Kunnallisvaalit tuottivat yllätyksiä

Kaikki ennusmerkit viittasivat siihen, että sunnuntaina 24. lokakuuta pidettyjen Suomen kunnallisvaalien tulos olisi ollut kirkossa kuulutettu. Laimea vaalikampanja ja kaikki gallupit lupasivat yllätyksetöntä tulosta. Toisin kävi.

Vaalien voittajiksi kohosivat sosiaalidemokraatit ja maltillinen oikeistopuolue kokoomus. SDP palasi samalla suurimmaksi puolueeksi ohi keskustan, joka oli vallannut ykköspaikan sosiaalidemokraateilta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Suurimman vaalitappion kärsi juuri keskusta. Vasemmistoliitto ja vihreät ottivat pieniä taka-askelia.

Kunnallisvaalien tulos ei heijastu suoraan valtakunnan politiikkaan eikä vaikuta keskustan ja sosiaalidemokraattien varaan rakentuvan enemmistöhallituksen toimintaan käytännössä mitenkään. Kunnilla on Suomessa laaja itsehallinto, ja niiden tärkein tehtävä on huolehtia peruspalveluista. Kuntapolitiikassa ei ole, toisin kuin valtakunnan tasolla, jakoa hallitukseen ja oppositioon, vaan valta jaetaan kaikille poliittisille ryhmille vaaleissa saadun kannatuksen mukaan.

Keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen ja SDP:n puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kiiruhtivatkin vakuuttamaan heti, että valtakunnan tason hallitusyhteistyö puolueiden välillä jatkuu normaalisti. Siitä huolimatta vaalitulos antoi kaikille puolueille välitodistuksen ja osviittaa siitä, miten niiden kannatuskäyrät piirtyvät ennen vuoden 2006 presidentin- ja vuoden 2007 eduskuntavaaleja.

Suomen poliittinen järjestelmä ja puoluelaitos ovat niin vakiintuneita, että vaaleissa tapahtuu harvoin järisyttäviä muutoksia. Äänisiirtymät puolueesta toiseen ovat vaalista toiseen kutakuinkin pieniä. Kuitenkin juuri tästä syystä pienilläkin muutoksilla voi olla suuria seurauksia.





Keskusta on hätyytellyt

SDP on perinteisesti ollut suurin puolue. Imagoaan modernisoinut keskusta on kuitenkin viime vuosina hätyytellyt sosiaalidemokraattien ykkösasemaa ja välillä jopa noussut ohi. Keskusta on pystynyt lisäämään kannatustaan kaupungeissa, joista suurimmissa SDP ja kokoomus ovat pitkään olleet mahtiasemassa.

Kunnallisvaaleissa keskustan kannatus tipahti kuitenkin vuoden 2000 kunnallisvaaleihin nähden yhden ja vuoden 2003 eduskuntavaaleihin nähden peräti 1,9 prosenttiyksikköä. Keskusta vietti valtakunnanpolitiikassa yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta oppositiossa (vuodet 1995-2003). Oppositiokausi lihotti sen suosiota, ja paluu hallitusvastuuseen on alkanut taas syödä sitä.

Keskustan vaalitulos oli yllättävä sikälikin, että puolueen puheenjohtaja, pääministeri Vanhanen on lähes yhtä suosittu poliitikko kuin tasavallan presidentti Tarja Halonen. Vanhasen henkilökohtainen suosio ei siivittänyt puoluetta.

Keskusta lähti kunnallisvaalikampanjaan väärällä strategialla. Keskustalla oli kyllä jälleen paras vaalimainonta, mutta se valitsi vaalikampanjaansa matalan profiilin ja jätti siten tilaa kahdelle muulle suurelle puolueelle, SDP:lle ja kokoomukselle. Merkittävää on sekin, että Vanhasen puoluejohtajakauden ensimmäiset vaalit tuottivat tappion. Tämä ei vielä horjuta hänen asemaansa puoluejohdossa, mutta oli ensimmäinen muistutus poliittisesta kuolevaisuudesta.

Vanhanen teki saman virhearvion kuin eduskuntavaaleissa kovan vaalitappion kärsineen kokoomuksen sittemmin eroamaan joutunut puheenjohtaja Ville Itälä. Vanhasen virhearvio korostui vaalinaluspäivien tv-vaalikeskusteluissa, joissa Lipponen ja kokoomuksen uusi puheenjohtaja Jyrki Katainen ottivat näyttävästi yhteen kuntien palvelujen yksityistämisestä. Vanhanen ei osallistunut väittelyyn, ja huomio kohdistui SDP:hen ja kokoomukseen. Se näkyi kaikkien kolmen vaalituloksessa.

