Oikeutta kehitykseen pohditaan taas

Osana työryhmää oikeudesta kehitykseen järjestettiin Genevessä 9.- ja 10. helmikuuta korkean tason seminaari, jonka aiheena oli globaali kehityskumppanuus (Global Partnership for Development).

Seminaarin tavoitteena oli pohtia ja identifioida tehokkaita strategioita oikeudesta kehitykseen, jotka sopisivat kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden toimintoihin.

Va. ihmisoikeusvaltuutettu Bertrand Ramcharam ja ihmisoikeustoimikunnan itsenäinen asiantuntija oikeudesta kehitykseen Arjun Sengupta etsintäkuuluuttivat molemmat operationaalista lähestymistapaa keskustelulle oikeudesta kehitykseen ja että konseptuaalisen keskustelun sijasta keskityttäisiin käytännön toimenpiteisiin tämän oikeuden toteuttamiseksi. Oikeus kehitykseen ei ole mikään kansainvälisoikeudellisesti tunnustettu oikeus mutta sen normatiivisena pohjana toimii julistus oikeudesta kehitykseen vuodelta 1986. Vuonna 1993 Wienin maailmankonferenssi tunnusti oikeuden kehitykseen ihmisoikeutena. Ihmisoikeustoimikunta ja YK:n yleiskomitea käsittelevät vuosittain päätöslauselmaa oikeudesta kehitykseen.

Korkean tason seminaariin osallistui edustajia YK:n kehitysohjelmasta (UNDP), lapsirahastosta (UNICEF), kansainvälisestä työjärjestöstä (ILO) ja maailman terveysjärjestöstä (WHO). Lisäksi seminaarissa käsiteltiin kehitystilannetta kahdessa maassa; Ugandassa ja Bosnia-Herzegovinassa.

Seminaarin tuos voidaan kiteyttää kolmeen ajatukseen tai ehdotuksen: 1) myös muita instituutioita
- kuten esimerkiksi kansainvälisiä rahoituslaitoksia - tulisi yrittää saada omaksumaan oikeuskeskeinen näkökulma kehitykseen, 2) tulisi pohtia virallisten yhteistyösuhteiden luomista ihmisoikeustoimikunnan ja muiden toimijoiden välillä, ja 3) tarve pohtia kauppapolitiikan ja globalisaatiokehityksen negatiivisia sosiaalisia seurauksia.

EU:n puheen korkean tason seminaarissa piti Irlannin Geneven suurlähettiläs Mary Whelan. Puheessa todettiin, että EU tukee oikeutta kehitykseen ja että tämän oikeuden toteuttamisessa yksilön tulee olla keskeisellä sijalla. Puheessa viitattiin myös YK:n niin sanottuun vuosituhatjulistukseen ja siinä todettuihin tavoitteisiin demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi sekä köyhyyden vähentämiseksi. Puheessa nostettiin myös esille EU:n ns. Cotonou-sopimus, jossa kokonaisvaltaisesti sovitaan yhteistyöstä EU:n ja eräiden kehitysmaiden kanssa. Lopuksi kehotettiin maita, jotka antavat tai vastaanottavat kehitysapua, muistamaan ihmisoikeuksien sisällyttämisen tärkeys kehitysyhteistyöohjelmiin.