Kiina julkaisi Greater Bay Area -suunnitelmansa – tavoitteena linkittää Hongkong, Macao ja Helmijoen suiston suurkaupungit maailmanluokan innovaatio- ja teknologiakeskittymäksi
Kiinan keskushallinto, Hongkong ja Macao julkaisivat maanantaina 18.2.2019 kauan odotetun toimintasuunnitelmansa koskien etelä-Kiinaan Helmijoen suiston alueelle luotavaa Greater Bay Area (GBA) -aluetta. GBA:n tarkoituksena on luoda maailmanluokan talous- teknologia- ja innovaatiokeskittymä, joka haastaa vastaavat alueet maailmalla (esim. Piilaakso, Suur-Tokio, New York).
GBA linkittää yhteen Hongkongin, Macaon ja yhdeksän Guangdongin provinssin kaupunkia. Tavoitteena on yhdistää kaupunkien vahvuudet ja luoda globaalisti kilpailukykyinen yli 70 milj. asukkaan teknologiahubi, joka toimii Belt and Road -aloitteen tukipilarina. Hongkongin rooli on monipuolisin GBA-alueen rahoitus-, logistiikka- ja kaupankäyntikeskuksena. Shenzhen olisi alueen innovaatiokeskus ja Kanton (Guangzhou) taas kauppa-, ja teollisuuskeskittymä ja liikenteen solmukohta. Macaosta puolestaan halutaan turismikeskittymä ja linkki portugalinkielisiin maihin.
Alueen raamit olisi tarkoitus saada valmiiksi 2022 ja alueen tulisi olla valmis 2035, jolloin integraation myötä tavaroiden, palveluiden ja tuotantotekijöiden liikkuvuus alueella olisi esteetöntä. Kiina katseleekin EU:n suuntaan mallina alueen integraatiossa.
Suunnitelma ei vielä juurikaan avannut, kuinka integraatio on tarkoitus toteuttaa. Kyse onkin vielä tässä vaiheessa enemmän kunnianhimoisesta visiosta. Toteutuessaan hanke tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
Perustietoja GBA-alueesta
GBA-alue käsittää Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueet sekä yhdeksän Helmijoen suiston alueella Guangdongin provinssissa sijaitsevaa manner-Kiinan kaupunkia: Kanton (Guangzhou), Shenzhen, Zhuhai, Foshan, Huizhou, Dongguan, Zhongshan, Jiangmen ja Zhaoqing. Näistä Hongkong, Macao, Kanton ja Shenzhen on luokiteltu toimintasuunnitelmassa ”ydinkaupungeiksi”.
Alue muodostaa Kiinan mittapuulla avoimen ja taloudellisesti hyvin vetovoimaisen keskittymän, jolla on tärkeä strateginen rooli koko Kiinan kehityksessä. Se on myös ollut avainasemassa Kiinan uudistumis- ja avautumispolitiikassa, jonka 40-vuotisjuhlavuotta juhlittiin vuonna 2018.
GBA-alue on kokonaispinta-alaltaan noin 56 000 neliökilometriä, eli suunnilleen saman kokoinen kuin esim. Kroatia ja 51 kertaa suurempi kuin pelkää Hongkong. Vuonna 2017 alueen väkiluku oli yhteensä noin 70 miljoonaa, eli hieman enemmän kuin esim. Iso-Britanniassa tai Ranskassa.
Vuonna 2017 alueen yhteenlaskettu bruttokansantuote oli noin 1,5 trilj. USD, mikä on vähemmän kuin verrokki- ja kilpailija-alueiksi katsotuissa suur-Tokion tai New Yorkin, mutta suurempi kuin esim. Australian BKT. Mikäli alue olisi maa sen BKT olisi maailman 11. suurin ja noin Etelä-Korean kansantalouden kokoinen. Vuonna 2017 alueen BKT-kasvu oli n. 7 %, mikä on verrokkialueita enemmän, mutta vastaavasti GBA-alueella oli verrokkialueita selkeästi pienempi BKT asukasta kohden: 21 750 USD.
