OCHAn rahoittajaryhmä: Humanitaarisen avun tarve noussut tänä vuonna
”Finanssikriisi, ruokakriisi ja ilmastonmuutos yhdistettynä köyhyyteen ja konflikteihin muodostavat ennennäkemättömän haasteen ympärillämme. Nyt tarvitaan yhteistä, globaalia ponnistusta”, totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen avatessaan maanantaina Helsingissä kaksipäiväisen YK:n humanitaarista apua käsittelevän kokouksen.
”Tarvitsemme vahvan YK:n, joka kykenee vastaamaan haasteisiin. Jotta työssä onnistuttaisiin, tarvitaan kaikilta yhteistyökumppaneilta asianmukaisia toimia. Lisäksi rahoituksen on oltava riittävää ja oikea-aikaista”, esitti Väyrynen puhuessaan YK:n humanitaarista apua koordinoivan OCHAn rahoittajaryhmälle. Väyrynen esitteli kuulijoille myös transatlanttisen yhteistyöaloitteensa kehitysyhteistyön alalla.
YK:n humanitaarisen avun osasto OCHA on osa YK:n sihteeristöä. OCHAn tehtäviin kuuluu koordinoida humanitaarista apua erilaisissa kriiseissä, kun tarvitaan järjestöjen laajempaa yhteistyötä. YK-järjestöjen lisäksi New Yorkissa ja Genevessä toimiva OCHA kokoaa yhteen myös muita humanitaarisen avun järjestöjä, kuten Punaisen Ristin toimijat.
OCHAn epävirallinen rahoittajaryhmä – joka kokoontuu vuosittain – sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten. Siihen kuuluu nykyään EU:n komission lisäksi 21 valtiota.
Mukana ovat kaikki humanitaarisen avun suurimmat rahoittajat, kuten Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, Hollanti ja Belgia. Euroopan ulkopuolelta ovat mukana Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Japani, Etelä-Korea ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.
Avustusvetoomuksia viime vuotta enemmän
”Humanitaarisen avun tarve on kasvanut koko ajan, mikä näkyy myös siinä, että OCHAlle tulee avustusvetoomuksia entistä enemmän”, toteaa YK:n apulaispääsihteeri John Holmes, OCHAn johtaja ja maailmanjärjestön humanitaarisen avun pääkoordinaattori.
”Vanhat kriisit Sudanissa ja Somaliassa jatkuvat edelleen, minkä lisäksi tilanne on vaikeutunut monissa muissa maissa, kuten Kongossa, Zimbabwessa, Afganistanissa, Pakistanissa, Sri Lankassa ja palestiinalaisalueilla. Kaikkein suurin humanitaarisen avun kohde on edelleen Sudanin Darfur. Toisella sijalla on Somalia”, kertoo Holmes.
Humanitaarisen avun kasvaneet tarpeet ovat johtaneet siihen, että OCHA yrittää saada rahoittajaryhmään mukaan uusia, merkittäviä rahoittajamaita. Tällä hetkellä rahoittajaryhmään pääsee, jos antaa vuosittain tukea vähintään 300 000 dollaria, mutta kynnys pyritään nostamaan Helsingin kokouksessa 500 000 dollariin.
”Yritämme saada ryhmään mukaan vielä sellaisia maita, kuten Venäjä, Kiina, Brasilia, Meksiko ja Argentiina, jotka alkaisivat rahoittaa OCHAn toimintaa. Teemme työtä tavoitteen toteutumiseksi, mutta se vie oman aikansa.”
”Meillä on edessä paljon haasteita. Finanssikriisillä on vakavat vaikutukset, jotka eivät näy ihan vielä, mutta on avoin kysymys, kuinka sellaiset ihmiset selviävät, jotka elävät jo nyt aivan kuilun partaalla”, kysyy Holmes.
Puheenjohtajuus siirtyy Suomelta Australialle
Suomi on myöntänyt OCHAlle tänä vuonna kolme miljoonaa euroa yleistukea. Lisäksi Suomi tukee YK:n keskitetyn hätäapurahaston CERFin toimintaa kuudella miljoonalla eurolla.
”Puhumme Helsingin kokouksessa OCHAn toiminnasta, strategiasta, rakenteesta ja rahoituksesta. Suomen puheenjohtajakausi päättyy heinäkuun lopussa, jolloin puheenjohtajuus siirtyy Australialle”, toteaa Suomen ulkoministeriön humanitaarisen avun yksikön päällikkö Ulla-Maija Finskas.
Finskasin mukaan OCHAn toimintaa on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti. Järjestöt ovat parantaneet yhteistyötä monin tavoin. Ne ovat jakaneet päävastuuta eritysaloista oman osaamisensa mukaan. Esimerkiksi UNHCR:llä on päävastuu pakolaisleirien hallinnosta ja UNICEFilla vedestä ja sanitaatiosta.
”Hyvin tärkeäksi on osoittautunut se, että CERF-hätäapurahastoa kasvatettiin 50 miljoonasta dollarista 500 miljoonaan dollariin. Tämä helpottaa merkittävästi nopeiden avustuspäätösten tekemistä”, sanoo Finskas.
”Humanitaarisen avun haasteet ovat kasvaneet koko ajan. Eräs tärkeä kysymys on, kuinka päästä avustettavien luo, jos hallitukset eivät halua tehdä yhteistyötä avustusjärjestöjen kanssa. Tämä sivuaa myös ihmisoikeuksia.”
Kaiken kaikkiaan Suomi antaa tänä vuonna humanitaarista apua 73 miljoonalla eurolla.
Riitta Saarinen
Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.
Uutiset, 2.6.2009 | Ulkoministeriön kehitysviestintä
Formin.finland.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)