Ihmisoikeustiimin harjoittelijoiden kokemus YK:n ihmisoikeusneuvoston 54. istunnosta

YK:n Euroopan päämajan huoneen XX värikäs ja yksityiskohtainen katto oli tuttu kuvista. Tuntui hienolta istua sen alla, Suomen kyltin takana ja tuntea ottavansa osaa johonkin merkitykselliseen.

Kuvassa harjoittelijat Heta ja Ansa, suurlähettiläs Heidi Schroderus-Fox, sekä edustuston ihmisoikeustiimin Karoliina ja Karin.

Tässä blogissa me, Suomen pysyvän edustuston ihmisoikeustiimin syksyn 2023 harjoittelijat Ansa Kilpeläinen ja Heta Pirttijärvi, avaamme odotuksiamme, arkeamme ja matkaamme YK:n ihmisoikeusneuvoston 54. istunnossa.

Odotukset ennen istuntoa

Ihmisoikeustiimin harjoittelijoina osallistuimme päivittäin ihmisoikeusneuvoston istuntoihin Geneven YK:n päämajalla. Edeltävällä viikolla ihmisoikeustiimi ohjeisti meitä kattavasti istunnon käytänteistä ja aikataulusta, mutta teoria voi auttaa vain tiettyyn pisteeseen; todellinen oppi alkoi vasta istuntokauden käynnistyessä. Osasimme varautua tiukkaan aikatauluun ja pitkiin päiviin, mutta muuten mielessä liikkui pääasiassa jännitystä ja epävarmuutta.  

Istunnon työtehtävien osalta jännitimme erityisesti niche-sanastoa ja akronyymejä sisältävän englanninkielisen keskustelun seuraamista. Tulisimmeko pysymään keskustelussa perässä? Helpottavaa oli kuitenkin tietää, että tukenamme oli koko asiantunteva ja lämminhenkinen ihmisoikeustiimi, jonka puoleen saattoi kääntyä typeriltäkin tuntuvien kysymysten kanssa – ja saimme usein muistutuksen, ettei sellaisia ole. Älkääkä ymmärtäkö väärin, jännityksessä oli positiivinen vire ja olimme myös innoissamme uusista haasteista.

Kenties ainut selkä odotus – joka itseasiassa päti koko harjoittelujaksoon – oli, että neuvoston istunnon päätteeksi meillä tulisi olemaan parempi ymmärrys YK:n ihmisoikeusmekanismien toiminnasta.

Arki muovautui istunnon ympärille

Ihmisoikeusneuvoston istunto kesti viiden viikon ajan maanantaista perjantaihin. Päivän aikana kokoukset puolestaan jakautuivat kahteen puolikkaaseen: ensimmäinen aamukymmenestä yhteen ja toinen iltapäiväkolmesta kuuteen. Välissä oli kahden tunnin mittainen lounastauko. Tämä aikataulu rytmitti päiviämme koko viiden viikon ajan.

Tavanomainen päivämme alkoi ihmisoikeustiimin palaverilla, jossa käytiin läpi istunnon ja päätöslauselmien ajankohtainen tilanne. Palaverin jälkeen toinen meistä suuntasi neuvoston kokoukseen YK:n päämajalle (Palais des Nations), joka sijaitsee alle kilometrin päässä Suomen pysyvästä edustustosta. Jaoimme päivät istunnon teemojen sekä aikataulujen mukaan, niin, että toisella meistä oli vastuu päivän istunnon ensimmäisestä puolikkaasta ja toisella jälkimmäisestä. Kokouksissa pääasiallinen tehtävämme oli seurata keskustelua sekä tehdä muistiinpanoja myöhempää raportointia varten. Lisäksi tehtävämme oli pitää tiimiämme perillä salin tapahtumista ja aikataulumuutoksista.

Lounastauolla tapasimme usein joko YK:n ruokalassa tai kahvila Serpentinissä. Iso etu harjoittelussa YK:lla on, että harjoittelijat saavat ruokalasta ilmaisen lounaan kello kahden jälkeen. Usein liityimmekin muiden YK-harjoittelijoiden joukkoon jonottamaan ilmaista ateriaa, joka oli aina todella laadukas ja monipuolinen. Lounas oli tärkeä hengähdystauko ja hetki, jolloin saatoimme jakaa ajatuksia tai ideoita töihin liittyen. Lounastauon päätteeksi suoritimme vahdinvaihdon niin, että aamupäivän kokouksessa istunut pääsi muiden työtehtävien pariin toimistolle tai YK:lle.

