Italia investointikohteena – vahvuuksia ja heikkouksia

Team Finland – Country Outlook

Italia on Suomen 13. suurin kauppakumppani noin kolmen miljardin euron vuotuisella kauppavaihdolla. Tuhannet suomalaisyritykset käyvät kauppaa Italiassa, ja vajaalla sadalla suomalaisyrityksellä on maassa tytäryhtiöitä. Kansainvälistyville ja uusia markkinoita hakeville suomalaisyrityksille Italia ei yleensä ole ensimmäinen ulkomaanmarkkina, mutta euroalueen kolmanneksi suurin talous tulee osaksi menestyvien yritysten strategioita ennemmin tai myöhemmin.

Monille suomalaisyrityksille toiminta Italiassa merkitsee myös investointien tekemistä tai ainakin harkintaa. Liiketoiminta saattaa edellyttää tuotannollista panostusta, tai tie Italian markkinoille saattaa aueta yritysoston kautta. Vaikka varsinaista kiinteää investointia ei tehtäisi, vähintään jakeluverkoston rakentaminen tai oman myyntihenkilön palkkaaminen edellyttää verkostoitumista Italian talouteen. Mielikuvissa Italian liiketoimintaympäristöä ei pidetä helpoimpana, ja etenkin investointien houkuttelussa maa on menestynyt eurooppalaisittain heikosti. Italia on suomalaisille tuttu ennen kaikkea matkailun, historian ja kulttuurin kautta, mutta talousjärjestelmänä hieman vieraampi.

Kansainvälisessä Doing Business -indeksissä Italia on sijalla 46. Alle on koottu muutamia Italian suurimpia vahvuuksia ja heikkouksia nimenomaan investointiympäristön näkökulmasta. Kirjoitus pyrkii avaamaan tasapuolisesti niin investointeja puoltavia seikkoja kuin Italian investointiympäristöön liitettyjä huolia.

ITALIAN VAHVUUKSIA

Italia on yksi maailman johtavista talouksista ja markkinoista

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin ja maailman kahdeksanneksi suurin talous. Maassa on 60 miljoonaa asukasta ja bruttokansantuote asukasta kohden on 27 400 euroa (2017), joten ostovoimaa löytyy. Italialaisten kotitalouksien keskimääräinen nettovarallisuus on noin kaksi kertaa korkeampi kuin suomalaisten, ja kotitalouksien velkaantuneisuus on eurooppalaisittain vähäistä. Eurooppalaiset sisämarkkinasäännöt pätevät myös Italiassa!

Keskeinen teollisuusmaa ja kansainvälisen kaupan suurmaa

Italia on Euroopan toiseksi suurin teollinen talous (manufacturing economy) Saksan jälkeen, ja maailman seitsemänneksi suurin. Italian viennin ylijäämä on G20-maista viidenneksi suurin (lukuun ottamatta energiatuotantoa ja kaivostoimintaa), ja se on tiiviisti verkottunut maailmantalouteen. Italiassa on yli 150 teollisuusklusteria, joista osa edustaa maailman huippua, esimerkiksi elintarviketeollisuus- ja pakkausteknologia sekä biolääketiede Emilia-Romagnan maakunnassa ja avaruusteknologiaklusteri Lombardiassa. Konetuotanto- ja automaatio-osaaminen on yksi Italian vahvuuksista.

Kansallinen Teollisuus 4.0. -suunnitelma tukee investointeja vuosina 2017–2020

Italian teollisuuspoliittinen strategia pyrkii lisäämään investointeja innovaatioihin, uudistamaan teollisuutta ja vauhdittamaan talouden digitalisointia. Ohjelma tarjoaa yrityksille suuria verovähennysporkkanoita tuotannon modernisointiin ja digitalisointiin, ja erittäin suuri osa italialaisyrityksistä on jo käyttänyt tai harkitsee käyttävänsä niitä. Samalla panostetaan myös yritysten neuvontaan, koulutukseen ja yritysten toimintakulttuuriin tehostamiseen.

