Pieniä askelia Kroatian biomassapolulla
Kroatian on tarkoitus hyväksyä uusi energiastrategia vuosille 2021-2030 ennen kesää. Noin puolet Kroatian tarvitsemasta energiasta on tuontia. Uusiutuvia energiamuotoja suosimalla Kroatia voisi vähentää tuontiriippuvuutta. Kroatiassa on toistaiseksi toteutettu kaksi suomalaisella teknologialla ja osaamisella läpivietyä biomassavoimalahanketta.
Päävastuu Kroatian energiapolitiikasta on Kroatian ympäristö- ja energiaministeriöllä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Nykyinen ministeri Tomislav Ćorić on ollut tehtävässään kesästä 2017 alkaen. Investointeja uusiutuvaan energiaan ja erityisesti biomassaan ovat toistaiseksi hidastaneet Kroatian sisäpolitiikan tuulet: ministerivaihdokset ja sähkön tuottajalle maksettavien tuotantotukien muutokset. Kroatian metsähallitus (Hrvatske šume(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), valtion liikelaitos) on maan suurin kiinteän biopolttoaineen toimittaja.
Biomassapotentiaali
Kroatian maapinta-alasta 47% on metsää ja puu eri muodoissaan on merkittävä vientituote. Kroatiassa tuotetaan vuosittain noin 280 000 tonnia pellettejä (1% koko maailman tarjonnasta). Tästä yli 90% menee vientimarkkinoille (Italia, Itävalta, Slovenia).
Eurostatin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) tilastojen valossa Kroatia on jo saavuttanut uusiutuvan energian 2020-tavoitteet. Primäärienergiatuotannosta jopa puolet tulee uusiutuvasta energiasta. Maaseudulla on paljon kotitalouksia ja maatiloja, jotka lämpiävät puulla ja briketeillä, mutta tilastoja eniten tukeva selitys löytyy vedestä: Kroatiassa on yhteensä 26 vesivoimalaa. Kansallinen sähköyhtiö HEP(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) on ilmoittanut investoivansa edelleen vesivoimakapasiteettiin. Tänä vuonna alkaa esim. 500 miljoonan euron arvoinen HES Kosinj/HE Senj 2 –hanke.
Kroatian ympäristö- ja energiaministeriö on tietoinen, että biomassaa voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän. Kroatian hallitus suunnitteekin uusia valtion kannustimia uusiutuvan energian sekä energiatehokkaan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannolle (CHP). Investoijat taas odottavat, että Kroatia julkaisee tänä vuonna selkeän, pitkän aikavälin energiastrategian ja nopeuttaa päätöksentekoa operatiivisella tasolla.
Kroatian metsähallitus investoi kalustoon
Zagrebissa pidettiin 25. helmikuuta Kroatian puuklusterin (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)ja biomassayhdistys CROBIOM(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan):in järjestämä biomassaa koskeva energiakonferenssi. Kroatian metsähallitus kertoi tilaisuudessa investoivansa seuraavan kahden vuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa metsäkoneiston ja -laitteiston uusimiseen, koska nykyisellään biomassasta jää paljon käyttämättä työvoiman ja kaluston puutteen takia. Metsähakkeen poiminta on Kroatialle tärkeää myös metsä- ja maastopalojen ehkäisyssä. Metsänhoidon koneellistaminen ja tehostettu hakkuujätteen keräys avaa laitetoimittajille (kuorma- ja metsätraktorit, harvesterit, klapi- ja hakkuukoneet, kuorma-autot pellettien kuljetukseen, jne.) uusia myyntimahdollisuuksia. Vuoristoinen maasto asettaa omat laatuvaatimuksensa koneistolle (erikoisrenkaat, telat).
Suomalaiset biomassahankkeet Kroatiassa
Kroatiassa on toteutettu kaksi suomalaisella teknologialla ja osaamisella läpivietyä biomassavoimalahanketta. Huomattavasti enempäänkin olisi rahkeita, mutta suurimpana haasteena on ollut raaka-aineen toimitusepävarmuus ja sen johdosta rahoituksen saaminen hankkeille. Molemmat suomalaisinvestoinnit ovat käsittäneet toimituskokonaisuuden, johon on kuulunut suunnittelu, maanrakennustyöt, voimaloiden rakennus ja asennustyöt (teräsrakenteet, prosessilaitteet) sekä käyttöönotto ja koulutus. Suomalaisten kattiloissa voidaan polttaa hyvällä hyötysuhteella erilaisia biomassoja ympäristöystävällisesti ja pienillä NOx- ja CO2-päästöillä.
Vuonna 2015 toimintansa aloitti Valmetin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) sähköä ja lämpöä tuottava biomassavoimalaitos Babina Gredassa. Valmetin hanke toteutettiin yhteistyössä turkkilaisten (Unit Investment) projektikehittäjien kanssa. Voimalan sähköntuotantokapasiteetti on 9,7 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti 10 MW. Valmetilla ja Uni Viridaksella (Unit Investmentin projektiyhtiö Kroatiassa) on uusi, tämän vuoden helmikuussa allekirjoitettu 10-vuotinen eli vuodelle 2029 asti ulottuva käyttö- ja huoltosopimus.
KPA Unicon(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) taas on toimittanut hiukan pienemmän, pian toimintansa aloittavan 5 MWe biomassavoimalaitoksen Grubišno Poljeen. 35 miljoonan euron arvoisen projektin kehittäjänä on toiminut ranskalainen Akuo Energy. Energostatik (Akuo Energyn projektiyhtiö Kroatiassa) ja KPA Unicon ovat tehneet 14 vuoden käyttö- ja huoltosopimuksen voimalan pyörittämisestä.
Teksti: Laura Stojic, Suomen suurlähetystö Zagreb