GBA-alue tuottaa 37 % Kiinan vientituotteista ja 12 % Kiinan bruttokansantuotteesta. Alueella sijaitsevat maailman kolmanneksi (Shenzhen), kuudenneksi (Hongkong) ja seitsemänneksi (Kanton) suurimmat konttisatamat. Lisäksi Helmijoen suiston alueella päämajaansa pitävät monet Kiinan merkittävimmistä teknologiayrityksistä, kuten Huawei ja Tencent. Palvelusektori muodostaa GBA-alueen kokonaistaloudesta kuitenkin vain arviolta alle 70 %.
Visiona maailmanluokan talous- teknologia- ja innovaatiokeskittymä
Suunnitelmassa luetellaan sen taustalla olevat syyt, joihin GBA-alueen vahvuudet perustuvat: erinomainen maantieteellinen sijainti, vahva talous, hyvä innovaatioympäristö, kansainvälisyys ja hyvät yhteistyömahdollisuudet. Nämä ovat Kiinan mukaan olennaisia keinoja, joilla alue voi tukea maan uudistus- ja avautumispolitiikkaa.
Pääasiallisina kehitystavoitteina ovat innovaatioiden ja teknologian kehittäminen integroimalla kaupunkien osaamista ja syventämällä yhteistyötä, kehittyneen teollisuusjärjestelmän luominen ja palvelusektorin laajentaminen, ympäristonsuojelu, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteinen kehittäminen. Näihin tavoitteisiin pyritään parantamalla alueen sisäistä liikkuvuutta, luomalla yhteistyöprojekteja ja kytkemällä alueiden toisiaan tukevat vahvuudet yhteen. Samalla alueen osia kuitenkin rohkaistaan myös kilpailemaan keskenään.
Suunnitelma määrittelee mukana oleville alueille omat päätavoitteet: Hongkongille sen aseman parantaminen edelleen kansainvälisen rahoitusalan, logistiikan ja kaupan keskuksena sekä lentoliikenteen solmukohtana, Macaon kehittäminen turismin keskuksena ja kaupankäyntialustana portugalinkielisille maille, Kantonille johtava rooli Guangdongin pääkaupunkina ja kansallisesti merkittävänä kiinalaiskaupunkina, ja Shenzhenille sen erityistalousalueen ja innovaatio- ja teknologiaosaamisen valjastaminen.
Hongkongilaisen South China Morning Post -sanomalehden haastattelema asiantuntija esitti havainnollistavan esimerkin siitä, millaista toimintaa GBA-alue käytännössä voisi fasilitoida: esimerkissä hongkongilaisen tutkimuslaboratorion tutkimustulosten pohjalta shenzheniläisessä yrityksessä valmistetaan prototyyppi, joka lähetetään sitten takaisin Hongkongiin muotoilua ja kaupallistamista varten. Sen jälkeen tuotteen massatuotanto aloitetaan Dongguanin tehtaissa, ja sitä aletaan viedä ulkomaille. Tuotantoketjun rattaat rasvataan nykyistä vapaammalla liikkuvuudella ja tehokkaalla liikenne- ja logistiikkainfrastruktuurilla.
Suunnitelma ulottuu lyhyellä aikavälillä vuoteen 2022 ja pidemmällä aikavälillä aina vuoteen 2035. Vuoteen 2022 mennessä valmiina pitäisi olla ”raamit” maailmanluokan kaupunkikeskittymän luomiselle, ja vuoteen 2035 mennessä alueen pitäisi olla täysin kehittynyt ja lopputuloksena tulisi olla vahva ja kilpailukykyinen ”innovaatioon tukeutuva talousjärjestelmä”.
