Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe vuoden 2007 valtiopäivien avajaisissa 28.3.2007

Juuri käydyt eduskuntavaalit olivat satavuotiaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä yksikamarisen eduskunnan juhlavaalit.

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa naisia valittiin eduskuntaan 19. Nyt teitä, arvoisat naiskansanedustajat, on 84, mikä on tähänastisesti suurin määrä eduskunnan historiassa. Seuraan mielenkiinnolla, miten tämä vaikuttaa keskusteluun ja eduskunnan päätöksentekoon.

Demokraattisessa maassa vaalien tulosta kunnioitetaan kansan tahtona. Vaalien suhteellisuus toteutuu kuitenkin maan eri osissa epätasaisesti. Nykyisen vaalijärjestelmän puutteet ovat olleet pitkään tiedossa. Eduskunta on 1990-luvun lopulla edellyttänyt kahdesti, että eduskuntavaalien suhteellisuuden toteutumiseen liittyvät ongelmat selvitetään. Työryhmät ovatkin valmistelleet ehdotuksia vaalijärjestelmän uudistamiseksi. Puolueilla ei ole kuitenkaan ollut tähän asti yhteneväistä näkemystä asiasta. Asiaa kannattanee pohtia jälleen kerran.

Sen sijaan asia, johon lainsäädännöllä ei voida saada muutosta, on äänestysvilkkaus. Tästä syystä olemmekin yhteistoimin pyrkineet eri vaaleissa kannustamaan ihmisiä äänestämään.

Käydyissä eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti hieman vajaat 68 prosenttia äänioikeutetuista. Luku on alhaisin sitten vuoden 1945 eduskuntavaalien. Äänestysaktiivisuutemme poikkeaa muista Pohjoismaista. Näissä äänestysprosentit ovat olleet olennaisesti korkeampia.





Laajemmassa kansainvälisessä vertailussa äänestysaktiivisuuttamme voi pitää vielä suhteellisen korkeana. Huolestuttavaa on kuitenkin suuntaus: äänestysaktiivisuutemme aleneminen on jatkunut yleisissä vaaleissa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kunnallisvaaleissa tämä kehitys on ollut vielä eduskuntavaaleja voimakkaampaa. Presidentinvaalissa äänestysvilkkaus on säilynyt muita vaaleja korkeampana 1980-luvulta lähtien.

Edustuksellinen demokratia perustuu kansalaisten äänioikeuteen: kansanedustajat saavat valtakirjansa äänestäjiltä. Tänä päivänä ihmisillä on entistä paremmat mahdollisuudet saada tietoa yhteiskunnallisista kysymyksistä. Erityisesti ennen vaaleja sekä puolueet että ehdokkaat kannattajineen pyrkivät välittämään tietoa eri keinoin tavoitteistaan ja mielipiteistään.

* * *

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat perinteisesti vahvan kansalaisyhteiskunnan maita. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu valistuneeseen kansalaismielipiteeseen, joka ottaa huomioon eri väestöryhmien ja sukupolvien tarpeet. Tämä on ollut erittäin tärkeää luotaessa sukupolvien yli ulottuvaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tietoyhteiskuntaa. Yhteisvastuun merkitys kasvaa pyrittäessä ekologisesti kestävämpään kehitykseen.

Nuorten alhainen äänestysaktiivisuus yhteistä tulevaisuuttamme silmällä pitäen huolestuttaa. Kodeissa ja kouluissa voidaan antaa lapsille ja nuorille valmiuksia toimia aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Myös järjestöillä on merkityksensä nuorten kasvamisessa itsenäisiksi ja lähimmäisensä huomioonottaviksi ihmisiksi.

Kansalaisyhteiskunta on meille kaikille tärkeä. Edustuksellisessa demokratiassa puolueilla on keskeinen asema, mutta niiden lisäksi lukemattomat järjestöt ja erilaiset muut yhteisöt osallistuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. On myös hyvä muistaa, että vastuun esimerkiksi valtaosasta urheilu- ja kulttuuripalvelujen sekä paljon myös terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämisestä kantaa kansalaisyhteiskunta.

