50 vuotta presidentti Kekkosen Unkarin vierailusta

Presidentti Urho Kekkonen saapui viralliselle vierailulle Unkariin 50 vuotta sitten, 26.9. 1969. Kuuden päivän ohjelmaan mahtui paljon tapaamisia, käyntejä ja tutustumisia. Suomen ja Unkarin välille solmittiin sopimus taloudellisesta ja teknistieteellisestä yhteistyöstä, mutta matkan tärkein anti oli kuitenkin viisumivapaussopimuksen allekirjoittaminen.

Vuoden 1956 kansannousun jälkeen Suomi oli ensimmäinen länsimaa, joka ryhtyi solmimaan lähempiä suhteita Unkariin. Unkari ja Suomi palauttivat diplomaattisuhteet suurlähettilästasolle vuonna 1960 ja sotien välisenä aikana orastaneet kulttuuri- ja tiedesuhteet käynnistyivät ripeästi uudelleen. Ensimmäisenä läntisenä valtionpäämiehenä – samalla ensimmäisenä Suomen presidenttinä – Kekkonen vieraili Unkarissa epävirallisesti jo vuonna 1963. Vuoden 1969 virallinen valtiovierailu oli merkki suhteiden uudesta tasosta.

Presidentti Kekkonen saapuu Budapestin lentokentälle
Kuva: Urho Kekkosen arkisto

Vierailunsa aikana presidentti kävi keskusteluja Unkarin puhemiesneuvoston puheenjohtajan Pál Losonczin, pääministeri Jenő Fockin ja kansalliskokouksen puheenjohtajan Gyula Kállain kanssa. Hän tapasi Unkarin sosialistisen työväen puolueen keskuskomitean ensimmäisen sihteerin János Kádárin ja kävi hänen kanssaan keskusteluja.

Presidentin ohjelmaan sisältyi käynti Lábatlanissa sijaitsevalla hienopaperitehtaalla, jota rakennettiin parhaillaan suomalaisten ja unkarilaisten yhteistyöllä ja suurelta osin suomalaisin laitteistoin. Vieraat tutustuivat myös Csepel-yhtymän työkalutehtaaseen.

Näyttämökuva Kalevalan teatteriesityksestä.
Kuva: Urho Kekkosen arkisto

Presidentti seurueineen kävi katsomassa myös Kalevalan näyttämösovituksen Budapestin Thalia-teatterissa. Isännät järjestivät metsästys- ja kalastustaidoistaan tunnetulle presidentti Kekkoselle myös metsästysretken Telkiin.

Matkaseurueessa mukana ollut ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen allekirjoitti unkarilaisen ministerikollegansa János Péterin kanssa sopimuksen taloudellisesta ja teknistieteellisestä yhteistyöstä, sekä kahden maan välisen viisumivapaussopimuksen 1.1. 1970 alkaen. Viisumivapaussopimus paransi matkustamisen edellytyksiä ja avasi oven ystävyyskunta- ja seurakuntamatkoille. Tästä todistavat 70-luvulta lähtien syntyneet lukuisat suomalais-unkarilaiset ystävyyskaupunki- ja ystävyysseurakuntasuhteet.

Unkarin ja Suomen ulkoministerit allekirjoittavat viisumivapaussopimuksen.
Kuva: Suomen suurlähetystön arkisto / Copyright Pressfoto Helsinki

Lähdeluettelo:

Jaakko Sievers: Sillanrakentamista yli rintamalinjojen: Suomen ja Unkarin kylmän sodan aikaiset suhteet

In: Veljeskansan keskuudessa. Suomen Unkarin-edustustotoiminnan historiikki. Toimittanut Jaakko Sievers. Suomen suurlähetystö, Budapest 2011  pp.36-57.

 

Ulkoministeriön arkisto, Helsinki

50/2310-69 Tasavallan Presidentin Unkarin vierailun tiedonanto