Irlanti: Suomen ja Irlannin välinen innovaatioseminaari Dublinissa

Dublinissa järjestettiin suurlähetystön aloitteesta 15. helmikuuta 2007 Suomen ja Irlannin välinen innovaatioseminaari. Siinä tarkasteltiin ja analysoitiin Suomen ja Irlannin erilaisten talousmallien toimintaa innovaatioiden ja kilpailukyvyn edistämisessä. Irlannin malliin innovaatioiden edistämisessä on kuulunut olennaisesti ammattimainen suorien investointien maahan houkutteleminen, alhainen verotustaso ja valtion nopea reagointikyky. Politiikkayhdistelmä on nostanut Irlannin Euroopan köyhälistöstä sen vauraimpien jäsenmaiden joukkoon. Suomen konsensuspohjainen innovaatiopolitiikka ja toimivat innovaatiorakenteet ovat osaltaan nostaneet maan kilpailukyvyn maailman kärkisijoille. Mailla on paljon oppimista toistensa kokemuksista.

Dublinissa järjestettiin ajankohtaista innovaatioagendaa Suomen ja Irlannin näkökulmista luotaava seminaari 15. helmikuuta 2007. Seminaari järjestettiin yhdessä paikallisen Irlanti-Suomi Business Clubin ja European Foundation for the improvement of Living and Working Conditions (toinen Irlannissa toimivista EU-virastoista) kanssa. Seminaarin tavoitteena oli arvioida innovaatioiden roolia kilpailukyvyn edistämisessä ja kansallisen hyvinvoinnin luomisessa Suomen ja Irlannin malleja esitellen. Seminaarin puheenjohtajana toimi professori Markku Wilenius Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuksen keskuksesta. Alustajiksi kutsuttiin innovaatiosektorin maineikkaita asiantuntijoita Irlannista ja Suomesta.

Toimintaympäristön rooli innovaatioiden edistämisessä

Professori Gabriel Byrne (UCD) korosti valtion roolia innovaatioiden edistämisessä. Politiikkavalintana (1970-luvulta alkaen) panostaminen koulutukseen, erityisesti korkeakouluihin, kantoi hedelmää Irlannin osalta. Myös suorien investointien edistäminen ja valtion merkittävä rooli monikansallisille yhtiöille suosiollisen toimintaympäristön luomisessa oli ensiarvoisen tärkeää. Valtion nopea regointikyky ja joustavien ratkaisumallien etsiminen on ollut Irlannille tunnusomaista.

Tekesin apulaisjohtaja Martti af Heurlin korosti Suomen innovaatiopolitiikan konsensuspohjan laajuutta ja sen mukanaan tuomaa vakaata toimintaympäristöä. Professori Markku Wileniuksen mukaan tässä konsensuksessa on myös omat vaaransa, sillä se voi tukahduttaa edistykselle hyödyllistä kriittistä keskustelua. Suomen innovaatioystävällisen toimintaympäristön vahvuuksiin kuuluu myös voimakkaasti kehittynyt yksityisen sektorin ja yliopistojen yhteistyö. Suomen selkeänä ongelmana Irlantiin nähden on ulkomaisten investointien hyvin alhainen taso. Ulkomaiset investoinnit ovat osaltaan edistäneet innovaatioystävällisen toimintaympäristön luomista Irlannissa.

Innovaatiot ja kilpailukykyinen kaupunkiympäristö

Professori John Ratcliffe tarkasteli puheenvuorossaan, minkälaisessa kaupunkiympäristössä tulevaisuuden innovaatiot syntyvät ja kukoistavat. Lisäksi hän pohti, mitkä tekijät puolestaan luovat menestyksekkään kaupunkiympäristön. Menestyksekkäillä kaupunkiympäristöillä on Ratcliffen mukaan tiettyjä yhteisiä piirteitä: visionaariset yksilöt, luovat organisaatiot sekä tietynlainen poliittinen kulttuuri ja ilmapiiri, joka kannustaa luovuuteen, yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen. Riskinotto, ennakkoluulottumuus, luovuus, pitkäjänteisyys ja jatkuva halu oppia uutta ovat innovaatioiden taustalla ja siten menestyvien kaupunkiympäristöjen avaintekijöitä. Korkeasti koulutettu ja asiantunteva työvoima haluaa asua parhaimmissa kaupungeissa.