Vapaampaa liikkuvuutta: hongkongilaisia ja macaolaisia houkutellaan manner-Kiinan puolelle
Erityishallintoalueiden näkökulmasta yksi suunnitelman keskeisistä teemoista on matkustamisen, työnteon, liiketoiminnan ja elämisen helpottaminen manner-Kiinan puolella. Hongkongilaisia rohkaistaan esimerkiksi työskentelemään kiinalaisissa yrityksissä, ja manner-Kiinan puolella työskenteleville hongkongilaisille ja macaolaisille voitaisiin tarjota yhtäläiset oikeudet koulutukseen, terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon, asumiseen ja liikkumiseen.
Innovaatio- ja teknologiakehitystä pyritään kehittämään esim. helpottamalla hongkongilaisten ja macaolaisten yritysten perustamista alueella ja tarjoamalla hongkongilaisille ja macaolaisille GBA-alueella toimiville tutkimus- ja suunnitteluyrityksille yhtäläiset oikeudet mannerkiinalaisten yritysten kanssa.
Rahoitussektoria vahvistetaan parantamalla Hongkongin pörssin yhteyksiä Shanghain ja Shenzhenin pörsseihin. Lisäksi hongkongilaisille ja macaolaisille pankeille ja vakuutusyrityksille tarjotaan tukea toimipisteiden avaamiseen manner-Kiinan puolella.
Koulutussektorilla harkitaan esim. sitä, että hongkongilaiset opettajat saisivat työskennellä Guangdongin alueella. Lisäksi manner-Kiinan puolella työskentelevien hongkongilaisten lapsille voitaisiin tarjota vastaava oikeus koulutukseen kuin paikallisilla. Korkeakoulujen yhteistyöprojekteja tuetaan.
Keskeinen haaste hongkongilaisen liike-elämän liikkuvuuden osalta on manner-Kiinan verotus, joka on Hongkongia korkeampi.
Infrastruktuuria kehittämällä nopeat kulkuyhteydet kaupunkien välille
Ihmisten ja tavaran sujuva liikkuvuus GBA-alueella mahdollistetaan luomalla nopea liikenneverkosto kaupunkien välille. Tämä on yksi suunnitelman konkreettisimmista ja selkeimmistä osa-alueista. Tavoitteena on, että pääasiallisten kaupunkien välinen matka-aika olisi korkeintaan tunti. Tämä pyritään saavuttamaan kehittämällä luotijunaverkostoa, kaupunkienvälistä perinteistä raideliikennettä sekä moottoriteitä.
Infrastruktuurin kehityksestä saatiin jo esimakua syksyllä 2018, kun sekä Hongkongin ja manner-Kiinan yhdistävä luotijunayhteys että Hongkongin, Macaon ja manner-Kiinan Zhuhain yhdistävä silta avattiin. Luotijunayhteys lyhentää matkustajaliikenteeseen kuluvaa aikaa, silta puolestaan sujuvoittaa Hongkongin lentokentän ja konttisataman yhteyttä manner-Kiinaan. Aikaa vievät ainakin vielä rajamuodollisuudet.
Edellä mainittujen lisäksi vuonna 2019 avautumassa ovat esimerkiksi seitsemäs Hongkongin ja Shenzhenin välinen rajanylityspaikka, joka edelleen lyhentää ja helpottaa Hongkongin ja Shenzhenin välistä liikennettä, sekä uusi Helmijoen ylittävä, Kantonin ja Dongguanin kaupungit yhdistävä silta. Valmisteilla on myös Shenzhenin, Zhongshanin ja Guangzhoun yhdistävä silta, joka lyhentää matka-ajan Shenzhenistä Zhongshaniin kahdesta tunnista 20 minuuttiin. Sillan on tarkoitus valmistua vuonna 2024.
Lentoliikenneyhteyksien kehittämisessä avainasemassa on Hongkongin lentokentälle parhaillaan rakennettava kolmas kiitotie. Lisäksi tarkoitus on laajentaa Macaon lentokenttää, joka on juuri avattu muiden kuin Macaon lentoyhtiön lennoille, ja parantaa muiden kaupunkien lentokenttien tehokkuutta. Harkinnassa on myös kokonaan uuden lentokentän rakentaminen Kantoniin.
