Diplomaattitason hevoskuiskaaja siirtyy Zagrebista Wieniin
Siilinjärveltä kotoisin oleva Virpi Turunen pääsi ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille (KaVaKu) vuonna 2012 ja hänen ensimmäinen ulkomaankomennuksensa suuntautui Kroatiaan elokuussa 2016. Tehtävänimikkeenä oli edustuston päällikön sijainen (Deputy Head of Mission, DHoM) Suomen suurlähetystössä Zagrebissa. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, muistelemme Virpin kanssa yhteisiä hetkiä haastattelun merkeissä. Seuraavaksi Virpi suuntaa Itävallan Wieniin, joka onneksemme on lähietäisyydellä ja mahdollistaa visiitit suuntaan ja toiseen!
Miten päädyit Zagrebiin?
Suomen ulkoministeriön diplomaattiuralaiset voivat jonkin verran vaikuttaa siihen, mihin heidät lähetetään. Laitoin muistaakseni kymmenisen eri kohdetta omalle toivelistalleni, ja Zagreb oli niistä yksi mieluisimmista: en ollut koskaan käynyt maassa tai alueella, joten tuntui kiinnostavalta päästä tutustumaan uuteen Euroopan kolkkaan, josta käsin hoidamme myös Bosnia-Hertsegovinaa. Sitä kautta pääsin tutustumaan myös laajemmin Länsi-Balkanin alueeseen.
Millainen on työnkuvasi?
DHoM:n tehtäväkenttä on hyvin laaja. Suomella on Zagrebissa vain kolme lähetettyä virkamiestä: suurlähettiläs, edustuston päällikön sijainen sekä konsulipalvelu- ja hallintovastaava. Näin ollen tehtävääni kuului koko laajan poliittisen kentän seuranta ja raportointi (mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, talous ja kauppa, laajempi alueellinen kehitys jne.), Suomen ja Kroatian kahdenväliset suhteet korkean tason vierailujärjestelyineen, maakuvatyö, monet edustuston hallinnolliset sekä turvallisuuteen ja kriisivalmiuteen liittyvät asiat sekä vielä lukuisat muut tehtävät. Tehtävänimikkeen mukaisesti myös sijaistin suurlähettilästä kaikissa tehtävissä hänen ollessaan estynyt. Suurlähetystössä työskentelee kolmen Suomesta lähetetyn virkamiehen lisäksi viisi paikallista henkilöä, jotka pysyvät tehtävissään meidän lähetettyjen vaihtaessa maata ja tehtäviämme 3-5 vuoden välein. Heidän osaamisensa onkin aivan keskeisessä asemassa suurlähetystön töiden sujuvuuden ja jatkuvuuden kannalta.
Suurlähetystömme hoitaa myös Bosnia-Hertsegovinaa, jonka osalta seuraamme ja hoidamme kaikkia edellä mainittuja asioita, ja näissä merkeissä matkustinkin myös säännöllisesti Sarajevoon ja muualle Bosniaan.
Mistä asioista nautit työssäsi?
Tehtäväkentän laajuus on samalla sekä haaste että tehtävän ehdoton suola. Ei ole kahta samanlaista päivää! Työpäivät voivat viedä minut slavonialaiselta pellolta lämpövoimalan peruskiven muurausseremoniasta istrialaisen kaapelitehtaan kautta pääministerin kansliaan taikka presidentin palatsiin Pantovčakille maidemme välisten korkean tason vierailuiden merkeissä. Ja toisaalta välillä istutaan pitkiä pätkiä toimistolla naputtelemassa tietokonetta. Tehtävässä pääsee tutustumaan kohdemaan yhteiskuntaan todella monesta eri näkökulmasta, mikä on äärettömän mielenkiintoista, inspiroivaa ja palkitsevaa.
Mitkä asiat ovat olleet merkittävimpiä oppikokemuksia urasi varrella?
