Suomen uusi pääministeri ja hallitus vaikeuksissa

Pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutuu selittämään Irak-keskustelua, joka käytiin maaliskuun eduskuntavaalien alla. Hallituksen pääpuolueet ovat epäluuloisia toisiaan kohtaan. Poliisi tutkii asiakirjavuotoa Suomen ulkoministeriöstä. Poliisitutkinnan tuloksista voi riippua hallituksen kohtalo.

Pääministeri, Suomen keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen uusi hallitus on joutunut poikkeuksellisen hankalaan tilanteeseen. Sen uskottavuus on horjunut, kun poliisi selvittää, kuka vuoti vaalien alla salaiset ulkopoliittiset asiakirjat lehdille. Vielä suurempi ongelma on hallituksen sisällä vallitseva luottamuspula.


Hallitus nimitettiin 17. huhtikuuta ja siihen tulivat Suomen keskusta, joka oli ollut kahdeksan vuotta oppositiossa, edellinen päähallituspuolue Sdp sekä Ruotsalainen kansanpuolue, joka on lähes aina ollut Suomen hallituksissa. Hallituksella on enemmistö eduskunnassa, sillä on laaja ohjelma ja siinä olevat puolueet vakuuttavat, että ne haluavat jatkaa hallitusyhteistyötä seuraavat neljä vuotta vuoteen 2007 asti. Jo hallituksen nimitysvaiheessa herätti kuitenkin suurta hämmästystä, ettei Sdp:n puheenjohtaja ja edellinen pääministeri Paavo Lipponen tullut hallitukseen, vaan hän siirtyi eduskunnan puhemieheksi. Yleisesti epäiltiin, että Lipponen ei tunne luottamusta uutta pääministeriä ja hallitusta kohtaan.

Kuluneiden kahden kuukauden aikana on tullut selväksi, että luottamusta keskustan ja sosiaalidemokraattien kesken ei ole. Lipponen on ollut muutamissa julkisissa lausunnoissaan kriittinen hallitusta kohtaan, ja laajemminkin sosiaalidemokraattien keskuudessa elää epäluulo. Tämä tuli esille, kun Suomen Gallup mittasi kesäkuun alussa kansalaisten suhtautumista uuteen pääministeriin. Yli puolet Sdp:n kannattajista antoi Jäätteenmäelle huonon arvosanan. Sitä vastoin keskustan kannattajista lähes kaikki antoivat Jäätteenmäelle hyvän arvosanan.

Vaalikampanjan tapahtumat vaikuttavat


Nykyisten päähallituspuolueiden suhteet vaurioituivat eduskuntavaalien alla, kun keskusteltiin Suomen suhtautumisesta Irakin sotaan ja Yhdysvaltain rooliin siinä. Silloinen oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäki nosti esille viime joulukuussa Washingtonissa käydyt keskustelut pääministeri Paavo Lipposen ja presidentti George W. Bushin kanssa.

Jäätteenmäki kysyi, vallitseeko Yhdysvalloissa oikea käsitys Suomen linjasta. Jäätteenmäen mukaan amerikkalaisilla oli käsitys, että Suomi voisi olla mukana - tavalla tai toisella - liittoutumassa. Lipponen torjui Jäätteenmäen väitteen ja vakuutti, että Suomi ei ole liittoutumassa mukana eikä sellaista viestiä Yhdysvalloille ole annettu.

Vaalikeskustelussa väittelystä tuli hyvin tunneperäinen, ja sitä lisäsi vielä salaisten asiakirjojen vuoto juuri ennen vaaleja. Kaksi sanomalehteä julkaisi kahtena peräkkäisenä päivänä ulkoministeriön salaisia asiakirjoja. Julkisuuteen tuli muun muassa muistio Lipposen ja Bushin tapaamisista ja eräitä asiakirjoja, joita oli laadittu Suomen Washingtonin suurlähetystössä.

Julkisuuteen tulleet asiakirjat tukivat Jäätteenmäen epäilyksiä - tai ainakin niistä julkaistut uutiset synnyttivät epävarmuutta Lipposta ja hallitusta kohtaan maaliskuun alussa, jolloin vaalikampanja oli viime vaiheessa ja toisaalta odotettiin Yhdysvaltain johtaman liittouman hyökkäystä Irakiin.

Lipponen ja muut sosiaalidemokraatit närkästyivät Jäätteenmäen toiminnasta ja myös vuodosta, jonka järjestämisestä epäiltiin Jäätteenmäkeä tai hänen lähipiiriään. Nämä väitteet kiistettiin.

