Ensi vuoden budjetti vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Suomen edustustot maailmalla luovat edellytyksiä Suomen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja näkyvyyden ylläpitämiseksi. Edustustoverkkoa vahvistetaan vuosien 2020–2022 aikana neljällä uudella edustustolla.

Budjettineuvotteluja käydään pyröreän pöydän ääressä. Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia.

Osaajien työperäistä maahanmuuttoa lisätään ja työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja nopeutetaan vahvistamalla Suomen ulkomaan edustustojen resursseja 2,5 miljoonalla eurolla.

”Vuoden 2020 valtion talousarviossa vahvistetaan ulkoministeriön avaintoimintoja - Suomen edustustoverkkoa tullaan kasvattamaan, rauhanvälitys saa lisää voimavaroja sekä Itämeren ja arktisen alueen yhteistyötä kehitetään. Näillä askelilla Suomi voi vahvistaa omaa näkyvyyttään maailmalla”, tiivistää ulkoministeri Pekka Haavisto.

Osallistuminen konfliktinestoon, rauhanvälitykseen ja -rakennukseen on edellytys Suomen tavoitteelle näyttäytyä maailmalla kokoaan suurempana. Konfliktineston, rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen kyvykkyyttä parannetaan 1,5 miljoonan euron kertaluonteisella lisäpanostuksella vuonna 2020.

Siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan lisätään. Pysyvää lisärahoitusta ehdotetaan ulkoministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloilla yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 nousten 4,5 miljoonaan euroon vuoden 2023 tasolla. Tämä mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen 150 asiantuntijan tason.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuodelle 2020 ehdotettavat määrärahat kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Lisäyksestä 71,7 miljoonaa euroa perustuu hallitusohjelman mukaisesta pysyvästä lisäyksestä, joka nousee 79,8 miljoonaan euroon vuonna 2023. Kertaluonteisesti rahoitusta osoitetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosille 2020-2021.

”Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla ja kantaa kansainvälistä vastuuta. Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta olemme mukana ratkaisemassa globaaleja ongelmia ja kantamassa vastuuta ihmiskunnan ja planeettamme tulevaisuudesta”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kommentoi. 

Kehitysyhteistyön lisäyksiä suunnataan ilmastonmuutoksen vastaisen työn lisäksi esimerkiksi konfliktien aiheuttaman kärsimyksen vähentämiseen, demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen sekä oppimisen kriisiin vastaamiseen. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat keskimäärin noin 0,42 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon.

Budjettiriihessä sovittiin myös kehitysyhteistyön finanssisijoitusmäärärahojen investointisuunnitelmasta koko vaalikaudelle. Vaalikauden aikana kohdistettavista määrärahoista ohjataan vähintään 75 prosenttia ilmastorahoitukseen ja 60 prosenttia rahoituskohteisiin, jotka kohdistuvat Afrikkaan.

Lisätietoja:

Jeri Aalto, ulkoministeri Pekka Haaviston erityisavustaja, +358 50 472 0725

Tino Aalto, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin erityisavustaja, +358 50 436 9188

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].