Suorien investointien onnistunut houkutteleminen kehittyneen talouden tunnusmerkki - Irlannin esimerkki

Irlannissa suorien investointien houkuttelemiseen erikoistuneen puolivaltiollisen organisaation IDAn (Industrial Development Agency) rooli on ollut ensiarvoisen tärkeä investointien saamisessa Irlantiin. IDAn kansainvälisistä mediasuhteista ja markkinoinnista vastaava johtaja Brendan Halpin korosti, että IDA:ssa tätä työtä on tehty vuosikymmeniä laajan asiantuntijaverkon turvin. Tällä hetkellä organisaatiossa työskentelee noin 300 asiantuntijaa ja ulkomailla on 15 IDAn toimipistettä (erityisesti Yhdysvalloissa ja Aasian alueella). IDAlla on tällä hetkellä reilut 1 000 asiakasyritystä ja suorien investointien työllisyysvaikutus Irlannissa on noin 135 000 työpaikkaa. Monikansallisten yritysten osuus tuotannollisesta toiminnasta syntyneiden tuotteiden viennistä on 80 prosenttia. Niiden vaikutus Irlannissa on 25 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Halpin korosti, että kehittyneen talouden tunnusmerkkeihin kuuluu oman vahvan kotimaisen teollisuuden lisäksi ulkomaisten investointien onnistunut houkutteleminen. Myös innovaatioympäristön kehittymisessä suorat investoinnit ovat olleet avainasemassa Irlannissa. Nykyisin Irlanti on IT-sektorin suosituin suorien investointien kohdemaa. Irlantiin ovat investoineet merkittävästi lähes kaikki IT-alan jätit mukaan luettuina Dell, IBM, Google, eBay, Yahoo, Amazon, Cisco, Bell Labs.

Irlanti on myös kärjessä Euroopassa lääketieteellisten investointien houkuttelemisessa. Yhdeksän maailman kymmenestä johtavasta alan yrityksestä on tehnyt merkittäviä investointeja Irlantiin. Irlannissa sijaitsee maailman suurin biofarma -kampus (Wyeth). Irlanti on myös kärjessä lääketieteellisen laitteiston osalta Euroopassa. Alan yritysten vienti nousee rahamääräisesti 6,4 miljardiin euroon. Irlanti on myös erittäin vahvoilla kansainvälisten palvelujen sektorilla (software-kehitystyö, rahoituspalvelut, asiakaspalvelukeskukset jne.).

Halpin kertoi Irlannin strategian monikansallisten investointien osalta olevan kasvattaa edelleen monikansallisten yritysten lisäarvoa tuottavien toimintojen osuutta Irlannissa, houkutella uusia suoria investointeja, luoda klustereita sekä kehittää uusia liiketoiminta-alueita. IDA markkinoi Irlantia kansainvälisesti tiedon, innovaatioiden ja teknologian liiketoimintapaikkana. IDAn tavoitteena on myös edelleen kehittää teollisuuden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Strategioista toimeen - Suomen esimerkki

Tekesin ylijohtaja Martti af Heurlin pohti alustuksessaan, minkälaiset tekijät vaikuttavat Suomen menestyksekkään innovaatiopolitiikan taustalla. Yhdeksi merkittävimmäksi tekijäksi af Heurlin mainitsi eri toimijoiden ja toimintojen välillä vallitsevan tasapainon ja työnjaon. Lisäksi ensiarvoisen tärkeää on eri ulottuvuudet läpäisevä kommunikaatio ja monipuoliset yhteistyöverkostot. Yksilö- ja yhtiötasolta kansainväliselle tasolle ulottuva yhteistyö ja vuorovaikutus ovat olennaisen tärkeitä menestyksekkään ja tehokkaan innovaatiojärjestelmän synnyn kannalta.

Irlannin ja Suomen erilaiset talousmenestyksen tiet

Seminaarin puheenjohtaja professori Markku Wilenius pohti alustuksessaan Suomen ja Irlannin kovin erilaisia menestyksen malleja. Lähtökohdat muutokselle kummassakin maassa olivat samat: entinen toimintamalli ei enää ollut menestyksellinen (Irlanti 1980-luvun puolivälissä, Suomi 1990-luvun laman jälkeen). Wilenius korosti, että Suomen ja Irlannin välillä olevat yhtäläisyydet tekevät vertailusta kiinnostavan (väestön määrä, historiallinen tausta jne.). Tätä vertailua ei ole valitettavasti vielä juurikaan tehty.