Tukea ja neuvontaa ulkomaisille investoinneille

Italian ulkomaankauppavirasto (Italian Trade Agency) ylläpitää italian- ja englanninkielistä Invest in Italy -portaalia (http://www.investinitaly.com/en(Linkki toiselle web-sivustolle.)), jossa tarjotaan potentiaalisille sijoittajille tietoa Italian mahdollisuuksista ja sijoittajia kiinnostavista kysymyksistä. Sivuilta löytyy myös sähköinen Doing Business in Italy -opaskirja. Ulkomaisille sijoittajille tarjotaan neuvonnan lisäksi myös tarkkaan määritettyjä investointitukimahdollisuuksia, kuten innovaatiosopimuksia ja kehityssopimuksia.

Kilpailukykyinen ja osaava työvoima.  Tuotekehitys ja innovaatiot korkealla tasolla

Italialaisen työvoiman hinta on alle Euroopan keskitason: ero esimerkiksi Ranskaan ja Saksaan on yli viidenneksen (Eurostat 2017). 19 Italian yliopistoa sijoittuu maailman 500 parhaan joukkoon (Academic Ranking of World Universities 2016) ja niistä valmistuu vuosittain noin 300 000 opiskelijaa. Mm. neurotieteen, fysiikan, insinööritieteiden ja robotiikan alalla italialaiset ovat maailman huippua. Italialaiset tutkijat ovat verkostoituneet vahvasti kansainvälisiin yhteishankkeisiin mm. CERN-laboratoriossa sekä ilmailu- ja avaruustutkimuksen, maantarkkailun, järjestelmäbiologian, nanobiologian sekä Välimeren alueen meritutkimuksen aloilla.

Strateginen logistinen sijainti

Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Italia voisi toimia strategisena yhdyskäytävänä Euroopan sekä Afrikan, Lähi-idän ja Aasian välillä. Maalla on kattava tie- ja rataverkosto ja useita merkittäviä satamia, mutta liikennejärjestelmän logistinen tehokkuus on puutteellinen. Siksi Italiassa on meneillään satamien ja yhdyskäytävien uudistus, jota kesällä 2018 aloittanut hallitus jatkaa. Satamia uudistetaan ja Italia investoi jatkossa enemmän tie- ja rautatieverkostoon.

Maailman johtava aurinkosähkön tuottaja

Italian energiantuotannosta 33 % tulee uusiutuvista energiavaroista. Aurinkosähkön osuus Italian energiantuotannosta on yksi maailman korkeimmista (8,7 % vuonna 2017). Italialaiset kotitaloudet käyttävät uusiutuvaa energiaa eniten Euroopassa (17 % kokonaiskulutuksesta). Toisaalta on muistettava, että energian hinta on energian ja sähkön tuonnista vahvasti riippuvaisessa Italiassa suhteellisen korkea, mikä heikentää Italiassa toimivien energiaintensiivisten yritysten hintakilpailukykyä.

Muodin ja designin globaali kauppapaikka

Italian brändi ja ”Made in Italy” ovat vahvoja tuotemerkkejä monilla talouden sektoreilla. Esimerkiksi muodissa ja designissa Italia on myös globaalisti merkittävien ostajatapahtumien markkinapaikka. Italiaan saapuu vuosittain yli 50 miljoonaa turistia eri puolilta maailmaa, ja tuotemerkkien näkyvyydellä Italiassa on laajempikin kantavuus.

Markkinoiden alueellinen fragmentoituminen voi olla myös mahdollisuus

Italian markkinat ovat monella sektorilla alueellisesti hyvin fragmentoituneet. Kansainvälistyville pk-yrityksille tämä ei ole pelkästään huono asia, vaan rajatumpi alueellinen markkina saattaa tarjota helpommin hallittavan markkinoillepääsymahdollisuuden. Pohjois-Italiassa Milanon ympärillä sijaitseva Lombardian alue toimii talouden veturina. Sen osuus maan kansantuotteesta on lähes neljännes, ja Lombardia on ostovoimaltaan yksi Euroopan vauraimpia alueita. Myös liiketoimintakulttuuri on keskieurooppalainen, ja usein pelätty byrokratia sujuvampaa. Kolmannes monikansallisista ulkomaisista yrityksistä onkin sijoittunut Milanoon.

