Saamelaistietoutta Unkariin

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto vieraili Budapestissa 17.-18.5.2023. Koiviston vierailu liittyi Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajakauteen ja maaliskuussa 2023 Euroopan parlamentissa järjestettyyn ensimmäiseen Sámi Summitiin. Huippukokouksen tarkoituksena oli ottaa saamelaisyhteisöt mukaan EU:n päätöksentekomenettelyihin ja lisätä tietoisuutta heidän vähemmistöoikeuksistaan.

Budapestin tapahtuma on itse asiassa saamelaisyhteisöjä esittelevän ja niiden etuja ajavan Euroopan-kiertueen ensimmäinen pysäkki. Budapestin jälkeen tapahtumia on tarkoitus järjestää myös Lontoossa, Roomassa, Berliinissä ja Pariisissa.

Aloite Saamelaiskäräjien edustajan vierailusta Budapestiin tuli Suomen BEAC-suurlähettiläs Jari Viléniltä, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Unkarissa vuosina 2007-2012.

Varapuheenjohtaja Anni Koiviston ja suurlähettiläs Vilénin lisäksi Budapestin-vierailulle osallistui Katja Sukuvaara Kansainvälisestä Barents-sihteeristöstä.

Valtuuskunnan kahden päivän ohjelmaan sisältyi käynti Budapestin ELTE-yliopiston fennougristiikan sekä skandinaavisten kielten laitoksella, työlounas suurlähetystössä, vierailu Unkarin parlamentissa ja seminaari Ludovika-yliopistolla.

Budapestin ELTE-yliopiston fennougristiikan laitos järjesti suomenkielisen keskustelutilaisuuden valtuuskunnan kanssa, johon osallistui myös Unkarin muiden yliopistojen fennougristiikan opiskelijoita ja opettajia. Tilaisuudessa Koivisto muistutti, ettei saamelaisilla ole tällä hetkellä virallista pysyvää asemaa EU:n päätöksentekoelimissä ja tämä asia tulisi korjata. Saamelaisten tavoite on löytää pysyvä tapa olla edustettuina EU:ssa ja Euroopan parlamentissa. On hyvä muistaa, että saamelaiset ovat jakautuneet neljän valtion alueelle ja esimerkiksi sukurajat eivät noudata valtionrajoja. Eri maiden saamelaisilla on omat itsenäiset saamelaiskäräjät (pl. Venäjä) ja yhteistyötä tehdään varsinkin kansainvälisissä asioissa (Sámi Parliamentary Council).

Koivisto muistutti myös siitä, että tasapainottelu luonnonsuojelukysymysten ja saamelaisten oikeuksien kanssa tuo oman haasteensa. Hän mainitsi esimerkkinä Tenojoen kalastuskiellon, jonka yhteydessä kalakannan suojelu ja saamelaisten oikeus maihinsa ovat ristiriidassa. Perinteisten elinkeinojen harjoittaminen, maanomistusoikeudet sekä kielelliset oikeudet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa – esimerkiksi jos poronhoito loppuu, kuihtuu sen mukana myös poronhoitoon liittyvä sanasto, muistutti Koivisto.

Barentsin alue on geopoliittisesti merkittävä ja siellä on mittavat varannot vihreässä siirtymässä tarvittavia luonnonvaroja. Yksi äärimmäisen tärkeä kysymys on se, kuinka näitä luonnonvaroja voidaan hyödyntää ilman, että se uhkaa saamelaista elämäntapaa. Suurlähettiläs Vilén muistutti Venäjän keskittävän yhä enemmän sotilastoimintaa alueelle. Tämä ei uhkaa suoraan Pohjoismaita vaan globaalia länttä kokonaisuudessaan. Samalla Kiina on osa globaalia valtataistelua. Ilmastonmuutos vaikuttaa arktisilla alueilla voimakkaasti ja arvioiden mukaan vuoteen 2035 mennessä Pohjoisnapa olisi kesäisin sula ja näin ollen kiinalaisilla olisi esteetön pääsy Pohjoisnavan yli Eurooppaan.

Suurlähettiläs Jari Vilén, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto, Katja Sukuvaara Kansainvälisest Barent-sihteeristöstä ja ELTE-yliopiston Fennougristiikan laitoksen johtaja András Bereczki.

Valtuuskunta vieraili Unkarin parlamentissa ja tapasi sekä suomalais-ugrilaisen että pohjoismaisen ystävyysryhmän puheenjohtajat, János Latorcain ja László Vécsey:n. Puheenjohtajien kanssa nousi esille myös Unkarin kansallisten vähemmistöjen tilanne sekä unkarilaisvähemmistöjen asema maan rajojen ulkopuolella.

Ludovika University of Public Service (UPS) järjesti ”The indigenous Sámi people in Northern Europe” –konferenssin kampuksellaan.

Anni Koivisto selvitti pääpuheenvuorossaan yksityiskohtaisesti Pohjois-Euroopan kolmessa Pohjoismaassa sekä Venäjällä asuvan lähes 75 000 saamelaisen alkuperäiskansan tilannetta, kielellistä jakautumista, perinteistä elämäntapaa ja tapoja. Saamelaiskäräjistä, jotka edustavat 10 000 hengen vähemmistöä Suomessa, hän kertoi, että heillä on tällä hetkellä kaksi tärkeää pyrkimystä. Toinen on kielellisiin oikeuksiin perustuvan kulttuurisen autonomian säilyttäminen ja kehittäminen ja toinen on ilmastonmuutoksen haitallisten seurausten pysäyttäminen, sillä ilmastonmuutos uhkaa heidän perinteistä elämäntapaansa (vaeltava poronhoito, kalastus ja metsästys) sekä oikeutta omiin maihinsa ja alueisiinsa.

Puheensa lopuksi hän muistutti, kuinka tärkeää saamelaisten tukeminen EU:ssa ja kv-sopimustasolla on. Koivisto toivoi Unkarin tukevan ja edistävän rohkeasti saamelaisten, EU:n ainoan alkuperäiskansan oikeuksia tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan.

Saamen kielet kiinnostivat konferenssin osanottajia ja Koivisto havainnollisti kolmen eri saamenkielen tilannetta. Pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame eroavat toisistaan merkittävästi, eivätkä niiden puhujat yleensä ymmärrä toistensa kieltä kuin opettelemalla sitä vieraana kielenä. Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein ja tunnetuin: pohjoissaamea puhuu noin 75 % kaikista saamenkielisistä Norjan, Ruotsin ja Suomen alueilla. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat velvollisia antamaan saamen kieltä osaaville oppilaille opetusta pääosin saamen kielellä. Äidinkieleltään saamenkielisillä lapsilla on Suomessa oikeus saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. Saamelaisilla on oikeus myös saada omakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Käytännössä opetuksen sekä terveyspalveluiden järjestämiseen saamenkielellä liittyy haasteita varsinkin saamelaisalueen ulkopuolella ja usein oikeudesta saamenkielisiin palveluihin joutuu taistelemaan.

Taiteen ja kulttuurin rooli nousi konferenssissa myös vahvasti esille. Koivisto näki taiteen roolin äärimmäisen tärkeänä tiedonvälityksen ja saamelaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisessä. Valtaväestöä ei kiinnosta asioista luennointi vaan taide ja kulttuuri. Niiden avulla voidaan tehokkaasti lisätä tietoutta saamelaisista.

Kuten suurlähettiläs Jari Vilén totesi konferenssin päätöspuheessa, Budapestin saamelaiskonferenssi oli historiallinen, sillä Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) historiassa ei ole koskaan järjestetty tapahtumaa alueen ulkopuolella.