angle-left Suomella ja Unkarilla potentiaalia kaupankäynnin lisäämiseen

Suomella ja Unkarilla potentiaalia kaupankäynnin lisäämiseen

Unkarin talouskasvu oli vuonna 2018 EU-maiden kärkeä ja talouden uskotaan kasvavan vahvasti myös vuonna 2019. Työttömyys on historiallisen alhainen ja palkat kasvavat nopeasti, mutta työvoimakustannukset pysyvät edelleen EU:n edullisimpien joukossa. Mahdollisia uhkia Unkarin taloudelle ovat esimerkiksi elvyttävän talouspolitiikan aiheuttama ylikuumeneminen, maailmantalouden laantuminen ja monia sektoreita vaivaava työvoimapula.

Unkarin kehittyvä talous tarjoaa houkuttelevia investointikohteita suomalaisille eri alojen yrityksille. Suomalaisella osaamisella voisi olla rooli Unkarin koulutustason ja tuottavuuden kehittämisessä sekä muun muassa sähköisen liikkuvuuden, cleantechin, kiertotalouden sekä startup-yrittämisen aloilla.

 

Vaikuttavaa talouskasvua Euroopan ytimessä

 

 

2017

2018

2019

2020

BKT:n kasvu

4,1

4,8 

3,4

2,6

Alijäämä

2,2

2,4

1,9 

1,8

Valtion velka

73,3

72,9

70,3

68,6

Työttömyys

4,2

3,6

3,3

3,2

Inflaatio

2,4

2,9

2,8

3,0

Luvut ovat prosentteja. Lähde: Euroopan komissio

Unkarin talous on kasvanut kuusi vuotta peräkkäin. Kasvun huippu saavutettiin todennäköisesti vuonna 2018. BKT kasvoi tuolloin noin 4,8 %, mikä on EU-maiden korkeimpia lukuja. Talous kasvaa myös tulevina vuosina, mutta vauhdin oletetaan hiipuvan.

Korkeahko 2,4 % valtiontalouden alijäämä tulee laskemaan todennäköisesti hieman alle kahteen prosenttiin. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen voimakkaasti kasvanut valtion velka on kääntynyt laskuun vuodesta 2016 ja laskenee alle 70 %:n rajapyykin vuonna 2020.

Inflaatio on noussut 2,9 prosenttiin, mutta sen odotetaan tasaantuvan noin kolmen prosentin tienoille, joka on myös Unkarin hallituksen tavoite.

Talouskasvun perustana ovat olleet EU-tukien lisäksi (ja niiden vaikutuksesta johtuen) investointien sekä rakennus- ja palvelusektoreiden kasvu. Kotimainen kulutus on nousussa, kun kasvaneet palkat lisäävät ihmisten ostovoimaa, mikä pitää osaltaan yllä talouskasvua. Tuleva EU:n monivuotisen rahoituskehysneuvottelujen lopputulema saattaa laskea Unkarin saamia koheesiotukia ja siten investointeja.

Helmikuussa 2019 luottoluokituslaitokset Standard & Poor’s ja Fitch nostivat odotetusti Unkarin luottoluokituksen BBB-tasolle tunnustuksena mm. maan talouskasvusta, valtion velan vähenemisestä ja vakaasta näkymästä. Molemmat toimijat näkevät Unkarin luokituksen näkymien pysyvän vakaana.

Työttömyys on historiallisen alhainen. Unkarin työttömyys on laskenut voimakkaasti vuoden 2010 11 prosentista nykyiseen 3,6 prosenttiin. Työttömyysluvut ovat EU-maiden parhaimpia, tosin lukuja laskevat myös ns. julkisen työllistämisohjelman puitteissa töitä tekevät.

Työllisyysaste on noussut hieman yli 74 prosenttiin 20-64-vuotiaiden joukossa. Mm. kohentuneet työllisyyslukemat ja maastamuutto ovat johtaneet siihen, että työttömien reservi alkaa olla loppuun käytetty. Työvoimapulaa esiintyy lähes joka sektorilla, ja se on yritysten mukaan tällä hetkellä eniten kasvua haittaava tekijä. Markkinoilla arvioidaan olevan satojatuhansia avoimia työpaikkoja mutta ei ammattitaitoista työvoimaa.

Viime vuosina Unkarin palkat ovat kasvaneet nopeasti ja siten kasvattaneet kotimaista kulutusta. Aikaisempien vuosien tapaan viime vuonna reaalipalkat kasvoivat 12 % keskibruttopalkan ollessa tällöin noin 1013 €/kk. Unkarin palkkataso on kuitenkin yhä EU:n alhaisimpia.

Poliittisista syistä johtuen Unkari ei osoita kiinnostusta euroon liittymiseksi. Hallituksen mukaan Unkari ottanee euron käyttöön vasta tulevien vuosikymmenien aikana.

Markkina-alueena Unkari kehittyy jatkuvasti

Unkari on viime vuosina houkutellut suuren määrän ulkomaisia investointeja, jotka ovat olleet yksi maan talouskasvun moottoreista. Unkarin ulko- ja taloudellisten ulkosuhteiden ministeriön tietojen mukaan ulkomaiset suorat investoinnit olivat vuonna 2018 ennätykselliset 4,3 mrd euroa pitäen sisällään 98 projektia, joihin hallitus tarjosi noin 425 milj. euroa tukia. Suurin osa sijoituksista (28 projektia) oli saksalaisia.

