Suomi saavutti EU-puheenjohtajakautensa keskeiset tavoitteet
Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi päättyy 31. joulukuuta. Suomi on tyytyväinen kautensa tuloksiin.
Keskeisiä teemoja ovat olleet muun muassa laajentuminen, energiapolitiikka, kilpailukyvyn vahvistaminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja maahanmuutto sekä Lähi-itä ja EU-Venäjä-yhteistyö.
Kauden alkua väritti nopeasti kiristynyt tilanne Libanonissa. Puheenjohtajamaana Suomi vahvisti unionin roolia Lähi-idän rauhanprosessin elvyttämisessä ja ennen kaikkea Libanonin tilanteen vakauttamisessa. EU:n rooli vihollisuuksien lopettamiseen tähdänneessä neuvottelussa oli keskeinen, ja unioni osoitti omalla sitoutumisellaan johtajuutta YK:n rauhanturvaoperaation vahvistamisessa.
Suomen kauden aikana hyväksyttiin kaksi hyvin laaja-alaista ja monta vuotta neuvoteltua lainsäädäntöhanketta. Reach-asetus uudistaa EU:n kemikaalilainsäädännön kokonaisuudessaan. Sen tarkoituksena on parantaa terveyden- ja ympäristönsuojelua ja turvata samalla EU:n kemianteollisuuden kilpailukyky. Palveludirektiivi on puolestaan merkittävä askel palvelujen sisämarkkinoiden kehittämisessä, ja se vahvistaa unionin kilpailukykyä. Suomi pyrki yhteisymmärrykseen myös työaikadirektiivin uudistamisessa, mutta sopuun ei valitettavasti päästy.
Lahdessa lokakuussa järjestetty epävirallinen päämiestapaaminen, jonka pääaiheita olivat energiapolitiikan ulkosuhteet ja innovaatiopolitiikka, sujui hyvässä hengessä. Päämiehet olivat yksimielisiä siitä, että EU tarvitsee tiiviimpää kumppanuutta Venäjän kanssa. Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa käydyissä illalliskeskusteluissa EU esiintyi yhtenäisesti. Lahdessa päätettiin myös, että energia- ja ilmastokysymykset on jatkossakin pidettävä keskeisesti esillä huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen oli kauden aikana vahvasti esillä. Unioni saavutti Nairobin kansainvälisessä ilmastokokouksessa tavoitteensa edistää neuvotteluja ilmastosopimusjärjestelmän kehittämisestä vuoden 2012 jälkeen. Suomi loi aktiivisesti pohjaa neuvotteluille nostamalla asian esiin huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa sekä EU:n ja Venäjän ympäristöalan pysyvässä kumppanuusneuvostossa. Aasian ja EU-maiden välillä hyväksyttiin ilmastojulistus, ja Yhdysvaltojen kanssa käynnistettiin ilmastoa koskeva vuoropuhelu.
EU laajenee 1. tammikuuta 2007, kun Romania ja Bulgaria liittyvät unionin jäseniksi. Euroopan komission tekemä EU:n lainsäädännön sekä Turkin ja Kroatian kansallisen lainsäädännön vertailu vietiin Suomen kaudella päätökseen. Suomi pyrki myös vaikuttamaan siihen, että Turkki etenee Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan velvoitteiden täyttämisessä. Osapuolten kanssa neuvoteltiin syksyn aikana tiiviisti, mutta edellytyksiä ratkaisulle ei lopulta ollut. Neuvosto päätti joulukuussa, että neuvotteluja kahdeksassa Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjaan liittyvässä neuvotteluluvussa ei avata eikä yhtään lukua suljeta, ennen kuin Turkki on täyttänyt velvoitteensa. Muiden lukujen osalta neuvotteluissa edetään normaalisti sulkemisvaiheeseen saakka.
Suomi kävi jäsenmaiden kanssa kahdenväliset konsultaatiot EU:n perustuslakisopimuksesta. Unionin uudistamisprosessi siirtyi näin aktiivisempaan vaiheeseen vuoden hiljaiselon jälkeen. Konsultaatioista tehdyt johtopäätökset muodostavat pohjan jatkotyölle. Pääministeri Matti Vanhanen antoi arvionsa tuloksista joulukuun Eurooppa-neuvostossa, ja Suomi toimittaa tarkemman analyysin tulevalle puheenjohtajamaalle Saksalle.
Suomi on tehnyt paljon töitä varmistaakseen yhteisörahoituksen jatkuvuuden siirryttäessä uudelle ohjelmakaudelle vuoden 2007 alussa. Puheenjohtajakaudella on saatu hyväksyttyä lähes kaikki noin 40:stä rahoitusohjelmasta, mikä takaa hallitun siirtymisen uuteen rahoituskauteen. Sopu saavutettiin muun muassa tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta, joka on keskeinen instrumentti EU:n innovaatiopolitiikan rahoittamisessa.
Neuvoston avointen keskustelujen määrää lisättiin selvästi. Suurinta osaa lainsäädäntöön liittyvistä istunnoista oli mahdollista seurata suorina lähetyksinä tai tallenteina internetissä. Viestinnässä pyrittiin nopeuteen ja avoimuuteen, ja puheenjohtajan verkkopalvelussa välitettiin monipuolista uutis- ja ajankohtaismateriaalia.
Suomi sai päätökseen neuvottelut unionin perusoikeusviraston ja tasa-arvoinstituutin perustamisesta sekä tasa-arvoinstituutin sijoittamisesta Liettuan Vilnaan. Muita kauden aikana tehtyjä tärkeitä ratkaisuja olivat muun muassa Siperian ylilentomaksuja koskeva sopimus, Schengen-aikataulun nopeuttaminen sekä Asem-huippukokouksen päätös Asemin laajentamisesta.
Maahanmuutto- ja rajavalvonta-asioissa tiivistettiin yhteistyötä erityisesti Afrikan ja Välimeren maiden kanssa. Siitä saatuja hyviä kokemuksia aiotaan hyödyntää myös unionin itä- ja kaakkoisalueilla. Ulkorajavirasto Frontexin kykyä toimia rajavalvontaoperaatioissa on vahvistettu.
Puheenjohtajakauden Eurooppa-neuvosto on parhaillaan koolla. Kokouksen pääteemoja ovat laajentuminen sekä oikeus- ja sisäasioiden päätöksenteon tehostaminen.
Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto, p. (09) 1602 2180 ja EU-asiantuntija Kaisa Männistö, p. (09) 1602 2192 tai 040 550 5385, valtioneuvoston EU-sihteeristö
Valtioneuvoston viestintäyksikkö
Tiedote 466/2006
15.12.2006