Tässä tehtävässä ehdottomasti haastavin kausi osui vuoteen 2017, jolloin Suomi juhli 100-vuotisitsenäisyyspäiväjuhlavuottaan, ja samana vuonna Suomi ja Kroatia 25-vuotista diplomaattisten suhteiden taivaltaan. Suurlähetystö oli suunnitellut edellisen päällikön johdolla mittavan ja näyttävän juhlaohjelman, mutta hänen siirryttyä suurlähettilääksi uuteen kohteeseen elokuun lopussa 2017 päädyin väliaikaisen asiainhoitajan ominaisuudessa suurlähettilään saappaisiin koko loppuvuodeksi. Sain mm. emännöidä monisatapäisen itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton Kroatian nykytaiteen museossa ja muutenkin nopeasti kasvaa vaativaan tehtävään ajanjaksolla, jolloin Suomeen sekä Suomen ja Kroatian välisiin suhteisiin kohdistui erityisen suurta kiinnostusta.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Heti saavuttuani maahan elokuussa 2016 lähdin kartoittamaan Zagrebin ja lähiseutujen hevostalli- ja uimahallitilannetta. Nämä ovat kaksi tärkeintä harrastustani jotka kulkevat jossain muodossa mukana maasta ja paikasta riippumatta. Ja molemmissa harrastuksissa olen saanut kokea nimenomaan Kroatiassa tähänastisia huippuhetkiäni. Löysin nopeasti Zagrebista paikallisen uimaseuran, jonka mukana osallistuin kesällä 2017 elämäni ensimmäiseen avovesiuintitapahtumaan: uimme Vis-saaren edustalla sijaitsevalta Host-saarelta 2,3km matkan Visin satamaan. Kokemus oli niin upea ja ihmeellinen, että siitä tuli minulle samantien kesäperinne, jota aion jatkaa vielä Kroatiasta pois muutettuanikin aina tilanteen ja välimatkan salliessa. Tänä vuonna korona valitettavasti perui tapahtuman, mutta ensi kesänä minut toivottavasti jälleen löytää kauhomasta Adrianmerestä turkooseissa laineissa kroatialaisten uimakavereideni seurassa. Niin ikään hevosharrastus sai Kroatiassa aivan uuden ulottuvuuden, kun päädyin hankkimaan täällä elämäni ensimmäisen ikioman hevosen. Huomasin aika nopeasti, että Zagreb on aivan ihanteellinen kaupunki työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen: kaupunki on vilkas ja eloisa, mutta samalla riittävän pieni siihen, että keskustasta pääsee myös arkena töiden jälkeen maaseudulle hevosharrastuksen pariin. Granitta-tammani asuu ihanalla tallilla maissipeltojen keskellä Hudi Bitekin kylässä, jossa olen viettänyt kaikki vapaat iltani ja viikonloppuni. Urani voi viedä minut välillä valtaviin metropoleihin, joissa tällainen ei olisi mahdollista, joten päätin tarttua tilaisuuteen Zagrebin sellaisen minulle tarjotessa enkä ole päätöstä katunut!
Mitkä ovat olleet parhaita asioita Kroatiassa asumisessa?
Juuri nuo edellä mainitut: loistava mahdollisuus yhdistää työ ja tervehenkinen vapaa-aika. Zagreb tarjoaa valtavasti kulttuurielämyksiä, ja samalla se on vihreä ja suorastaan kutsuu ulkoilemaan joko Sljemen vuoristoon taikka Sava-joen rannalle. Ja kaiken tämän lisäksi Kroatian upea rannikko ja saaristo on vain muutaman tunnin ajomatkan päässä. Heti maahan saavuttuani totesin, että täällä on helppo viettää hyvää, terveyttä ja hyvinvointia monella tapaa edistävää elämää. Tästä olen ottanut kaiken irti näiden neljän vuoden aikana. Toinen ilahduttava asia on ollut kroatialaisten ja suomalaisten jonkinlainen erityinen henkinen yhteys. Täällä tuntuu kuin olisi kotonaan: kulttuurierot ovat pieniä, huumorintaju on yllättävän samankaltainen, ja minulle on ollut todella helppo solmia merkityksellisiä ystävyyssuhteita kroatialaisten kanssa. Tämä ei valitettavasti ole diplomaattikomennuksella aina itsestäänselvyys, vaan joissain kohdemaissa saattaa käydä niinkin, että lähetetyt diplomaatit päätyvät elämään eräänlaisessa erillisessä kuplassa vailla todellista kosketuspintaa kohdemaan arkeen ja elämään. Zagrebissa tästä ei ole ollut pelkoa, vaan täällä on saanut sujahtaa arkeen aivan luontevasti. Ja vielä yksi paras asia on tietenkin Dolacin tori + muut kaupungin tuoremarkkinat. Mitä luksusta saada ostaa hedelmät ja vihannekset aamuiselta torilta suoraan tuottajilta supermarkettien sijaan! Tätä tulen kaipaamaan.
Millaista Suomi-kuvaa haluat viedä maailmalle ja mistä olet suomalaisena ylpeä?
Suomen yhteiskunnan vahvuuksia ovat ehdottomasti tasa-arvo ja yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kaikille. Nämä ovat sellaisia tukipilareita, joista hyötyy koko yhteiskunta niin monella tasolla, että sitä on vaikea edes hahmottaa. Toivon, että Suomi muistetaan ja tunnetaan näistä asioista myös tulevaisuudessa ja haluan omalta osaltani työskennellä sen eteen, että voimme jakaa kokemuksiamme ja osaamistamme näistä vahvuusalueista ympäri maailman.
Kiitos Virpille haastattelusta ja tsemppiä ja menestystä tuleviin haasteisiin!
Teksti: Sonja Betancourt
Kuvat: Suomen suurlähetystö Zagreb paitsi hevoskuva, jonka ottanut valokuvaaja Barbara Belinic(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)