Erityisesti saksalainen autoteollisuus on nähnyt Unkarin mahdollisuudet investointimaana. Esim. Audi, Daimler ja Opel ovat sijoittaneet Unkariin tehtaita, joissa valmistetaan korkean teknologian tuotteita kilpailukykyisin työvoimakustannuksin. Uusimpana tulokkaana myös BMW ilmoitti vuonna 2018 perustavansa tehtaan Unkariin.

Unkarin sijainti Euroopan ytimessä toimii kilpailuvalttina ja maa onkin panostanut kuljetusinfrastruktuuriin. Unkarin tiestön tiheys ja moottoriteiden laatu ovat Keski- ja Itä-Euroopan parasta tasoa.

Vuonna 2018 Unkari säilytti Maailman talousfoorumin kilpailukykyindeksissä 48. sijan 140:stä maasta. Kilpailukyvyn kohentamiseksi hallitus on mm. puolittanut yritysveron 9 prosenttiin, perustanut kilpailukykyneuvoston ja vuoden 2018 parlamenttivaalien jälkeen innovaatio- ja teknologiaministeriön.

Unkarin investoinninedistämisviranomainen HIPA tarjoaa apua ja tukea Unkariin investoimisesta kiinnostuneille.

Keskeisimmät haasteet taloudessa

Euroopan komissio ja OECD varoittavat Unkaria talouden ylikuumenemisesta elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan jatkuessa läpi nousukauden. Unkarin hallitus ei jaa näkemyksiä tiukemman finanssipolitiikan harjoittamisesta.

Unkarin kestävän talouskasvun riskejä ovat maailmantalouden laantuminen ja protektionististen suuntausten lisääntyminen, mutta myös tulevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen hupenevat EU-tuet, Brexitin mahdolliset vaikutukset, tiettyjen avainsektoreiden (koulutus, terveydenhuolto) alirahoittaminen, maastamuutto, väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys.

Unkarin tavoitteena on tuottavuuden kehittäminen nopeammin kuin työvoimakustannukset kasvavat, jotta se pysyisi houkuttelevana investointikohteena.

Poliittisten instituutioiden sanotaan aiheuttavan Unkarin kilpailukyvylle tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi jäykkä byrokratia sekä lainsäädännöllinen ja poliittisten toimintatapojen arvaamattomuus luovat yrityksille epävarman ilmapiirin. Unkarin sijoitus vuoden 2018 Corruption Perception Indeksissä oli 64. 180:stä maasta. Sijoitus on tippunut viime vuosina.

Unkarin vientivetoinen talous on haavoittuvainen ja riippuvainen Saksan taloudesta ja autoteollisuudesta. Unkarin viennistä 28 % suuntautuu Saksaan, jonka talousnäkymät ovat olleet viime aikoina heikkenemään päin.

Unkarin mahdollisuudet Suomelle

Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on Unkarissa hyvä maine. Valtioiden välisiä suhteita vahvistaa etenkin kielisukulaisuus.

Potentiaalisia markkina-aloja ovat mm. kiertotalous, cleantech ja kaukolämpöinfrastruktuuri, sillä Unkari pyrkii laskemaan julkisten rakennusten energiankulutusta. Julkisen liikenteen kestävän kehityksen takaamiseksi Unkari haluaa kehittää myös sähköistä liikkuvuutta.

Unkarissa on kiinnostusta startup-yrittämistä kohtaan. Tällä alalla suomalaiset pioneerit voivat toimia suunnannäyttäjinä.

Maataloudella on Unkarissa suuri rooli. Noin puolet valtion maa-alasta on maatalouden käytössä ja noin 25% tuotannosta menee vientiin. Suomalaiset yritykset voivat löytää markkinaraon kasvavasta kysynnästä esimerkiksi maatalouden energiatehokkuudessa, maaseutualueiden kehittämisessä tai kestävän kasvun tehostamisessa.

Vuonna 2018 nopeimmin kasvanut ala (30 % suhteessa BKT:een) oli rakentaminen. Perässä tulevat kauppa ja turismi (8 %), ICT (7 %) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (7 %).

Suomalainen koulutusjärjestelmä on tunnettu ja arvostettu unkarilaisten keskuudessa. Unkarin hallitus on aikonut modernisoida julkista koulutusjärjestelmää, mutta toistaiseksi panokset ovat olleet heikkoja. Suomalainen koulutusosaaminen voisi löytää vastauksia Unkarin koulutusjärjestelmän kehittämiseen.

Nostaakseen kilpailukykyään työvoimakustannusten noustessa Unkarin täytyy nostaa tuottavuuttaan. Suomalaiset palveluiden, teollisuuden ja maatalouden tuottavuutta nostavat innovaatiot, kuten laitteet, menetelmät ja teknologiat voivat olla houkuttelevia tuotteita Unkarin markkinoille tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Suomen ja Unkarin välinen kauppa on viime vuosina kasvanut. Tilaa ja mahdollisuuksia kaupankäynnin lisäämiselle kuitenkin on. Vuonna 2018 tuonti Unkarista Suomeen oli 436,8 milj. euroa ja vienti Suomesta Unkariin 293,5 milj. euroa. EU-valtioiden osuus Unkarin tuonnista oli 76 % ja viennistä 77 %.

Linkit:

Euroopan komissio (2019). Country Report Hungary 2019

Euroopan komissio (2019). Europe 2020 indicators – Hungary 

OECD (2019). Hungary Economic Survey Overview

Unkarin investoinninedistämisviranomainen HIPA

 

Teksti: korkeakouluharjoittelija Johannes Mielo