Humanitaarisen toiminnan tarve kasvussa

Humanitaarinen järjestelmä toimii tehokkaammin kuin koskaan aiemmin, mutta samaan aikaan kriisien määrä on moninkertaistunut ja avuntarve kasvanut räjähdysmäisesti.

Kansainvälinen humanitaarinen järjestelmä on kehittynyt ja toimii tehokkaammin kuin koskaan, mutta myös avun tarve on kasvanut ja tulee todennäköisesti kasvamaan jatkossakin.

YK:n alaisten järjestöjen humanitaarisen avun budjetti on kasvanut 600 % viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Yhteisön hyväksyttävä uusi normaali

Pelkästään ilmastonmuutokseen, väestönkasvuun ja talouskasvuun liittyvät ennustukset osoittavat, että humanitaaristen kriisien rahoituspiikki ei ole väliaikainen olotila, vaan tarpeet tulevat todennäköisesti vain kasvamaan.

Kansainvälisen yhteisön on hyväksyttävä humanitaarisen työn uusi normaali, jolle ominaista ovat rahoitustarpeiden kasvun lisäksi monimutkaistuneet ja pitkittyneet kriisit. Maan sisällä tai rajojen ulkopuolelle siirtymään joutuneiden pakolaisuus kestää tällä hetkellä keskimäärin 17,5 vuotta, eikä heidän tilanteensa herätä enää samanlaista huomiota kuin 15–20 vuotta sitten.

Tutkimusten mukaan kriisitilanteissa olevien ihmisten ensisijaiset huolet koskevat turvallisuutta, elinkeinoja ja lasten koulutusta. Humanitaarisen yhteisön ja kehitysyhteistyötoimijoiden yhteistyön tiivistäminen nähdään välttämättömäksi moninaisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

Lisää rohkeutta suojelutoimiin

Suojelu on kansainvälisen humanitaarisen toiminnan peruslähtökohta, mutta kriisien
monimutkaistuessa suojelutehtävä hankaloituu. Humanitaarinen järjestelmä onkin joutunut toteamaan, että suojelun tarjoamisessa on rajansa.

Työntekijät tekevät kuitenkin voitavansa. Kansainvälisen yhteisön on pyrittävä olemaan suojelutoimissa rohkeampi ja luovempi ja samaan aikaan on muistettava humanitaarisen työn taustalla olevat periaatteet.

Humanitaarisen toiminnan trendejä pohdittiin tammikuun lopulla Humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHAn ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n järjestämissä paneelikeskusteluissa. Järjestäjien edustajien lisäksi keskusteluihin osallistuivat Norwegian Refugee Council ja maan sisäisesti siirtymään joutuneiden suojelusta tutkimusta tehnyt Brookings-LSE Project on International Displacement.

Heli Lehto

Kirjoittaja työskentelee Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä ja vastaa humanitaarisista asioista

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=321532&contentlan=1&culture=fi-FI(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)