Irlannissa halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on hyvin korkea. Suomi vastaavasti on tilaston häntäpäässä. Irlannissa selkeä alueellinen tukijärjestelmä ja alhainen verotustaso avittavat osaltaan yrittäjyysmyönteisyyttä. Globalisaatiomittareilla Irlanti sijoittuu avoimen ja joustavan taloutensa ansiosta maailman kärkipäähän ennen Yhdysvaltoja. Suomi on näissä tilastoissa keskivaiheilla. Toisaalta Suomi on voimakkaasti investoinut ympäristön laatuun ja kilpailukykyyn. Irlannilla olisi näissä huomattavasti parantamisen varaa.

Wilenius korosti Suomessa vallitsevan muutostarpeen. Hän lainasi Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtajaa Antti Herliniä seuraavasti: "Suomessa suljetun talouden joustamattomilla käytännöillä yritetään vastata avoimeen globaaliin kilpailuun". Hänen mukaansa kansallisista visioista ja strategioista puuttuu tunnevoimaa. Identiteettianalyysit ja arvot on pitkälti unohdettu. Yrittäjyyshenkeä ja riskinottoa on valitettavan vähän ja viestintäkulttuuri on heikko ja liian konsensushakuinen.

Wilenius katsoo suomalaisen identiteetin pitkälti rakentuvan ei-kommunikatiivisiin elementteihin. Viestinnällisten taitojen kehittyminen on myös sidoksissa city-kulttuuriin, joka Suomessa on vähäistä. Viestintätaidot globaalissa maailmantaloudessa ovat hänen mukaansa nyt kaiken menestyksen avain.

Suomelle olennaista olisi nyt ulkopuolisten uusien ja radikaalien ajatusten ja ratkaisumallien tarkastelu. Nykyisten toimintamallien uusiminen vaatii erilaisten toimintamallien tutkimista maailmanlaajuisesti. Tätä missiota voitaisiin kutsua "expedition Finland" -nimellä. Irlannin osalta Suomessa tulisi tarkastella, miten maa on noussut seuraan "place to be".

Kiinnostava keskustelu - seuraava askel

Keskustelua käytiin koko seminaarin ajan hyvin vilkkaasti. Osallistuneiden joukkoon kuului laajasti akateemisen maailman ja talouden asiantuntijoita. Professori Gabriel Byrne korosti Irlannin ongelmana olevan kilpailukyvyn menettämisen. Nykyinen kasvu tulee pitkälti vientiteollisuuden ulkopuolelta, erityisesti rakennusteollisuudesta. Rakennusteollisuus voi hyvin, mikäli bruttokansantuote kasvaa. Jos vientiteollisuus kangertelee, kasvua ei synny. Irlannin tulee pystyä huolehtimaan riittävistä investoinneista tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tällä hetkellä niiden taso on heikkoa eurooppalaista keskitasoa (vuonna 2006 noin 1,3 prosenttia BKT:sta).

Keskustelua myös herätti, kuinka Irlannin innovatiivisuus on huippuluokkaa maailmassa, vaikka maa on panostanut Suomeen nähden vain noin kolmasosan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Selityksen täytyy löytyä erilaisista innovaatiojärjestelmistä. Irlannissa ideoiden jalostaminen ja ihmisten välinen yhteistyö toimii. Irlantilaisilla on tunnetusti hyvät viestintävalmiudet.

Keskustelua herätti myös Irlannin ja Suomen kilpailuasetelma innovaatiosektorilla. Kuinka nyt yhdessä jaetaan strategista tietoa seminaarissa? Yhteisesti todettiin, että jollei tiedon luomisen ymmärtämystä jaeta, ei se kehity individualistisinkaan ottein.

Seminaarin jatkoksi suunniteltiin työpaja -tyyppistä tapaamispäivää irlantilaisten ja suomalaisten yrittäjien välille. Tapaaminen voitaisiin toteuttaa syksyn 2007 kuluessa.

Seminaari sai runsaasti palstatilaa Irlannin valtalehdistä Sunday Independentissä 18. helmikuuta 2007.

Suomen suurlähetystö, Dublin