Irak-keskustelu jäi vaikuttamaan Sdp:n ja keskustan suhteisiin, eikä sitä puhuttu selväksi vaalien jälkeen, vaikka puolueet muodostivat yhteisen hallituksen Jäätteenmäen johdolla.

Vaalien jälkeen poliisi ilmoitti aloittavansa tutkimukset ulkoministeriön asiakirjavuodon selvittämiseksi. Perusteluna oli se, että jos vuotaja on ollut virkamies, tämä on syyllistynyt virkarikokseen.

Poliisi kuuli Jäätteenmäkeä todistajana

Kesäkuun alussa asia sai uuden käänteen, kun julkisuuteen tuli taas uusi vuoto. Keskustan sisäpiirin pöytäkirja vuoti ja siitä tehdyn uutisen mukaan Jäätteenmäki olisi kertonut puoluetovereilleen, että hänellä on hallussaan ulkopoliittisia asiakirjoja.

Jäätteenmäki joutui ankaraan julkisuuteen paineeseen. Häntä syytettiin muun muassa valehtelusta ja tosiasoiden salaamisesta. Keskiviikkona 11.6. Jäätteenmäki joutui poliisin kuultavaksi todistajana ulkoministeriön asiakirjavuodosta. Sunnuntaina 15. kesäkuuta poliisi kertoi, että se oli pitänyt kuultavana jotakin henkilöä epäiltynä asiakirjojen antamisesta ulkopuolisille. Epäillyn henkilön nimeä tai asemaa ei ole julkistettu.

Keskustelu Irak-vuodosta on syrjäyttänyt lähes kaiken muun poliittisen keskustelun Suomessa. Keskustelu on hyvin voimakkaasti keskittynyt pääministeri Jäätteenmäen henkilöön ja tapaan toimia politiikassa. Jäätteenmäki ei ole pystynyt kovin hyvin puolustautumaan, koska poliisi on pyytänyt häntä vaikenemaan niin kauan, kun ulkoministeriön asiakirjavuodon tutkinta on kesken. Julkisesti Jäätteenmäki on kiistänyt tietävänsä, kuka vuoti asiakirjat lehdille.

On mahdollista, että tutkinta kestää vielä viikkoja tai kuukausia. Jos se johtaa oikeudenkäyntiin, asiasta keskustellaan useita kuukausia, mahdollisesti vuosikin.


Halonen toivoi luottamuksen palautumista


Tasavallan presidentti Tarja Halonen puuttui keskusteluun perjantaina 13. kesäkuuta. Halonen toivoi vuodon nopeaa selvittämistä ja luottamuksen palautumista poliittisten toimijoiden välille, jotta yhteisiä asioita voitaisiin hoitaa.
"Tällä hetkellä monet poliitikot pelkäävät sanoa yhtään mitään. He ovat hyvin varovaisia", Halonen sanoi ja toivoi, että ulkopolitiikassa säilyisi yhtenäisyys. "Ulkopoliittiset asiat ovat siinä politiikka kuin kaikki muutkin, mutta niiden kanssa on kuitenkin oltava varovaisia", presidentti sanoi.

Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, voiko presidentti Halosen toivomus toteutua. Se riippuu kahdesta seikasta: 1) mitä poliisitutkinnassa paljastuu ulkoministeriön asiakirjavuodosta 2) pystyvätkö hallituksen pääpuolueet sopimaan vaalien alla käydyn riidan.

Todennäköisesti Sdp:n ja keskustan välinen luottamus ei palaudu ennen kuin poliisitutkinnan tulokset tulevat julkisuuteen. Luottamuksen palautuminen on kiinni ennen muuta sosiaalidemokraateista, ja Sdp:ssa halutaan saada ensin selville, oliko Jäätteenmäki mukana vuodon järjestämisessä vai ei.

Mitä vaikutuksia?


Vuotokeskustelu on jo nyt vaikeuttanut merkittävästi uuden hallituksen ja varsinkin pääministeri Jäätteenmäen mahdollisuuksia onnistua tehtävissään. Tilanne on hyvin erikoinen, sillä monissa muissa asioissa, esimerkiksi talouspolitiikassa ja ulkopolitiikassa, hallituksen sisäinen yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin, eikä merkittäviä ristiriitoja hallituspuolueiden kesken ole ollut.
Eduskunta aloittaa kesälomansa 18. kesäkuuta ja kokoontuu uudestaan vasta 2. syyskuuta. Kansanedustajat lähtevät kesälomalle hyvin hämmentyneissä tunnelmissa, ja on niitäkin, jotka ennustavat, että eduskunta joutuu kokoontumaan ylimääräiseen istuntoon ennen syksyä käsittelemään hallituksen asemaa.

Toimittaja
Unto Hämäläinen
16.6. 2003