ION-kokousten ohella osallistuimme vaihtelevasti erinäisiin sivutapahtumiin. Osallistuimme muun muassa Jemenin ihmisoikeustilannetta, journalistien oikeuksia ja Venäjällä vangittuja ukrainalaissotilaita käsitteleviin sivutapahtumiin. Myös näistä teimme muistiinpanoja myöhempää varten. Lisäksi saimme molemmat vastuullemme yhden päätöslauselman, mikä tarkoitti, että otimme osaa kyseisen päätöslauselman neuvotteluihin ja raportoimme sen etenemistä aina päätöksentekoon asti.

Jaoimme yhdessä edustuston viestintävastaavan ja muun ihmisoikeustiimin kanssa vastuun ION-viestinnästä sosiaalisen median kanavissa, Twitterissä (X) ja Instagramissa. Joka viikon lopussa teimme koontijulkaisun neuvoston kyseisen viikon merkittävistä tapahtumista ja käsitellyistä aiheista sekä jaoimme behind the scenes -materiaalia. Ansa myös kuvasi Instagram-takeoverin neuvoston aikana. Tavoitteenamme oli kertoa neuvoston tapahtumista matalalla kynnyksellä, tehdä neuvoston teemoista lähestyttävämpiä ja näyttää arkeamme muille opiskelijoille, jotka mahdollisesti harkitsevat harjoittelua Suomen pysyvässä edustustossa.

Yllätykset ja käteen jääneet opit

Istuntoon osallistuminen antoi todella hyvän katsauksen jäsenmaiden välisiin suhteisiin ja dynamiikkaan: useissa keskusteluissa tietyt jakolinjat näkyivät selkeästi. Omaksuimme neuvoston aikana myös valtavan määrän alan sanastoa. Aluksi osa käsitteistä tuntui vierailta ja monimutkaisilta, mutta hyvin nopeasti ne muuttuivat osaksi päivittäistä kieltämme. Oli ilo huomata, kuinka muistiinpanojen tekeminen sujuvoitui loppua kohti ja pystyimme myös tiimin sisällä osallistumaan syvällisemmin keskusteluihin eri teemoista. Ihmisoikeuksiin ja rauhanrakentamiseen liittyvän sanaston tulemme varmasti kantamaan mukanamme tuleviin töihin ja projekteihin.

Tiesimme etukäteen, että tulemme neuvostossa ja sivutapahtumissa kuulemaan lukuisista ihmisoikeusloukkauksista. Oli silti yllättävää, kuinka paljon tunteita tiettyjen aiheiden käsittely herätti. Toisaalta koimme tämän tervetulleena muistutuksena siitä, ettei ihmisoikeusloukkauksille tulisi koskaan turtua. Olikin todella tärkeää yrittää löytää tasapaino asioihin suhtautumisessa humaanisti ja ilman, että se kulutti liikaa omia voimavaroja. Tässä vertaistuki muulta tiimiltä oli tärkeässä asemassa.

Vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta oli lohdullista, että päätöksenteko neuvostossa sujui onnistuneesti – yli puolet 36 uudesta päätöslauselmasta hyväksyttiin konsensuksella. Vaikka jakolinjat istunnossa olivat ilmeisiä, kansainvälinen yhteisö osoitti pystyvänsä yhteistyöhön monien tärkeiden teemojen edessä, ihmisoikeuksien edistämiseksi. Edustustojen sinnikäs pohjatyö oli avainasemassa yhteisten tavoitteiden toteutumisessa.

Kaiken kaikkiaan istunto ja kaikki sen sivutapahtumat olivat meille hyvin positiivinen kokemus, joka jätti käteen paljon avaimia multilateraalin yhteistyön ja ihmisoikeuksien ymmärtämiseksi. Neuvostossa ei ehkä onnistuttu ratkaisemaan kaikkia maailman ongelmia, mutta meille jäi vahva tunne, että olimme osana jotakin todella merkityksellistä.

Vielä lopuksi haluamme kannustaa kaikkia kiinnostuneita hakemaan harjoitteluun Suomen Pysyvään Edustustoon, Geneveen. Olemme kokeneet työn erittäin mielekkääksi sekä monipuoliseksi, sillä jokainen päivä on tuonut mukanaan uutta opittavaa! Haasteet on kohdattu yhdessä upeiden kollegoiden kanssa, jotka ovat alusta saakka toivottaneet meidät lämmöllä osaksi tiimiä. Lisäksi kauniin Geneven monikansallinen ilmapiiri sopii hyvin kaikille kansainvälisistä asioista kiinnostuneille ja kaupungin sijainti mahdollistaa helposti viikonloppureissut naapurimaihin.

 

Lisäys 28.3.24 Harjoittelupaikat edustuston YK-tiimeihin nyt auki syksylle 2024! Linkki ilmoitukseen.