Vanhanen arvioi itsekin, että puolueen kannattajat pitivät gallupien lupaamaa hyvää vaalitulosta varmana. Siksi monet heistä jättivät äänestämättä. Suurista puolueista yleensä SDP:llä on vaikeuksia saada kannattajiaan vaaliuurnille. Keskustan tulokseen saattoi vaikuttaa sekin, että maataloudelle tulevista EU- ja kansallisista tuista on käyty viime aikoina puoluetta repinyttä keskustelua. Maaseutuväestö on keskustan vankinta kannattajajoukkoa.

Keskusta on tappiostaan huolimatta ylivoimainen kuntapuolue. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on paljon pieniä maaseutukuntia. Niiden valtuustoihin valitaan suhteellisesti enemmän jäseniä kuin suurten kuntien. Keskustalla on siten kannatukseensa nähden yliedustus valtuustoissa. Suomessa on lähes 450 kuntaa (myös kaupungit lasketaan kunniksi), joiden valtuustoissa istuu yhteensä noin 12 000 valtuutettua. Neljä seuraavaa vuotta heistä yli 4 400 edustaa keskustaa.













Lipposelle suloinen hyvitys

SDP:n vaalitulos oli mannaa etenkin puheenjohtaja Lipposelle ja hänen ykkösseuraajaehdokkaanaan pidetylle puoluesihteeri Eero Heinäluomalle. Kahdeksan vuotta pääministerinä olleelle Lipposelle puolueen jäänti kakkostilalle viime eduskuntavaaleissa oli kitkerä takaisku, jonka takia hän jäi pois hallituksesta. Kunnallisvaalivoitto oli hänelle suloinen hyvitys.

SDP:n hyvä tulos nostaa pöydälle kysymyksen, mitä se vaikuttaa puolueen puheenjohtajapeliin. SDP pitää puoluekokouksensa ensi kesänä. Lipposen ilmoitusta syrjään siirtymisestä on odoteltu, ja huono vaalitulos olisi lisännyt lähtöpaineita. Päättääkö Lipponen väistyä voittajana vai päin vastoin haluaako hän kenties vielä jatkaa?

Ratkaisuun kytkeytyy sekin, ettei SDP:n riveistä presidentiksi valittu Halonen ole vielä ilmoittanut, havitteleeko hän toiselle kuusivuotiskaudelle. SDP:tä edustava ulkoministeri Erkki Tuomioja on ilmoittanut kertovansa ennen vuoden loppua, asettuuko hän ensi puoluekokouksessa ehdolle SDP:n puheenjohtajaksi. Muut mahdolliset ehdokkaat, valtiovarainministeri Antti Kalliomäki etunenässä, panttaavat vielä omia aikeitaan.

Vaali-illan tyytyväisin mies oli kuitenkin vasta nelisen kuukautta kokoomusta johtanut Katainen. Puolueen ääniosuus nousi vuoden 2000 kunnallisvaaleista vain prosenttiyksikön, mutta viime vuoden eduskuntavaaleista peräti yli kolme prosenttiyksikköä. Tulos oli gallupeihin nähden yllätys.

Kokoomuksen kannatus on ollut korkeammallakin, mutta Itälän kautta sävyttäneen hajaannuksen jälkeen pienikin voitto oli puolueelle suuri. Gallupien mukainen tulos olisi vahvistanut kuvaa, että puolue olisi muuttumassa suuresta puolueesta keskisuureksi ja putoamassa lopullisesti SDP:n ja keskustan kelkasta. Katainen asettikin vaalien jälkeen taas tavoitteeksi nostaa kokoomus suurimmaksi puolueeksi. Tosin hän ei asettanut aikataulutavoitetta.

Seuraavista eduskuntavaaleista onkin luvassa jännittävät. Kunnallisvaalien tulos antoi keskustalle opetuksen, että jos se mielii voittaa taas suurimman puolueen paikan, sen olisi terävöitettävä politiikkaansa. Tämä voi olla vaikeaa, koska keskusta kantaa suurimpana hallituspuolueena suurimman vastuun tasavallan asioista. Kokoomus sai tuloksesta uutta intoa eduskuntavaaleihin, ja oppositioasema antaa tuulta sen purjeisiin.

Muista puolueista vihreiden vaatimattomalla kunnallisvaalimenestyksellä on laajempaakin merkitystä. Edellisissä kunnallisvaaleissa vihreät nousivat Helsingissä ohi sosiaalidemokraattien kokoomuksen jälkeen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Se oli SDP:lle nöyryytys. Nyt näiden kahden puolueen järjestys palautui ennalleen. Muualla maassa, missä vihreät eivät ole läheskään niin vahvoja kuin pääkaupunkiseudulla, puolue vahvisti kannatustaan. Helsingin tuloksesta voi päätellä, että vihreiden kannatus on asettumassa tasolle, josta sitä voi olla vaikea nostaa.

Toimituspäällikkö Kyösti Karvonen, Kaleva