Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Terveysteknologia, kiertotalousajattelua tukevat jäte- ja energiaratkaisut, vihreä ja digitaalinen talous, liikenne, Smart City –konsepti sekä energiatehokas korjausrakentaminen ovat aloja, joiden kautta suomalaisyritykset voivat päästä mukaan vuonna 2013 EU:n jäseneksi liittyneen Kroatian talouden kunnostustalkoisiin. Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovina, vaikkei unionin jäsen olekaan, saa kohdennettua rahoitustukea EU-rahastoista ja monista muista kansainvälisistä lähteistä. Bosnia-Hertsegovina on Kroatian ja Suomen tavoin luonnonvaroiltaan rikas, mutta ilman laatu on ongelma energia-, kaivos- ja metalliteollisuuden johdosta. Puhtaan teknologian toimittaja löytää paikkansa alueen markkinoilta.
Kroatia on EU-jäsen vuodesta 2013 ja sen eurojäsenyystavoite on 2023. Bosnia-Hertsegovina ei ole juurikaan onnistunut etenemään EU-polulla poliittisesta tilanteesta, monikerroksisesta lainsäädännöstä ja hallinnon haasteista johtuen. Kansainvälistä projektirahoitusta on runsaasti tarjolla. Tyypillinen ja hyväksi havaittu polku Bosnia-Hertsegovinan markkinoille kulkee Kroatian tai Serbian kautta.
Bruttokansatuotteeseen suhteutettuna Kroatia on EU:n palautumis- ja elpymistukivälineen suurin saaja: maan ulottuvilla on lahjarahaa 6,2 miljardia euroa ja lainarahaa 3,6 miljardia euroa. Elpymissuunnitelman merkittävin hanke on yli 200 miljoonan euron Project 3 Mobility, jossa on kyse autonomisten ajoneuvojen ja niihin liittyvän julkisen kaupunkiliikenteen infrastruktuurin kehittämisestä MaaS-periaatteen (Mobility as a Service) pohjalta pääkaupunki Zagrebissa.
Sekä Kroatian että Bosnia-Hertsegovinan yhdyskuntajätteestä suurin osa päätyy kaatopaikoille. Kierrätykseen sopimattoman jätteen hyödyntäminen energiana on lähes olematonta. Vihreää rahoitusta on tarjolla ympäristön ja ilmaston kannalta tärkeille hankkeille molemmissa maissa.
Kroatiassa on korkeatasoista lääketieteen osaamista. Elinsiirroissa Kroatia on maailman kärkimaita asukaslukuun suhteutettuna. Maassa toimii joukko menestyksekkäitä yksityisiä poliklinikoita, jotka ovat uudistusmielisiä teknologia- ja laitehankinnoissaan. Vuoden 2020 maanjäristyksissä tuhoja kärsineiden julkisten rakennusten kunnostamista energiatehokkaasti rahoitetaan EU:n elpymisvaroin.
Kroatiassa on vahva insinööri- ja IT-osaamisen perinne ja sekä Suomea alhaisemmat työvoimakustannukset. Hankintoja on tulossa tietoliikenneteknologiaan ja laajakaistainfrastruktuuriin liittyen. Kyberturvallisuus on tärkeä osa kansallista älykkään erikoistumisen strategiaa. Bosnia-Hertsegovinassa on paljon metalliteollisuuden alihankintaa ja työvoima tottunut liikkumaan Keski- ja Pohjois-Euroopan työmailla projektitöissä.
Hyvän hallinnon vienti eli Twinning(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), jota Suomessa koordinoi ulkoministeriö, tarjoaa hyvän alustan myydä osaamista EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikan piirissä oleviin maihin asiantuntijakonsortioiden avulla. Vastuumaissamme suomalaisyritysten tukena on suurlähetystön ohella kuuden kunniakonsulin verkosto sekä alueellinen Kaakkois-Euroopan Team Finland –erityisasiantuntija Belgradissa. Kroatiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa toimii miltei satakunta suomalaisyritysten sivutoimipistettä, agenttia tai tytäryritystä. Joukkoon mahtuu lisää.
Kalle Kankaanpää
suurlähettiläs
Kroatia, Bosnia-Hertsegovina ja Pyhä istuin (Vatikaani)