* * *

Nykyisten väestöennusteiden mukaan tämän vaalikauden aikana työikäisen väestön määrä alkaa vähentyä ensimmäistä kertaa maamme historiassa. Viime vaalikauden aikana tehtiin merkittäviä uudistuksia ikääntymisen haasteisiin vastaamiseksi. Eläkkeellesiirtymisikä on vähitellen alkanut nousta. Yleinen mielipide on herännyt huomaamaan kokemuksen merkityksen, ja meillä on hyvät mahdollisuudet auttaa edelleen ihmisiä jatkamaan ja jaksamaan pidempään työelämässä.

Ikääntyneen väestön osuuden kasvaminen merkitsee myös lisääntyviä palvelutarpeita. On tärkeää, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut, hoito ja hoiva koko elämänsä ajan. Tällä hetkellä meillä on selkeitä puutteita vanhustenhuollossa. Niiden korjaaminen edellyttää myös voimavarojen lisäämistä. Nämä kysymykset olivat paljon esillä vaalikeskusteluissa ja uskallan toivoa, arvoisat kansanedustajat, että parannuksia saadaan aikaan.

* * *

Globaalit haasteet – kuten ilmastonmuutoksen torjuminen ja reilumman globalisaation saavuttaminen – odottavat työtänne. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen edellyttää yhteistoimintaa presidentin ja valtioneuvoston välillä. Tällä alueella tarvitaan lisäksi yhteyksiä eduskuntaan. Hyvä esimerkki on ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu ja hyväksyminen, jossa tasavallan presidentillä, valtioneuvostolla ja eduskunnalla on kullakin oma tehtävänsä.

Viime vaalikaudella käytiin vilkasta keskustelua Euroopan unionin kehittämisestä. Edellinen eduskunta halusi omalta osaltaan edetä EU:n perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnissa. Jäsenvaltioiden kesken ei saavutettu tarvittavaa yksimielisyyttä sopimuksesta.

Euroopan unioni tarvitsee uuden perussopimuksen. Puheenjohtajamaalla Saksalla on kunnianhimoinen suunnitelma ja se ansaitsee kaikkien jäsenvaltioiden tuen. Näyttää todennäköiseltä, että unionissa aloitetaan uusi neuvottelukierros, jonka toivotaan päättyvän nopeasti yksimielisyyteen uudesta sopimuksesta. On siis hyvin ilmeistä, että tämäkin eduskunta tulee käsittelemään tätä tulevaisuuden kannalta tärkeää asiaa.

Jäsenyytemme Euroopan unionissa on vaikuttanut merkittävästi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemaan. Unioni on erittäin tärkeä oman maanosamme kehityksen kannalta. Se muodostaa myös meidän taloutemme kotimarkkina-alueen globaalissa maailmassa. Unioni on vaikutusvaltaamme vahvistava samanmielisten liitto edistäessämme kestävää kehitystä.

























Meillä on paljon tehtävää Suomena ja suomalaisina. Luontainen vaikutusalueemme on ennen kaikkea lähialueemme – tavoitteena turvallinen, puhdas ja hyvinvoiva Itämeren alue.

Itämerta ympäröi yhdeksän rantavaltiota. Alueen talouskasvu on nopeaa. Itämeren meriliikenne kasvaa voimakkaasti. Itämeren alueen yhteistyömahdollisuudet ja haasteet ovat suuria. Turvallinen ja puhdas Itämeri edellyttää kaikkien alueen valtioiden yhteistyötä.

Arvoisa puhemies,
Hyvät kansanedustajat,

Haasteet eivät rajoitu pelkästään lähialueillemme. Toivon mielenkiintonne ja aikanne riittävän laajemmaltikin yhteisen maailmamme parantamiseen. Oikeudenmukaisempi maailma on meille kaikille parempi ja turvallisempi paikka elää.

Suomen kansa on antanut teille luottamuksensa. Toivotan teille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne. Julistan vuoden 2007 valtiopäivät avatuiksi.