ITALIAN HEIKKOUKSIA JA KEHITYSKOHTEITA INVESTOINTIEN NÄKÖKULMASTA

Yritysverotus on korkea, mutta sitä pyritään keventämään

Italian yritysverotus on aikaa vievää ja verotusaste on korkea.  Yritysverotusta liiketoiminnan helppouden ja rajoitusten näkökulmasta selvittävän Paying taxes -indeksin mukaan Italian verotus on yrittäjälle EU-maiden hankalin (Doing business 2018, World Economic Forum). Italiassa yrityksen verotuksesta huolehtiminen vie vuodessa yli 70 tuntia enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Maksettavien verojen määrä suhteessa yrityksen tuottoon on EU-maiden 10. suurin (48 %), 7,4 prosenttiyksikköä EU-maiden keskiarvoa korkeampi. Verotusta on kuitenkin pyritty keventämään. Yhteisöverotusta laskettiin kaksi vuotta sitten 3,5 prosenttiyksiköllä (nyt 24,5 %). Uusi hallitus on luvannut alentaa yritysten verotusta entisestään. Yrityksille on annettu lisäksi työvoimaan ja liiketoimintaan liittyviä verohelpotuksia, ja työnantajia on vapautettu väliaikaisesti sosiaaliturvamaksujen maksamisesta. Sijoituksia tuetaan verohyvityksillä, joihin valtio panostaa miljardilla eurolla. Innovaatioita edistetään erinäisillä veroporkkanoilla. Yritysten ja verohallinnon yhteistyötä sekä ennakkosopimuksia on pyritty lisäämään ja vahvistamaan. Myös sijoitusten verotusta on uudelleenkartoitettu kansainvälisten säädösten mukaiseksi.

Oikeusjärjestelmästä on tehtävä sujuvampi ja nopeampi

Oikeudellisten kiistojen ratkaiseminen on ollut hidasta ja kallista, ja ratkaisemattomien juttujen määrä on suuri. Yrityksille ja sijoittajille on ongelmallista, mikäli oikeuslaitos ei kykene valvomaan ja vahvistamaan sopimusvelvoitteita tehokkaasti. Velkojen uudelleen järjestelyä, konkursseja ja muita selvitysmenettelyjä pyritään nopeuttamaan. Oikeudellisia riitoja pyritään selvittämään tehokkaammin mm. digitalisoiduilla siviilioikeusprosesseilla, parhaiden menettelyjen levittämisellä, erikoistuneilla tuomioistuimilla sekä kannustimilla. Luoton takaisinperintään on määritelty uusia lakeja ja verohelpotuksia.

Jäykkien työmarkkinoiden tehostaminen

Italian työlainsäädäntö on monimutkainen ja jäykkä. Matteo Renzin hallituksen Jobs Act -uudistus purki muutama vuosi sitten yritysten kannalta pahimpia jäykkyyksiä, mutta Italian sisäpolitiikassa se on ollut jakava teema senkin jälkeen. Uusi hallitus antoi kesällä 2018 asetuksen, jolla pyritään parantamaan erityisesti määräaikaisten työntekijöiden sosiaalista asemaa. Työntekijän asema vahvistuu työsuhteen pidentyessä. Tämän uudistuksen kokonaisvaikutukset työmarkkinoiden dynamiikkaan ovat vielä epäselvät. Aiempaa joustavampien työmarkkinoiden myötä pyritään myös vähentämään eurooppalaisittain korkeaa nuorisotyöttömyyttä.  Samalla pyritään parantamaan työn tuottavuutta ja vähentämään harmaata taloutta.

