Iranin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Iran on keskituloinen, luonnonvarojen ja inhimillisen pääoman osalta vauras 84 miljoonan kuluttajan markkina, jonka nuori väestö vaatii työtä ja parempaa toimeentuloa. Lupaavista mahdollisuuksista huolimatta maan tuotantorakenne on yksipuolinen, vanhentunut ja protektionistinen. Poliittinen järjestelmä on monimutkainen, mutta vallitseva käsitys maassa on, että tuotantorakennetta on monipuolistettava ja uudistettava. Tämä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, jossa myös suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa. Riskinä on, että poliittinen jännite jatkuu, jolloin Iranin kaupallinen potentiaali jää toteutumatta ja epävakaus lisääntyy.
Iranin markkinoiden avautuminen edellyttäisi poliittista ratkaisua, jonka tuloksena alueellinen jännite laskisi, pakotteet poistuvat ja Iran kytkeytyisi takaisin maailmantalouteen. Tämä merkitsisi paluuta yhteistyöhön, joka käynnistyi ydinsopimuksen myötä vuosina 2015-2017. Liennytyksen seurauksena Iranin vientitulot elpyisivät, mikä mahdollistaisi vaadittavat investoinnit infrastruktuuriin ja tuotantorakenteeseen, ulkomaalaisten yritysten markkinoillepääsy normalisoituisi ja kauppa kääntyisi kasvuun. Epävarmuus ja jännite kuitenkin jatkuvat toistaiseksi, eikä käänteestä ole merkkejä. Voittajia ovat ne maat ja yritykset, jotka kykenevät ennakoimaan mahdollisen muutoksen ja minimoimaan riskit. Teheranin suurlähetystö on tässä epävarmassa tilanteessa yritysten palveluksessa asiakaslähtöisesti.
Iranin hallitus tähtää $ 60 mrd. investointiohjelmallaan maan energiantuotannon modernisointiin ja kapasiteetin lisäämiseen markkinaehtoisesti. Energiatehokkuus ja erityisesti uusiutuvat energialähteet ovat keinoja vastata jyrkästi kasvavaan kysyntään. Pakotteiden rampauttaman ICT- ja telekommunikaatiosektorin jälkeenjääneisyys nousi esille Covid-19 –pandemian aikana, kun hallitus yrittää varmistaa digitaalisten palveluiden saatavuuden eri puolilla maata. Iranissa mediaani-ikä on 32 vuotta ja nuoren väestön mobiilipalveluiden käyttö on länsimaista tasoa. Perinteisen öljy- ja kaasusektorin rinnalla kaivosteollisuus on voimakkaassa nousussa keskeiseksi vientialaksi. Iranin mineraalisektorin osuus BKT:stä on noin 0,6%, kun esiintymien arvoksi lasketaan $ 700 mrd. Tänä vuonna teräksen vuosittainen vienti saavuttaa 10 milj. tonnin rajan ja se on tarkoitus viisinkertaistaa vuoteen 2025 mennessä. Kaivos- ja mineraalialan investointien arvo vuosina 2021-22 on arviolta $16 mrd. Pakotteiden aikana Iranin maataloustuotanto ja elintarvikkeiden vienti naapurimaihin on kasvanut voimakkaasti. Alan tuotannon arvioidaan olevan arvoltaan noin $ 60 mrd. Maanviljelyn mekanisointi sekä elintarviketuotannon ja valmistavan teollisuuden jalostusasteen nosto ovat hallituksen tärkeimpiä tavoitteita, joilla Iran pyrkii laajentamaan viennin rakennetta sekä vakiinnuttamaan paikkansa johtavana teollisuustuottajana lähialueella ja Euraasian unionissa. Tämä edellyttää ympäristöteknologia- ja erityisesti vesiteknologiaosaamista, jotka ovat edellytyksiä kestävälle tuotannolle. Puhdas vesi ja ympäristö ovat nousevia ja poliittisesti sensitiivisiä teemoja, joihin hallituksen on löydettävä pikaisia ratkaisuja.
Kaikki nämä alat tarjoavat merkittävää kaupallista potentiaalia suomalaisyrityksille, mikäli olot normalisoituvat ja Iranin markkinat avautuvat jälleen.
Keijo Norvanto, Suomen suurlähettiläs, Iran