Italian elinkeinoministeri Claudio Scojola toivoo Italian pikaisesti pystyvän aloittamaan laajakaistan kehittämisprojektin, koska "Italia on tällä hetkellä viimeisillä sijoilla Euroopassa ja koko maailmassa".

Vaikka 800 miljoonan euron avustusten jäädyttäminen onkin herättänyt suurta kritiikkiä ja vastustusta, on asian saama suuri medianäkyvyys toisaalta tuonut näkyviin ja laajaan tietoisuuteen riskin Italian telekommunikaatioinfrastruktuurin takapajuisuudesta. Nykyinen verkko on hyvin pirstoutunut. Eroja ei voida selittää pelkästään Pohjois-Italian ja Etelä-Italian välisillä vaurauseroilla.

Lombardian ja Lazion maakuntien lisäksi myös etelässä sijaitsevissa Apuliassa ja Campaniassa laajakaistanopeudet ovat selvästi maan keskiarvojen yläpuolella. Lombardian alue on yksi Euroopan edistyneimmistä.

Eroja ja aukkoja laajakaistaverkossa on kuitenkin myös maakuntien sisällä.

Verkkopalvelut vielä vajaakäytössä

Eurostatin tilastojen mukaan vain 14 % italialaisista hyödyntää Internetiä laki- vero ja sakkoasioita koskevassa informaationhaussa, vain 10 % lataa kaavakkeita julkisen sektorin sivuilta ja vain 5 % täyttää ja lähettää nämä kaavakkeet Internetin välityksellä.

Italia on selkeästi muita suuria Euroopan maita jäljessä laajakaistayhteyden kattavuudessa.

Vain 20,3 %:lla italialaisista on laajakaistayhteys käytössään. Todellinen laajakaistanopeus ei myöskään vastaa sitä, mitä mainokset lupaavat. Reaalinopeus jää jopa alle puoleen luvatusta.

Mielipidetutkimusten mukaan 32 prosentilla italialaisista ei ole nopeaa laajakaistayhteyttä siitä yksinkertaisesta syystä, että laajakaistaverkon peittävyys ei anna siihen mahdollisuutta. Peräti 42 prosentilla italialaisista ei ole laajakaistaa, koska he eivät koe sitä tarpeelliseksi.