Syyrian hätään etsitään ratkaisuja Brysselin konferenssissa

Valtiosihteeri Matti Anttonen edustaa Suomea kansainvälisen yhteisön Syyria-konferenssissa Brysselissä 14. maaliskuuta. EU:n ja YK:n järjestämän ”Supporting the future of Syria and the region” –konferenssin tavoitteena on tukea YK-vetoista poliittista prosessia ja sopia jatkotoimista kriisistä kärsivien ihmisten auttamiseksi.

”Ainoa kestävä keino Syyrian kriisin ratkaisemiseksi on YK:n tukema poliittinen prosessi, johon konfliktin eri osapuolten ja etenkin YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden tulee sitoutua, jotta rauha voidaan jonain päivänä saavuttaa. Suomi tukee YK:n pääsihteerin erityisedustaja Geir Pedersenin työtä poliittisen prosessin eteenpäin viemiseksi”, valtiosihteeri Matti Anttonen toteaa.

Syyrian konflikti on yksi maailman suurimpia humanitaarisia kriisejä. Apua tarvitsevia ihmisiä on pelkästään Syyrian sisällä YK:n arvioiden mukaan 11,7 miljoonaa, joista jopa 5 miljoonaa on akuutin avun tarpeessa. Tilanne on hankala erityisesti vaikeasti saavutettavilla alueilla, taistelujen läheisyydessä ja juuri pakenemaan joutuneiden keskuudessa.

Kahdeksan vuotta jatkuneen konfliktin aikana sen eri osapuolet ovat myös syyllistyneet lukuisiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja mahdollisesti rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Suomi on tukenut YK:n alaisen vastuuvelvollisuusmekanismin perustamista. Mekanismi pyrkii kokoamaan todisteita konfliktin aikana tapahtuvista rikoksista sekä säilyttämään näitä mahdollisia tulevia oikeudenkäyntejä varten. Brysselissä Suomi järjestää kymmenen muun valtion kanssa rankaisemattomuuden vastaista työtä koskevan sivutapahtuman. Suomi tulee myös lupaamaan jatkorahoitusta mekanismin tekemään työhön.

“Suomelle on tärkeää tukea monenkeskistä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, jonka kulmakivenä ovat oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kansainvälisen yhteisön velvollisuutena on edesauttaa kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten tutkintaa. Tuhannet kadonneet tai omaisensa menettäneet ansaitsevat saada oikeutta”, Anttonen korostaa.

EU:n ja YK:n järjestämässä Brysselin konferenssissa mukana ovat järjestäjien ohella keskeiset avunantajamaat, Syyrian lähialueen valtioiden edustajat, humanitaariset järjestöt ja kehitysyhteistyöjärjestöt. Lisäksi erityisesti Syyrian kansalaisyhteiskunta osallistuu vahvasti konferenssiin ja sitä edeltäviin konsultaatioihin.

Konferenssissa arvioidaan myös, miten kansainvälinen yhteisö on edistynyt vuosi sitten tehtyjen sitoumusten täyttämisessä. Suomi on johdonmukaisesti kantanut vastuunsa ja antanut lupaamansa avun Syyrian kriisiin vastaamiseen: Suomen tukilupaus vuodelle 2018 oli 25 miljoonaa euroa, ja toteutunut tuki noin 27 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 Suomen pyrkimyksenä on pitää tuki edellisvuoden apulupauksen tasolla.

Suomen tukea suunnataan paitsi Syyriaan, myös sen naapurimaiden Libanonin, Jordanian, Turkin, Irakin ja Egyptin kantokyvyn tukemiseen. Kyseisissä maissa asuu yhteensä noin 5,3 miljoonaa syyrialaispakolaisista. Esimerkiksi pakolaislasten koulutus ja naisten elinkeinojen tukeminen ovat Suomen keskeisiä kohteita naapurimaiden kantokyvyn tukemisessa. Humanitaarista apua kanavoidaan esimerkiksi terveydenhuoltoon, ruoka- ja muihin hätäaputarvikkeisiin sekä pakolaisten suojeluun.

Lisätietoja:
VSI:n haastattelupyynnöt: valtiosihteerin virkamiessihteeri Ilkka Nordberg, puh. +358 295 350 536
Humanitaarisen avun osalta yksikönpäällikkö Claus Lindroos, puh. +358 40 132 1416
Suomen muuta Syyria-tukea koskien Matti Karvanen Lähi-idän yksiköstä, puh. +358 50 361 1462.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]