Hulluudesta ja monenkeskisistä kauppaneuvotteluista

Kenia isännöi WTO:n 10. ministerikokouksen joulukuussa. Dohan pitkään jatkunut kauppaneuvottelukierros on Nairobissa eräänlaisella vedenjakajalla.

Albert Einsteinin mukaan hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia. Einstein ei tiettävästi viitannut Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa käytäviin monenkeskisiin kauppaneuvotteluihin, mutta yleispätevälle sitaatille on löytynyt viime aikoina ystäviä juuri tältä alueelta.

Kyse on surullisen kuuluisasta Dohan kauppaneuvottelukierroksesta (DDA), joka käynnistettiin jo vuonna 2001, mutta jota ei ole vieläkään onnistuttu päättämään. Kaikki eivät näkemystä jaa, mutta yhä useammat ovat menettämässä viimeisenkin toivonsa kierroksen suhteen.

Kuva: WTO
WTO Geneve
Kuvassa WTO:n päärakennus. Geneve-järven rannalla sijaitseva rakennus toimi ensimmäiset vuosikymmenensä kansainvälisen työjärjestö ILO:n päämajana.

Kierros, joka ei pysynyt mukana ajassa

Dohan kierros tiedettiin jo alun perin haastavaksi, mutta urakka on ylittänyt kaikki odotukset. Vuonna 1986 käynnistynyt ja vuonna 1994 päättynyt Uruguayn kierros – jonka tuloksena globaalit kaupansäännöt ulotettiin teollis- ja tekijänoikeuksiin ja palveluihin – tuntui ikuisuusprojektilta, mutta DDA:han nähden kyse oli haukkapalasta.

Dohan kierroksen suurimmiksi ongelmiksi on mainittu neuvotteluosapuolten suuri lukumäärä ja siitä aiheutuva intressien kirjavuus, mutta syitä on etsitty yhtä lailla agendan haastavuudesta. Jälkimmäisen teorian mukaan jäljellä ovat lähinnä kovimmat pähkinät matalalla riippuneiden hedelmien tultua korjatuksi jo aiemmilla kierroksilla.

Keskeisin syy kierroksen ongelmiin löytyy kuitenkin globaalitalouden muutoksista. Erityisesti Kiinan rakettimainen nousu 2000-luvulla herätti kysymyksen siitä onko kyseessä rikas maa, jossa on paljon köyhiä vai köyhä maa, jossa on paljon rikkaita, ja minkälaista panosta siltä siten WTO-neuvotteluissa on lupa odottaa.

Erimielisyys nousevien talouksien velvoitteista suhteessa muihin kehitysmaihin on johtanut neuvottelujen kariutumiseen kerran toisensa jälkeen.

Kohti Nairobin pakettia

Balin ministerikokoustulokset (2013) ratkaisuineen muutamista DDA-aiheista loivat uutta uskoa kierroksen päättämiseen. Tavoitteeksi asetettiin kuluvan vuoden joulukuussa Nairobissa järjestettävä WTO:n 10. ministerikokous. Alkusyksystä kävi kuitenkin ilmi, ettei ratkaisuja kierroksen ydinaiheissa tulla saavuttamaan. Kompastuskiviä oli useita, mutta suurin niistä koski erimielisyyksiä juuri nousevien talouksien asemasta.

Tavoitteeksi Nairobiin on nyt asetettu muutamista DDA-aiheista koostuvan minipaketin luominen. Sikäli kuin paketti syntyy, se sisältänee köyhimpiä maita hyödyttäviä elementtejä ja mahdollisesti jotakin muuta. Parhaassa tapauksessa Nairobissa juhlitaan myös WTO:n informaatioteknologia- ja ympäristötuotesopimuksia sekä muutamaa uutta WTO-jäsentä, jos kohta ne eivät DDA-agendalle kuulukaan.

Haasteena kuitenkin on, että minipaketti ei riitä päättämään Dohan kierrosta eikä välttämättä edes luomaan riittävää uskoa työn jatkamiseksi.

Vedenjakajalla

Palatakseni johdantoon, hulluutta on useammanlaista.

Yhden sortin hulluutta olisi antaa DDA:n hapertaa koko WTO:n perustaa stagnaatiollaan. WTO globaaleine kaupansääntöineen, niiden noudattamista tarkastelevine tehtävineen ja riitojenratkaisumekanismeineen näyttelee tärkeää roolia kansainvälisen kaupan sujuvuuden taustalla. Yli 160 valtiota sitovan sääntöjärjestelmän rapautumisen ei pitäisi olla kenenkään intresseissä.

Jonkinasteista harhaisuutta on myös ajatella, että kierros onnistuttaisiin päättämään perustamalla ratkaisut malleihin, jotka eivät kyenneet niitä tuottamaan edes sen alkuvaiheessa. Maailmankaupan todellisuus on muuttunut radikaalisti sitten kierroksen käynnistymisen, ja neuvotteluja ohjaavien parametrien tulisi muuttua sen mukana.

Hieman karrikoiden, samantasoisten joustojen salliminen yhtäältä Kiinalle, Intialle ja Brasilialle ja toisaalta Botswanalle, Fijille ja Namibialle vain siksi, että kaikki ovat kehitysmaita, ei toimi.

Dohan kierros on Nairobissa vedenjakajalla. Sen de jure päättäminen ei onnistu, koska useat kehitysmaat vastustavat sitä, mutta yhtä selvälle vaikuttaa, että etenkään suuret teollisuusmaat eivät ole valmiita jatkamaan työtä ilman toiveita paremmasta. Nairobissa tuskin kyetään sanomaan kierroksen jatkosta kovin tarkkaan, mutta toivoa sopii, että osapuolet ovat valmiita viemään asioita suuntaan, joka mahdollistaisi sen päättämisen tavalla tai toisella.

Kuinka käy, jää nähtäväksi, mutta keskustelu DDA:n kohtalosta on joka tapauksessa käynnistynyt

Ministerineuvos Juha Niemi

Kirjoittaja on ministerineuvos Juha Niemi, joka toimii Suomen pysyvän edustajan sijaisena WTO:ssä, WIPO:ssa ja UNCTAD:ssa. Blogikirjoitus on julkaistu 30.10.2015 ulkoministeriön blogisivustolla http://blogit.ulkoministerio.fi/ .