Suurlähetystössä muistettiin entistä sankarivahtimestaria
Torstaina, 13. helmikuuta, suurlähetystön entisen vahtimestarin, Ferenc Tömörin kuoleman 80-vuotispäivänä järjestimme muistotilaisuuden yhdessä Tömörin jälkeläisten kanssa.
Kun muistellaan Ferenc Tömöriä, on syytä palauttaa mieleen myös toisen maailmansodan loppuvaiheen tapahtumat Budapestissa:
Suomen suurlähetystö on toiminut vuodesta 1934 Budapestin Kelenhegyi útilla. Suomen valtio ensin vuokrasi, sitten vuonna 1939 osti tontilla sijainneen barokkihuvilan kreivi Wenckheimin suvulta.
Kun Suomi allekirjoitti aseleposopimuksen Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944, sopimuksen määräysten mukaan sen oli katkaistava diplomaattiset suhteensa Saksan vasallivaltiohin, näin ollen myös Unkariin. Suurlähetystön työntekijät evakuoitiin. Budapestin-lähetystön tavarat, varat ja tilat jätettiin Ruotsin suojelukseen. Entisistä työntekijöistä rakennukseen jäi vain siellä jo kreivi Wenckheimin aikana työskennellyt vahtimestari Ferenc Tömör.
Jouluaattona 1944 Budapestin saartorengas sulkeutui. Unkarin pääkaupungin talosta taloon tapahtunut piiritys oli yksi toisen maailmansodan eniten siviiliuhreja vaatineista jaksoista. Erityisesti Budan puoli, Várhegy ja sen ympäristö lähetystön lähellä, kärsi paljon. Linnavuorella ei ollut piirityksen päätyttyä jäljellä yhtään asumiskelpoista rakennusta.
Jouluaattona 1944 nuoliristiläiset hyökkäsivät lähetystörakennukseen ruotsalaisten ja vahtimestari Tömörin vastustuksesta huolimatta. Huhujen mukaan Ruotsin lähetystösihteeri Lars Berg piilotteli lähetystössä juutalaisia. Kolme päivää tämän jälkeen saksalaiset SS-joukot ottivat talon haltuunsa. He jatkoivat ryöstelyä ja paikkojen rikkomista. Neuvostojoukot saivat pian tiedon saksalaisten oleskelusta talossa ja kohdistivat siihen ankaraa tulitusta. Seuraavan vuoden alussa neuvostojoukot valtasivat lähetystörakennuksen ja ryöstivät loput irtaimistosta.
Eniten rakennusta vaurioitti helmikuun 13. päivänä siihen osunut palopommi, joka poltti sen sisustan täysin. Samassa taistelussa talosta viimeisiä pelastettavissa olevia tavaroita pelastamassa ollut vahtimestari Tömör sai surmansa tarkka-ampujan luodista.
Kuten hänen jälkeläisensä myöhemmin kertoivat, Ferenc Tömörin viimeinen leposija oli rakennuksen Tonavan puoleisen aidan vieressä. Budapestin taistelujen aikana ruumista ei voitu kuljettaa pois, vaan se haudattiin lähetystön pihalle, mutta sitä etsimään tulleet sukulaiset eivät myöhemmin löytäneet hautapaikkaa. Tömör on edelleen haudattu paikkaan, jota hän niin paljon rakasti ja jossa hän vietti suurimman osan elämästään.
Suurlähettiläs Jari Vilén teki aloitteen jälkeläisten löytämiseksi ja entisen vahtimestarin tunnustamiseksi postuumisti. Ferenc Tömörin pojantytär Gyöngyvér Tömör-Huber otti vastaan suvun läsnäollessa joulukuussa 2008 kenraali Gustav Hägglundin myöntämän Suomen Vapaudenristin surumitalin isoisän palveluksista Suomelle. Tämä toisesta maailmansodasta lähtien käytössä ollut mitali myönnetään sankarillisesti kuolleen henkilön vaimolle, äidille tai lähimmälle naispuoliselle sukulaiselle, ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun se myönnettiin ulkomaalaisen sukulaiselle.
Entisen vahtimestarimme kuoleman 70-vuotispäivänä paljastettiin toimistorakennuksen seinällä muistolaatta, ja siitä lähtien olemme järjestäneet muistotilaisuuden aina helmikuussa. Tänä vuonna suurlähettilään poissa ollessa edustuston päällikön sijainen Kaisa Leidy ja suurlähettilään puoliso Katriina Apajalahti ottivat Tömörin perheen edustajat vastaan ja osoittivat kunnioituksensa muistolaatan luona.