Haasteita riittää: miten yhdistetään kolme eri yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmää, tullialuetta ja valuuttaa?
Toimintasuunnitelmassa luetellaan GBA-alueen keskeiset haasteet: globaaleina haasteina ovat maailmantalouden epävarmuus ja protektionismi, kun taas paikallisiin haasteisiin lukeutuvat GBA-alueen ylikapasiteetti, kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, eri yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmät manner-Kiinan ja erityishallintoalueiden välillä, keskinäinen kilpailu alueen sisällä, Hongkongin kasvumahdollisuuksien epävarmuus, Macaon talousrakenteen yksipuolisuus, Guangdongin kaupunkien markkinatalouden rakenneongelmat, energia-, resurssi- ja ympäristöongelmat ja väestörakenteen ongelmat.
Kenties keskeisimpänä haasteena esiin on nostettu se, miten kolme eri yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmää, tullialuetta ja valuuttaa kytketään yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Ihmisten ja tavaran liikkuvuuden parantaminen on suunnitelman keskiössä, mutta infrastruktuurin lisäksi tämä edellyttää erityishallintoalueiden ja manner-Kiinan välisten rajamuodollisuuksien ja tullikäytäntöjen merkittävää sujuvoittamista. Tämä oli myös aukko toimintasuunnitelmassa, joissa ei kerrottu, miten alueiden väliset erot huomioidaan. Jotta alue todella toimisi, byrokratiaa pitäisi vähentää Hongkongin, Macaon ja manner-Kiinan väliltä.
Innovaatio- ja teknologiakehitys on suunnitelmassa avainasemassa, mutta siinäkin riittää kehitettävää. Alueella on huippuosaamista ja koulutuslaitoksia vielä suhteellisen vähän verrattuna Piilaakson, suur-Tokion ja New Yorkin verrokkialueisiin, ja suuri osa Kiinan huippuyliopistoista ja tiedeosaamisesta on keskittynyt maan pohjoisempiin osiin. Lisäksi Kiinan teknologiaosaaminen on varsin sovelluspohjaista, ja perustekniikassa ollaan riippuvaisia ulkomaan tuonnista. Alueella pitäisikin panostaa vahvasti perustutkimukseen.
Hongkongin roolina kyytipoika vai keskeinen peluri?
Hongkongin perinteinen asema rahoituksen, kaupan ja logistiikan solmukohtana on ollut heikkenemään päin muiden kiinalaiskaupunkien kasvaessa ja Hongkongin rajallisen tilan ja kasvupotentiaalin rajojen tullessa vastaan. Hongkongin hallinnon mukaan kaupungin on välttämätöntä integroitua alueellisesti pysyäkseen relevanttina ja turvatakseen kehityksensä.
Hongkongissa on myös esitetty huolia siitä, että Hongkong jää suunnitelmassa kiinalaiskaupunkien kehityksen tukipilariksi omien intressiensä jäädessä paitsioon. Hongkongin hallinto kuitenkin sanoo olleensa olennaisesti mukana suunnitelman laatimisessa ja Hongkongin etuja valvomassa. Alueen sisäisen dynamiikan haasteena on, että Hongkongin ja mannerkiinalaisten kaupunkien välinen keskinäinen kilpailu voi lyödä kapuloita yhteistyön rattaisiin.
Hongkongin erityisaseman kannalta suurin kysymysmerkki on, mitä GBA-suunnitelma tarkoittaa ”Yksi maa, kaksi järjestelmää” -järjestelylle, jolla Hongkongille ja Macaolle on taattu merkittävä autonomia erityishallintoalueina. Sekä Kiinan että Hongkongin viranomaiset ovat tahoiltaan painottaneet, että GBA-suunnitelma ei vaikuta erityishallintoalueiden autonomiaan, ja ”Yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteesta sekä erityishallintoalueiden omasta lainsäädännöstä pidetään kiinni.
Teksti:
Ari-Joonas Pitkänen, Edufi-harjoittelija, Hongkong
Johanna Karanko, pääkonsuli, Hongkong