Katsaus Kroatian energiasektorille

Nykyisessä energia- ja hintakriisissä Kroatia on valtion interventiotoimien osalta EU:n kärjessä: maa investoi 4,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan energian hintojen nousun kompensointiin. Toimenpiteet sisältävät hintakattoja ja -rajoituksia, valtiontukia sekä sellaisia rahallisia kannustumia, joista myös yksityishenkilöt pääsevät hyötymään: esimerkiksi aurinkopaneelien toimitus- ja asennuskulujen arvonlisävero on nolla, jos investoijana on kotitalous tai voittoa tavoittelematon sektori. Kroatian energiasiirtymä on ollut hidasta, vaikka uusiutuvan energian tilastot näyttävätkin hyvältä suuren vesivoimariippuvuuden takia.

Energian suhteen Kroatia on monia EU-kumppaneitaan suotuisammassa asemassa. Kroatian käyttämästä kaasusta 20% ja öljystä 9% on perinteisesti tullut Venäjältä. Eurostatin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) mukaan Kroatian riippuvuus tuontikaasusta (74%) on alle EU-keskiarvon (83%). Kroatialla on omia öljy- ja kaasuesiintymiä Adrianmeressä, Pannonian alueella ja vuoristoseudulla. 

Noin 30% kroatialaisista kotitalouksista on riippuvaisia kaasusta. Tuontikaasusta noin 60% tulee Krkin saaren LNG-terminaalin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) kautta, jonka nykykapasiteetti (2,9 mrd m3) aiotaan kaksinkertaistaa. Energiaintensiivisen teollisuuden osuus on Kroatiassa pieni. Kroatiassa ei ole lainkaan kaivosteollisuutta eikä Kroatia aio rakentaa omalle maaperälleen ydinvoimaa. Sen sijaan Slovenian kanssa yhteisomistuksessa olevaa Krskon ydinvoimalaa aiotaan laajentaa. 

Kroatian energiasiirtymä on ollut hidasta. Vasta viime vuosina on ryhdytty laittamaan panoksia aurinko- ja tuulivoimaan. Uusiutuvan energian tilastot näyttävät hyvältä suuren vesivoimariippuvuuden takia.  

Investointituet yrityksille ja kotitalouksille

Kroatiassa rekisteröityneille yrityksille, jotka tekevät uusiutuvaan energiaan perustuvia sähkö- ja lämpöenergian tuotantoinvestointeja (erityisesti tuuli, aurinko ja geotermaali), on tarjolla valtion takaamia rahoitusinstrumentteja yhteensä 252 miljoonan euron arvosta. Vihreän teknologian hankkeet (rakennusten lämpöeristysten parantaminen ja maanjäristyskestävyyden vahvistaminen, energiahuollon modernisointi, asuinrakennusten esteettömät ratkaisut, sähköajoneuvojen latauspisteinvestoinnit, jne.) ovat myös tuen piirissä. Kotitalouksille ja voittoa tavoittelemattomalle sektorille on myös tarjolla rahallinen kannustin: lämpökennojen ja aurinkopaneelien toimitus- ja asennuskulujen arvonlisävero on nolla.  

Kroatian kansallisessa elpymissuunnitelmassa energia on poikkisektoraalinen teema. Kroatiassa suurimpia energiasyöppöjä ovat rakennukset, jotka vastaavat 40% koko maan energiankulutuksesta. Matkailualan dekarbonisointi, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja vihreä julkisliikenne ovat elpymissuunnitelman selkeitä prioriteetteja. 

Reagointi Euroopan energiakriisiin 

Kroatia on valtion interventiotoimien osalta EU:n kärjessä: maa investoi 4,1 prosenttia BKT:stä energian hintojen nousun kompensointiin. Jos mukaan lasketaan kaikki valtion siunaamat tukitoimenpiteet yrityksille ja kotitalouksille vuoden 2022 alusta alkaen, kattavat poikkeustoimenpiteet peräti 6,3% BKT:stä. Kroatialaisille kotitalouksille ja yrityksille on taattu talvikauden ajaksi (1.10.2022-31.3.2023) vakaat sähkön ja lämpöenergian hinnat kotimaisten energiamarkkinoiden häiriöiden poistamista koskevalla asetuksella. Toimenpiteen arvo on noin 785 miljoonaa euroa. Polttopuun kysynnän arvioidaan kasvamaan tänä talvena 20%. Kotitalouksien ja vapaa-ajan asuntojen aurinkopaneelihankinnoissa arvonlisävero on nolla. Kansalaisten maksukykyä ylläpidetään myös eräiden peruselintarvikkeiden kattohinnoilla.

Kroatia on niiden EU-maiden joukossa, jotka ovat kirjelmöineet energiakomissaari Simsonille maakaasun hintakaton puolesta. Kroatia on jäädyttänyt kaasun hinnat kotitalouksien osalta maaliskuun 2023 loppuun asti, mutta yritysten osalta ei ole vielä tehty päätöstä EU-tason ratkaisua odoteltaessa.

Kuluvana vuonna ikävän yllätyksen kroatialaisille on aiheuttanut yleensä niin maltillinen inflaatio, joka on nyt EU-maiden kärkeä (syyskuussa 12,8%). Työvoimapula ja euron käyttöönotto 1.1.2023 nostanevat myös inflaatiota. Oman leimansa Kroatian talouskehitykselle ovat antaneet koronapandemian ohella materiaalista tuhoa aiheuttaneet maanjäristykset (v. 2020) ja sään ääri-ilmiöt (kuivuus, metsäpalot ja tulvat v. 2022).

Teksti: Laura Stojic, Suomen suurlähetystö Zagreb