Sisäpoliittinen katsaus 19.6.2003

Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta. Koko hallitus erosi. Uusi hallitus muodostetaan vanhalle pohjalle ensi viikolla.

Suomen pääministeri Anneli Jäätteenmäki ilmoitti keskiviikkona 18. kesäkuuta illalla noin kello 19,15, että hän eroaa pääministerin paikalta. Illalla myöhään tasavallan presidentti Tarja Halonen hyväksyi Jäätteenmäen ja koko hallituksen eron. Hallitus nimitettiin 17. huhtikuuta, joten se ennätti toimia vain kaksi kuukautta.
Se on ainutlaatuisen lyhyt aika, sillä vuodesta 1983 Suomessa hallitukset ovat istuneet täyden vaalikauden eli neljä vuotta.

Ei ole liioiteltua sanoa, että Suomen poliittinen tilanne on ollut viimeiset kaksi kuukautta äärimmäisen jännittynyt. Jäätteenmäen hallitus ei ole onnistunut vahvistamaan asemaansa, koska Jäätteenmäen ympärillä on ollut koko ajan keskustelua. ( Katso katsaus 17.6.)
Tapahtumat huipentuivat keskiviikkona, kun Jäätteenmäki antoi pääministerin ilmoituksen eduskunnalle ns. Irak-asiassa. Jäätteenmäki vakuutti toimineensa oppositiojohtajana oikein, kun hän nosti Irak-kysymyksen esille. Jäätteenmäki kiisti vuotaneensa salaisia asiakirjoja julkisuuteen, mutta myönsi saaneensa kaksi muistiota käyttöönsä tasavallan presidentti Tarja Halosen neuvonantajalta Martti Manniselta. Jäätteenmäki vakuutti, että hän sai muistiot pyytämättä ja sanoi yllättyneensä, että Manninen toimitti ne hänelle.
> Myöhemmin samana päivänä Manninen sanoi, että Jäätteenmäki oli pyytänyt häneltä Irak-asiakirjoja, jotka Manninen oli toimittanut Jäätteenmäelle, joka oli ennen eduskuntavaaleja oppositiojohtaja.
Tämän sananvaihto johti lopullisesti siihen, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät kutsuttiin koolle. Sosiaalidemokraatit edellyttivät, että Jäätteenmäki pyytäisi eroa. Keskustan ryhmä olisi halunnut lykätä asian käsittelyä vielä ensi viikolla, mutta siihen sosiaalidemokraatit eivät enää suostuneet.
Tämän jälkeen Jäätteenmäki ilmoitti omassa ryhmässään, ettei hänellä ole edellytyksiä jatkaa pääministerinä ja sanoi pyytävänsä eroa.

Uusi hallitus ensi viikolla

Eduskunnan piti aloittaa kesälomansa 18.6. Illalla kuitenkin ilmoitettiin, että eduskunta jatkaa työtään vielä ensi viikolla. Kolmen hallituspuolueen keskustan, sosiaalidemokraattien ja Rkp:n tavoitteena on, että ensi viikolla pystyttäisiin muodostamaan uusi hallitus vanhalle pohjalle, jotta parlamentaarinen kriisi jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Tässä tilanteessa ei ole mahdollisuutta - eikä tarvettakaan - suuriin muutoksiin.
Keskustan eduskuntaryhmä ja puoluehallitus pitävät kokouksensa ensi tiistaina 24. 6. Siinä kokouksessa keskusta nimeää uuden pääministeriehdokkaan, joka todennäköisesti on puolueen varapuheenjohtaja, nykyinen puolustusministeri Matti Vanhanen.
47-vuotias Vanhanen on kokenut poliitikko, hän on ollut kansanedustajana vuodesta 1991 ja kolmekymmentä vuotta puolueensa eri tehtävissä. Varapuheenjohtajaksi hän nousi vuonna 2000. Koulutukseltaan Vanhanen on valtiotieteen maisteri.
Todennäköisesti muut ministerit jatkavat entisissä tehtävissään ja pääministeriksi siirtyvän Vanhasen tilalle keskusta valitsee uuden ministerin.

Jäätteenmäen kohtalo avoinna

On mahdollista, että Anneli Jäätteenmäki joutuu eroamaan myös Suomen keskustan puheenjohtajan paikalta kesken kautensa. On mahdollista, että Irak-papereihin liittyvät vuotoepäilyt johtavat vielä siihenkin, että Jäätteenmäen toimintaa käsitellään oikeudessa. Jos näin käy, Jäätteenmäen on vaikeaa jatkaa puoluejohtajana.
Jäätteenmäki valittiin puheenjohtajaksi tasan vuosi sitten ja hän johti puolueensa selvään vaalivoittoon maaliskuun eduskuntavaaleissa, joissa keskustasta tuli suurin puolue.
Hänen uransa eteni voimakkaasti viime vuosina. Hänestä tuli 2000 keskustan sijaisjohtaja Esko Ahon opiskeluvuoden ajaksi, viime vuonna hän sai suuren kannatuksen puolueen puheenjohtajaksi ja huhtikuussa pääministeriksi.
Hän oli Suomen historian ensimmäinen naispääministeri ja ensimmäinen eduskunnassa valittu pääministeri. Hänestä piti tulla "historian tekijä", mutta hänen pääministerikautensa jäi lyhyeksi ja päättyi onnettomalla tavalla. Jäätteenmäki on valittu kansanedustajaksi Helsingistä, ja hänellä on mahdollisuus jatkaa kansanedustajana ainakin vuoteen 2007 saakka.

Pystyykö hallitus jatkamaan?

Pääministerin ja koko hallituksen dramaattinen ero jättää tietysti jälkiä Suomen poliittiseen järjestelmään. Kestää varmaan pitkään ennen kuin uusi hallitus pystyy vakiinnuttamaan asemansa. Hallituksen pääpuolueiden keskustan ja sosiaalidemokraattien suhteiden kehittyminen on kaiken a ja o. Jos Sdp ja keskusta pääsevät parempaan yhteistyöhön, uusi, todennäköisesti ensi viikolla syntyvä hallitus, pystyy jatkamaan vaalikauden.
Jos pääpuolueille ei synny luottamusta, hallituksella on edessään kovat paikat ensi vuonna, jolloin pidetään EU-parlamentti-ja kunnallisvaalit. Lisäksi Suomen heikko taloustilanne tuottaa päänvaivaa päätöksentekijöille.

Toimittaja
Unto Hämäläinen
Helsingin Sanomat