Liiketoiminnan aloittaminen on yhä kallista

BKT:hen suhteutettuna liiketoiminnan aloittamiseen liittyvät viralliset kulut ovat Italiassa EU-maiden kalleimmat. Kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna EU-maiden ja muiden OECD high income -maiden keskiarvoon (Doing business 2008, World Economic Forum). Liiketoiminnan aloittamista on pyritty helpottamaan mm. laskemalla minimipääomavaatimuksia sekä nopeuttamalla ja digitalisoimalla rekisteröintiprosesseja. Erityisesti pienten ja start-up-yritysten näkökulmasta liiketoiminnan aloittamiskustannukset ovat kuitenkin edelleen korkeat.

Hitaat ja kalliit rakennuslupaprosessit

Rakennusluvan saaminen vie Italiassa yli 50 päivää enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Myös rakennuslupaprosessiin liittyvät kustannukset ovat huomattavasti Italian kilpailijamaita korkeammat, moninkertaiset verrattuna OECD high income -maiden keskiarvoon. Myös sähkön saaminen uuteen kiinteistöön on vertailumaita kalliimpaa (Doing business 2018, World Economic Forum). Sähkönhankinnan kustannuksia on pyritty laskemaan mm. parantamalla sähkönjakelun tehokkuutta ja laskemalla sähkön kytkemiseen liittyviä kuluja. Italiaan tehdyt sijoitukset ovat usein muita kuin täysin uusia, ns. green field -investointeja. Monet yritykset ovat tulleet Italian markkinoille ostamalla jo olemassa olevan yrityksen ja investoimalla sen modernisointiin.

Julkisen hallinnon tehottomuus

Kansainvälisissä ja EU-tason mittauksissa Italian julkinen hallinto on menestynyt eurooppalaisittain heikosti monilla mittareilla (esim. European Quality of Government Index). Italiassa ovat melko yksimielisiä siitä, että julkisen hallinnon tehottomuus ja byrokraattisuus ovat yksi maan kompastuskivistä. Todellisuus on kuitenkin mielikuvia moniulotteisempi. Monella osa-alueella julkinen sektori on vähintään yhtä ketterä kuin keskeisissä verrokkimaissakin. Esimerkiksi sähköisen laskutuksen edistäjänä Italia on ottamassa nyt jopa edelläkävijän manttelia. Kuten aina, Italiassa on suuria alueellisia eroja myös julkisen sektorin palveluissa – em. indikaattorissa Euroopan unionin suurinta. Lisäksi julkista sektoria on uudistettu viime vuosina ja eläköitymisten myötä käynnissä oleva sukupolvenvaihdos antaa mahdollisuuksia vauhdittaa julkisen sektorin uudistumista.

Harmaa talous, korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus

Harmaa talous on Italiassa edelleen laajaa, vaikka julkinen hallinto ja kansalaisyhteiskunta ovat ottaneet merkittäviä askelia järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa. Sijoittajan näkökulmasta korruptioon ja rikollisuuteen liittyviä riskejä ei pidä liioitella. Italiassa toimivien ulkomaisten yritysten toimintaan nämä ilmiöt vaikuttavat suhteellisen harvoin.

Sijoittajan poliittinen riski ja pankkijärjestelmä?

Finanssikriisin ja euroalueen talouskriisin jälkimainingeissa myös Italian korkeaan valtionvelka-asteeseen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota. Viime vuosina huolta on kannettu Italian pankkijärjestelmän kestävyydestä. Markkinoilla hinnoiteltu Italian poliittinen riski näkyy muun muassa Italian valtionvelkojen korkoerossa keskeisiin verrokkimaihin nähden. Valtionvelan korot ja kiristyvä eurooppalainen ja kansainvälinen sääntely heijastuvat pankkien lainanantoon korkeampina hintoina. Samalla on muistettava, että Italian poliittisten riskien hallinta ja uhkakuvien torjunta on ennen kaikkea italialaisten itsensä intressissä. Italian pankkijärjestelmä on käymässä läpi vaikuttavaa rakennemuutosta ja useimmat italialaispankit ovat aiempaa terveemmällä pohjalla. Italia on mukana pankkiunionissa ja ollut itse mukana rahoittamassa useiden kriisimaiden pelastuspaketteja.