Millaista on olla harjoittelussa Suomen edustustossa Genevessä koronaviruksen aikaan?

Millaista on olla harjoittelussa Suomen edustustossa Genevessä koronaviruksen aikaan?

Korkeakouluharjoittelu koronaviruksen aikaan Suomen edustustossa antoi poikkeuksellisen sekä myös rikkaan kokemuksen kriisitilanteessa työskentelystä. Keskiöön nousi kriisin hallitseminen ja mahdollisuus nähdä toiminta kriisitilanteessa ”eturivistä”. Kriisitilanteessa korostuu yhteistyö ja solidaarisuus.

Geneven korkeakouluharjoittelijat etätöissä.
Geneven korkeakouluharjoittelijat etätöissä.

Harjoittelun aloitus normaalioloissa

Aloitimme korkeakouluharjoittelumme porrastetusti. Ihmisoikeusasioista kiinnostunut Eve aloitti harjoittelun Suomen pysyvässä edustustossa helmikuun puolivälissä, jolloin koronavirus esiintyi vasta harvoin otsikoissa. Tässä vaiheessa oli mahdotonta edes kuvitella, mihin koronavirus vielä johtaisi. Genevessä kokoontuu kolme kertaa vuodessa YK:n ihmisoikeusneuvosto, johon Eve pääsi osallistumaan osana Suomen delegaatiota.  Maaliskuun neljän viikon mittaiseen ihmisoikeusneuvostoon kokoontuu edustajia lähes kaikista maailman valtioista edistämään ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti.

Sonja aloitti harjoittelun humanitaarisessa yksikössä maaliskuun alussa. Koronavirukseen liittyvät uutisoinnit lisääntyivät tässä vaiheessa tasaisesti, mutta yleinen tunnelma oli vielä hyvin rauhallinen. Sonja pääsi näkemään maaliskuun alkupuolella vilauksen Geneven edustuston ”normaalista arjesta” ja osallistumaan useampaan humanitaarisen sektorin kokoukseen. Humanitaarisella puolella kriisit saivat uuden merkityksen koronaviruksen levitessä. Useammassa kontekstissa koronavirus on vain uusi kerros jo olemassa olevien kriisien päälle.

Elina saapui Geneveen maaliskuun puolivälissä tekemään harjoittelua edustuston terveys- ja työelämäkysymyksissä, eli seuraamaan maailman terveysjärjestön WHO:n sekä kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimintaa. Työelämän teemat ja ILO:n toiminta olivat Elinalle jo ennestään tuttuja ja Elina kirjoittaa gradua työn murroksesta tulevaisuudessa. Geneveen lähtöpäivän lähestyessä koronavirus julistettiin ensin kansainväliseksi terveysuhaksi, ja sitten virallisesti pandemiaksi. Ennestään tuntematon, mutta nyt erittäin ajankohtainen uusi työportfolio alkoi muuttua entistä jännittävämmäksi.

Kaikille yhteistä oli ajatus, että Geneve on yksi hienoimmista kaupungeista päästä olemaan korkeakouluharjoittelijana ja jokainen halusi oppia harjoittelustaan niin paljon kuin mahdollista. Kokemus saikin aivan uuden merkityksen ja jokainen pääsi kokemaan käytännössä, mitä tarkoittaa työskentely maailmanlaajuisen kriisin aikaan.

Työtehtävät pandemiaa ennen ja sen aikana

Jo heti ihmisoikeusneuvoston alussa helmikuun lopulla alettiin puhua koronavirusepidemiasta. Päivät kuluivat ja epidemiasta alettiin puhua enemmän ja enemmän. Vähitellen epidemian vaikutukset alkoivat levittyä myös Geneveen, kun ihmisiä alkoi sairastua Euroopassa. Useat valtiot alkoivat vaatia, että myös ihmisoikeusneuvostossa on tehtävä toimenpiteitä epidemian leviämisen hidastamiseksi. Tapahtumat etenivät ja tuli päätös, jolla ihmisoikeusneuvosto siirrettiin YK:n Euroopan päämajan suurimpaan saliin Genevessä turvavälien vuoksi. Tästä muutaman päivän jälkeen tapahtui jotain historiallista. Kolmen viikon kokoontumisen jälkeen ihmisoikeusneuvosto päätettiin keskeyttää. Neuvoston on tarkoitus jatkaa olosuhteiden ollessa suotuisammat, mutta ihmisoikeusneuvoston viimeisen viikon kohtalo on vielä epävarma. Toiveena on neuvoston saattaminen loppuun virtuaalisesti kesäkuussa.

Kuten ihmisoikeuspuolella, myös humanitaarisella puolella kokouksia peruttiin ja ohjeet kiristyivät. Kokousten ja tapaamisten osallistujamäärää rajoitettiin ja oireiden ilmaannuttua osallistuminen oli jyrkästi kielletty. Edustuston toimistolla alkoi myös tunnelma muuttua. Keskustelut pyörivät koronan ympärillä ja tilannetta tarkkailtiin jatkuvasti. Lopulta tilanne muuttui jo suuresti, kun annettiin mahdollisuus etätöihin. Harjoittelijan näkökulmasta maaliskuun kolmas viikko alkoikin hyvin erilaisissa olosuhteissa. Toimistosta tuli hiljaisempi ihmisten jäädessä etätöihin ja kokousten peruunnuttua. 

