angle-left YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO täyttää 100 vuotta  

YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO täyttää 100 vuotta  

Genevessä päämajaansa pitävä kansainvälinen työjärjestö ILO juhlistaa tänä vuonna 100-vuotista olemassaoloaan. Järjestön tehtävänä on jo sadan vuoden ajan ollut edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoista työtä. Juhlavuoden ajankohtainen pääteema on työn murros ja tulevaisuus.

ILOlla on oma tärkeä roolinsa YK:n agenda 2030 ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, varsinkin sen ihmisarvoista työtä ja talouskasvua koskevassa tavoitteessa nro 8.  Ulkoministeriö toimii ILO-asioissa osana kansallista ILO-neuvottelukuntaa sekä paikan päällä Geneven edustustossa. Ulkoministeriö tukee ILOn kehitysyhteistyöhankkeita ja on ollut mahdollistamassa suomalaisten nuorten työskentelyä ILOssa.

ILOn juhlavuosi tarjoaa Suomelle hyvän mahdollisuuden vaikuttaa kestävän kasvun kannalta keskeisiin asioihin kansainvälisen yhteistyön kautta. ILOn tehtävä on sen mandaatin mukaisesti toimia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Samalla on uskallettava kysyä riittävätkö ILOn nykyinen toimintatapa, rakenteet ja työelämän standardit vastaamaan työelämän ja globaalin toimintaympäristön murrosten mukanaan tuomiin haasteisiin? Entä mitä uusia avauksia tarvitaan? ILOn sopimusten osalta todellista sitoutumista ei mitata ratifiointien määrällä, vaan niiden soveltamisella lain ja käytännön tasolla.

ILOn historia ja toiminta

ILO perustettiin osana ensimmäisen maailmansodan päättäneitä Versailles’n rauhanneuvotteluja vuonna 1919. Rauhansopimuksen työllisyyttä käsittelevässä 13. luvussa todetaan, että universaali kestävä rauha voi perustua ainoastaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Jälleenrakentamisen maailmassa oli varsin loogista ottaa hyvät ja inhimilliset työolosuhteet huomioon. Perustamisestaan lähtien ILO on toiminut kolmikantaisesti eli yhteistyössä hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

ILOn keskeinen osaamisalue on kansainvälisten työsopimusten ja suositusten valmistelu sekä näiden seuranta ja valvonta. ILOlla on aluetoimistoja eri puolella maailmaa, ja se tekee kehitysyhteistyötä ihmisarvoisen työn maaohjelmien avulla. ILOn vahvuus paikallisissa kehityshankkeissa on työnantajien ja työntekijöiden edustajien mukanaolo hallitusten edustajien rinnalla.

Suomi ja ILO

Suomi tuli ILOn jäseneksi vuonna 1920 samalla kun se liittyi Kansainliittoon. Suomen kansallisen työoikeuden ydin perustuu pitkälti ILOn yleissopimuksiin. Aikojen saatossa Suomi on ajanut ILOssa heikommassa asemassa olevien suojelua, lapsityön ja pakkotyön kieltämistä, yhdistymisvapauden ja kollektiivisten neuvotteluoikeuksien, työaikasuojelun, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä sekä yleisesti heikommassa asemassa olevien aseman huomioimista. Suomi kuuluu parhaillaan ILOn hallintoneuvostoon, ja pääsee sitä kautta osallistumaan aitiopaikalta juhlavuoden ohjelmaan.

Millainen on työn tulevaisuus?

Työn maailma ei ole vielä oikeudenmukainen tai inhimillinen kaikille. Väestörakenteen muutos, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja epävirallinen talous muokkaavat työelämää ja vaikuttavat myös ILO:n toimintakenttään. Juhlavuosi tarjoaa hyvän mahdollisuuden tehdä välitilinpäätös ja suunnata katseet eteenpäin ja uudistaa tarvittaessa järjestön toimia. Käynnissä oleva YK-reformi koskettaa myös ILOa, ja tarjoaa samalla mahdollisuuden tuoda työelämäkysymyksiä entistä paremmin esille osana kansainvälistä yhteistyötä.

Järjestö julkaisi työn tulevaisuutta taustoittavan maailman komission raportin juhlavuoden avajaisissa Genevessä 22.1.2019. Komission puheenjohtajina olivat Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa. Raportin mukaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoista työtä ja työelämää koskeville perusaatteille on yhä suuri kysyntä globaaleilla työmarkkinoilla. Vastauksena toimintaympäristöä jyllääville muutosvoimille, ILO  painottaa ihmiskeskeistä työn tulevaisuutta, jossa panostetaan osaamisen ja ammattitaidon hyödyntämiseen, työn instituutioiden vahvistamiseen sekä kestävään työhön.  

ILOn tunnistamat työelämän tulevaisuuden haasteet ovat kovin samanlaisia kuin Suomessa ministeriöiden kansliapäälliköiden Mahdollisuudet Suomelle -työssä esille nostamat. YK:n kestävän kehityksen agenda 2030 luo toimintaraamit molemmille. Kummassakin puhutaan yhdenvertaisuuden edistämisen, kestävän kasvun sekä turvallisen työelämän tärkeydestä. Monimutkaiset ja toisiinsa kytkeytyvät muutosilmiöt edellyttävät laajaa yhteistyötä niin kansallisella kuin globaalilla areenalla.

ILOn juhlavuoden tapahtumia pidetään lukuisa määrä ympäri maailmaa. Suomi järjestämää ILO-tapahtumia niin kotimaassa kuin Genevessä. Oiva vuosi pienelle maalle korostaa sille tärkeitä työelämän asioita globaalisti.


Antti Närhinen, lähetystöneuvos, Suomen pysyvä edustusto Genevessä

Päivi Kantanen, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö

Linkkejä lisätietoon