Kohti Istanbulin huippukokousta: Humanitaarisen avun muutospaineet kirkastuivat Budapestissä
Kasvavat tarpeet, vaikeat kriisit ja riittämättömät resurssit. Muun muassa nämä tekijät leimaavat humanitaarisen avun tilannetta. Eurooppa, Yhdysvallat ja joukko muita maita valmistautui ensi vuonna pidettävään humanitaarisen avun huippukokoukseen Unkarin, Suomen ja ECHOn johdolla.
Budapestissa 3.-4. helmikuuta pidetty alueellinen konsultaatio oli osa Euroopan ja muiden maiden ryhmän valmistautumista ensi vuoden toukokuussa Istanbulissa pidettävään humanitaarisen avun huippukokoukseen (World Humanitarian Summit). Lähes 250 osallistujan kokoonpano oli ainutlaatuinen yhdistelmä valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten- ja YK-järjestöjen humanitaarista asiantuntemusta. Suomi oli yksi pääjärjestäjistä yhdessä Unkarin, Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston (ECHO) ja YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston (OCHA) kanssa.
YK:n hätäapukoordinaattori Valerie Amos maalasi heti avauspuheenvuorossaan karun kuvan avun tarpeesta ja riittämättömistä resursseista.
"Maailmassa on tällä hetkellä 78 miljoonaa ihmistä 31 maassa, jotka tarvitsevat humanitaarista apua selvitäkseen. Kaikkein vaikeimman tason humanitaariset kriisit Syyriassa, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Irakissa vievät resursseja muilta kriiseiltä, sillä näiden neljän kriisin tarve on 70 prosenttia resursseista", Humanitaarisen järjestelmä on kovilla. Apua tarvitsevien määrä tulee vielä kasvamaan äkillisten katastrofien iskiessä. Amos sanoi.
"Kriisien jälkeen yleensä vannotaan, että ei koskaan enää, mutta kuitenkin ne tapahtuvat aina uudestaan", Amos sanoi.