MAA-ANALYYSI: Kansainväliset järjestöt Genevessä, Sveitsi

Geneve tarjoaa suomalaisyrityksille ikkunan kansainvälisten järjestöjen hankintamarkkinoihin.

Usealla YK-järjestöllä ja muulla kansainvälisellä organisaatiolla on päämaja Genevessä. Mahdollisuuksia on esimerkiksi humanitaarisella ja terveyssektoreilla. Monet organisaatiot ovat kehittäneet innovaatiotoimintaansa ja ovat kiinnostuneita digitaalisista ratkaisuista ja uudesta teknologiasta. Kestävä kehitys kulkee johtoajatuksena laajasti läpi koko hankintakentän. Kansainvälisten organisaatioiden hankintakilpailuihin osallistuminen vaatii perusmenettelytapojen ja –käytäntöjen tuntemusta ja noudattamista. Merkittävämpi menestys edellyttää pitkäjänteisyyttä, hyvää organisaation tarpeiden tuntemusta ja ennakoivaa toimintaa. Tavaramyynnin sijaan suomalaisyritysten merkittävämmät mahdollisuudet ovat erityistä osaamista tai tietoa vaativien palveluiden ja innovaatioiden puolella. TF-toiminnan tuloksellisuus edellyttää painopistesektoreiden ja –järjestöjen valintaa ja järjestäytynyttä otetta.

Vuonna 2020 YK-järjestöjen hankintojen yhteisarvo oli maailmanlaajuisesti USD 22,3 miljardia. Geneven järjestöistä kolme (WHO USD 1,72 mrd., UNHCR USD 1,38 mrd., IOM USD 777 miljoonaa) on kymmenen suurimman hankkijan joukossa. Suurin osa hankinnoista tehdään YK:n markkinapaikan eli United Nations Global Marketplace (UNGM) -portaalin kautta. Suomalaisyritysten osallistuminen on vähäistä.

Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, aktiivisuutta, ennakkovalmisteluita sekä kontaktien luomista etukäteen. Järjestöjen hankintatarpeet täytyy ymmärtää hyvin.  Hankintaprosessin lisäksi tulee ymmärtää hankintoja edeltävä prosessi, jossa hankinnat määritellään. Tässä auttaa mm. hyvät verkostot, perehtyminen hankintaprosesseihin, vuoropuhelu organisaation kanssa ja aiempien referenssien hyödyntäminen.

Humanitaarisella alalla Suomen yleiset vahvuussektorit, kuten terveysteknologia, koulutus, digitaaliset ratkaisut sekä cleantech- ja kiertotalousosaaminen, ovat keskeisiä. Humanitaarisen sektorin hankintatarpeiden selvittämiseen antaa mahdollisuuden mm. vuosittain järjestettävät Geneven humanitaariset kumppanuuspäivät (HNPW). Useimmilla humanitaarisilla järjestöillä on omat innovaatioyksikkönsä, joiden kanssa voisi syntyä hedelmällistä yhteistyötä. Sen johtaminen varsinaiseen liiketoimintaan voi viedä aikaa, joten kärsivällisyys ja sitoutuminen ovat tärkeitä.

Terveyssektorilla WHO:n toiminnan keskiössä on jäsenmaiden terveysjärjestelmien vahvistaminen ja sen osana kokonaisvaltaisen perusterveydenhuollon kehittäminen. COVID-pandemian jälkitoimissa tullaan näkemään merkittäviä avauksia terveydenhuollon teknologian ja digitalisaation alueella. Erityisesti digitaalisten, käyttäjäystävällisten ja helposti eri kielille muokattavien, potilaiden käyttöön tarkoitettujen sovellusten kysyntä lisääntyy, mutta ala on kilpailtu.

Maailman ilmatieteenjärjestö (WMO) on mukana investointialoitteissa ja erilaisissa kumppanuuksissa, jotka ovat keskiössä, kun ilmastoon ja veteen liittyviä systeemejä kehitetään. WMO on enenevässä määrin kiinnostunut yhteistyöstä yksityissektorin kanssa.

Genevessä on mahdollisuuksia verkostoitua ja tehdä näkyväksi suomalaisratkaisuja myös eri tilaisuuksien ja tapahtumien muodossa. Geneven pysyvä edustusto auttaa mielellään kansainvälisten järjestöjen hankintamarkkinoista kiinnostuneita yrityksiä.