Elinan aloittaessa harjoittelun pandemian vaikutukset näkyivät jo selvästi edustuston toiminnassa. Heti ensimmäisessä kokouksessa Elina löysi itsensä kirjoittamasta muistiinpanoja COVID19- tilannekatsauksesta, joka järjestettiin WHO:n pysyville edustustoille. WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus raportoi tautitilanteesta ja WHO:n asiantuntijat kertoivat koronavirukseen liittyvistä teknisistä ilmiöistä ja ongelmista. Oli surrealistista, mutta todella hienoa kuulla globaalin yhteistyön ja terveyspolitiikan raskaan sarjan toimijoiden näkemyksiä ja suunnitelmia, kertoo Elina.

Harjoittelijoiden työtehtävät painottuvat kokouksiin ja erilaisiin tiedotustilaisuuksiin osallistumiseen sekä näistä raportointiin; muistioiden, tilanneraporttien ja edustuston nettisivuilla julkaistavien tekstien kirjoittamiseen ja seminaarien sekä lehdistötilaisuuksien seuraamiseen. Maailmanpolitiikassa tahti on aina tiivis, mutta erityisesti koronaviruksen aiheuttaman terveyskriisin aikana työtä on ollut paljon, ja ajankohtaista koronavirukseen liittyvää tietoa sisältävien raporttien lähettäminen eteenpäin Helsinkiin on tehty tiukassa aikataulussa. Humanitaarisella puolella on korostunut kysymys terveyskriisin kehittymisestä muun muassa ruokakriisiksi. 

Elinalla kaksi eri työportfoliota ovat yhdistyneet yllättävällä tavalla. Poikkeusolojen aiheuttaessa sosioekonomisen kriisin, globaali työttömyys lisääntyy valtavasti. Kriisistä johtuva inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen suru iskeytyy suhteettoman vakavasti jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. ILO:n sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevan normiston sekä järjestön johtama työn merkitys kasvaa monille elintärkeäksi. Samanaikaisesti humanitaarisella puolella nostetaan esiin haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten lasten ja vammaisten henkilöiden huomioiminen sekä huoli jo olemassa olevien kriisien muistamisesta. Ihmisoikeuksien turvaamisella on kriittinen merkitys kansainvälisestä koronavirusepidemiasta toipumiselle ja ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni erityisesti poikkeusaikoina.

Koronapandemian kehittyminen

Tiistaina 18.3.2020 tuli virallinen käsky siirtyä etätöihin, joten Geneven tilanteen eskaloituessa nopeasti, Sonja ja Elina siirtyivät Suomeen jatkamaan harjoittelua etänä. Useampia kokouksia ja tapaamisia hoidettiin virtuaalisesti. Etätöistä huolimatta Sonja pääsi perehtymään moniin ajankohtaisiin humanitaarisiin kriiseihin ja selvittämään koronapandemian vaikutusta näihin, sekä sai mahdollisuuden laajentaa harjoittelua myös Helsingissä ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikköön. Elinan työtehtävät jatkuivat yllättävän normaalisti tilanteesta huolimatta, sillä nyt jos koskaan on ollut tärkeää, että maailman terveystilannetta seuraava ja terveyspolitiikkaa kehittävä elin jatkaa toimintaansa mahdollisimman tehokkaasti. Elina sai mahdollisuuden osallistua COVID-19 –päätöslauselman neuvotteluihin ja pääsi osallistumaan WHO:n historialliseen virtuaaliseen  yleiskokoukseen, Suomen delegaation jäsenenä. 

Meistä varmasti jokainen on toivonut, että koronavirusepidemia olisi nopeasti ohitse. On vaikeaa tai mahdotonta arvioida, kuinka vakava näkymätön uhka on. Eve päätti koronavirusepidemiasta huolimatta jäädä Geneveen, sillä hän edelleen toivoi asioiden palaavan normaaliin päiväjärjestykseen nopeasti ja Eve suoritti harjoittelun loppuun Genevessä etänä. 

Tilanteen edut

Tilannetta on hyvä tarkastella myös positiivisesta näkökulmasta. Korkeakouluharjoittelu koronaviruksen aikaan Suomen edustustossa antoi poikkeuksellisen sekä myös rikkaan kokemuksen kriisitilanteessa työskentelystä. Keskiöön nousi kriisin hallitseminen ja mahdollisuus nähdä toiminta kriisitilanteessa ”eturivistä”. Kriisitilanteessa korostuu yhteistyö ja solidaarisuus. Olemme jokainen saaneet harjoittelustamme valtavasti irti ja koemme olleemme etuoikeutettuja, sillä pääsimme seuraamaan kansainvälistä yhteistyötä maailmanpolitiikan keskiöstä. Löysimme itsemme mitä monipuolisemmin erilaisista virtuaalisista kokouksista ja pääsimme seuraamaan YK:ssa ja EU:ssa tapahtuvaa diplomatiaa läheltä.

Olemme myös kiitollisia mahdollisuudesta jakaa kokemuksemme keskenään ja siitä, että saimme toisiltamme vertaistukea poikkeuksellisina aikoina. Lisäksi haluamme kiittää koko Geneven Suomen pysyvän edustuston työntekijöitä ja ohjaajiamme, sillä he takasivat meille unohtumattoman oppimiskokemuksen ja pitivät huolta siitä, että harjoittelumme on meille mahdollisimman rikas. Saimme harjoittelusta enemmän kuin olisimme koskaan osanneet kuvitella.

Eve Ojamaa
Harjoittelija, Suomen pysyvä edustusto Geneve (ihmisoikeudet)
Kevät 2020
Oikeustieteen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto

Sonja Jurvakainen
Harjoittelija, Suomen pysyvä edustusto Geneve (humanitaariset asiat)
Kevät 2020
Teologian maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto

Elina Mäkelä
Harjoittelija, Suomen pysyvä edustusto Geneve (terveyspolitiikka, työelämän kysymykset), kevät 2020
Kauppatieteiden maisteriopiskelija, Aalto-yliopisto