Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Irakin poliittiset suhteet

Suomen ja Irakin suhteet ovat ongelmattomat. Molemmat haluavat kehittää diplomaattisia ja kaupallisia suhteita, mutta Irakin turvallisuustilanne on rajoittanut Suomen ja suomalaisten yritysten aktiivisuutta Irakissa.
Suomella on ollut diplomaattinen edustus Bagdadissa, mutta vuoden 1991 jälkeen Suomi veti diplomaattinsa pois maasta Persianlahden sodan vuoksi. Suomen suurlähettiläs Irakiin on akkreditoitu Suomen Damaskoksen suurlähetystön kautta. Suurlähettiläänä toimii suurlähettiläs Harri-Mäki-Reinikka. Keskusteluissa irakilaisten kanssa on tullut esiin toivomus, että Suomella olisi Bagdadissa residentti suurlähettiläs. Suomi joutui kustannussyistä loppusyksystä 2009 torjumaan Ruotsin tarjouksen tilojen vuokraamisesta sen lähetystössä Bagdadissa.
Suomen diplomaattinen edustus Irakissa tapahtuu tällä hetkellä Damaskoksen suurlähetystön kautta. Irakilla on Suomessa suurlähetystö.
Suurlähettiläs Abdul Kareem Toma Mehdi Kaab
Puh . +358 (9) 681 8870
Fax: +358 (9) 684 8977
Irakin teollisuus- ja mineraaliministeri Fawzi Hariri vieraili Suomessa 9.–12. helmikuuta 2009. Kyseessä oli ensimmäinen virallinen ministeritason vierailu Irakista Suomeen sitten vuoden 1986. Irak on viestittänyt odottavansa Suomesta vastavierailua ennen kuin irakilaisministerien vierailut jatkuvat. Suomesta ei ole tehty Irakiin korkean tason poliittista vierailua Irakiin sitten vuoden 1985 (UKKMI Jermu Laine).
Suomessa asuu 4000 irakilaista. (24. marraskuuta 2010). Uskonnolliselta taustaltaan suurin osa Suomessa asuvista irakilaisista on muslimeja, mutta joukossa on myös mandealaisia ja kristittyjä. Islam yhdessä arabialaisen kulttuurin kanssa heijastuu heidän arkipäiväänsä. Kaikki irakilaiset eivät kuitenkaan harjoita uskontoa aktiivisesti. Poliittisten pakolaisten joukossa on runsaasti vasemmistolaisia.
Lähde: Tilastokeskus, ulkomaiden kansalaiset

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Irakin taloussuhteet

Suomi nousi vuonna 2008 Pohjoismaista suurimmaksi Irakin-viejäksi. Irak oli tuolloin Suomen kolmanneksi tärkein vientikohde koko Lähi-idässä Arabiemiraattien ja Saudi-Arabian jälkeen, suora tavaravienti Suomesta oli 185 miljoonaa euroa. Tuonti Irakista Suomeen oli lähes olematonta vain noin 3 000 euroa. Viime vuosien viennistä on vastannut ennen kaikkea Nokia Siemens Network, jolla on käynnissä GSM-runkoverkkohanke Etelä-Irakissa. Vienti Irakiin, kuten muuallekin Persianlahdelle, on sittemmin vähentynyt merkittävästi, suora tavaravienti Suomesta 33 miljoonaa euroa vuonna 2009.
Vuodesta 2003 lähtien Suomi on avustanut Irakia yhteensä yli 21 miljoonalla eurolla. Summaan sisältyvät jälleenrakennukseen suunnattu tuki, humanitaarinen apu, erilaiset siviilikriisinhallinnan hankkeet sekä tuki YK:n avustusoperaatiolle UNAMI:lle. Vuonna 2009 Suomen tuki Irakille ja naapurimaissa oleskeleville irakilaisille pakolaisille muodostui lähinnä humanitaarisesta avusta (2,2 miljoonaa euroa). Taloudellisesti merkittävin panos Suomen tuesta muodostuu Pariisin klubin puitteissa sovitusta velkahelpotusjärjestelystä, jonka myötä 80 prosenttia Irakin velasta annetaan anteeksi. Alkuperäisen velan määrä Suomelle oli noin 250 miljoonaa dollaria.

Irakin ja Suomen välinen kauppa

Vuosi 
2006
2007
2008
2009
Suomen vienti Irakiin (miljoonaa euroa)
92
112
185
33
Tuonti Irakista Suomeen (tuhatta euroa) 
91
19
2,7
3,4