Kuinka ilmastonmuutokseen sopeudutaan? Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen haastattelu.
Parisiin ilmastosopimuksessa sovitut päästövähennykset eivät ole edenneet riittävän nopeasti, joten Guterres järjestää syksyllä New Yorkissa ilmastohuippukokouksen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa.
Kuinka ilmastonmuutoksen sopeudutaan?
Parisiin ilmastosopimuksessa sovitut päästövähennykset eivät ole edenneet riittävän nopeasti, joten Guterres järjestää syksyllä New Yorkissa ilmastohuippukokouksen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa.
Taalas toimii pääsihteeri Guterresin ilmastoneuvonantajana ja vetää huippukokouksen tiederyhmää, joka laatii päivityksen ilmaston ja tieteen tilasta mm. WMO:n, sen alaisuudessa toimivan IPCC:n sekä UNEP:in uusimpien raporttien pohjalta. Taalas toimii myös Ban-Ki Moonin vetämän Globaalin Adaptaatiokomission jäsenenä.
”Hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen tähtäävistä sitoumuksista huolimatta hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 2 % vuosivauhtia viimeisen kolmen vuoden aikana. Emme etene vieläkään oikeaan suuntaan, joten tarvitsemme välttämättä uusia avauksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi tarvitsemme uusia investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä hyvin toimivan varoitusjärjestelmän.”
Taalas vahvistaa, että rahoitus on teollisuuden, energiasektorin ja liikenteen ohella merkittävä menestyksekkään ilmastopolitiikan ajuri.
”Ympäristöministerit vastaavat ilmastoneuvottelujen järjestelyistä, kun ulkoministerit vastaavat muutoin YK:n toiminnan johtamisesta. Valtiovaranministereiden toimeenpanovallan kytkeminen ilmastotoimien rahoittamiseen lisäisi toteutettavan politiikan painoarvoa konkreettisesti”, hän arvioi.
WMO:n tekee myös yhteistyötä rahoituksesta vastaavien YK:n organisaatioiden – kuten Maailmanpankin ja Green Climate Fundin – mutta myös muiden suurten kansallisten ja kansainvälisten kehitysjärjestöjen kanssa.
”Autamme näiden järjestöjen rahankäytön suuntaamisessa ja varmistamme, että järjestöjen rahoittamat hankkeet täyttävät niille asetetut kriteerit etenkin kehittyvissä maissa”, hän lisää.
Uhka ihmiskunnalle
YK:n pääsihteeri Guterres on sanonut, että ilmastonmuutos on suurin uhka ihmiskunnalle. Abu Dhabissa järjestettiin heinäkuussa huippukokousta valmisteleva ministerikokous, jossa keskusteltiin toimenpiteistä Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanon vauhdittamiseksi.
Tapaamiseen osallistunut Taalas arvioi, että useiden maiden on vaikea hyväksi 1.5 celsiusasteen tavoite aiemmin asetetun kahden asteen ylärajan sijaan.
”Onkin hyvä pohtia mikä tavoite tuottaa parhaan lopputuloksen maiden sitoutumisen kannalta. Liiallinen yltiöpäisyys voi myös kostautua sitoutumisen vähenemisenä. Olen myös korostanut YK-piireissä lisähuomion kiinnittämiseksi väestönkasvun hillintään.”
Abu Dhabissa tuotiin myös painokkaasti esiin tarve satsata ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Suomi kehittänyt sää- ja ilmastopalveluja jo vuosikymmenten ajan, mikä keskeinen elementti ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi - sääkatastrofien määrä kasvaa joka tapauksessa seuraavat vuosikymmenet päästövähennyksistä huolimatta.
Ratkaisuna fossiilisista energianlähteistä luopuminen
Taalas vahvistaa, että fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainut keino ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Energiantuotannon on perustuttava uusiutuviin energianlähteisiin sekä hiilidioksidipäästöistä vapaaseen vesi- ja ydinvoimaan.
”Esimerkiksi länsimaissa tiukkojen turvallisuusmääräysten vuoksi ydinvoiman rakentaminen on kallistunut eikä houkuta investoijia. Muun muassa Kiina, Intia ja Venäjä rakentavat ydinvoimaa fossiilisten ja uusiutuvien lisäksi. Liikenteen sähköistäminen ja uusien polttoaineiden kehitys etenevät, mutta ei vielä riittävän nopeasti.”
”Fossiilisten käyttö kasvaa edelleen. Jos vähäpäästöisiä keinoja ei olisi käytettävissä, päästöt olisivat nykyistäkin suuremmat”, hän huomauttaa.
Esimerkiksi hiilinielujen avulla ilmastonmuutosta voidaan vain jarruttaa. Monet maat ovat ”pelanneet” hiiilinieluilla fossiilienergiasta luopumisen sijaan. Olennaisinta on metsäkadon estäminen Brasilian ja Indonesian sademetsien kaltaisilla alueilla, jossa tuhoutuneet metsät eivät palaudu samalla tavoin kuin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.
Suomen metsäkeskustelussa hänen mielestään on syytä punnita tarkasti metsien tuottaman taloudellisen hyödyn ja hiilinielujen välistä suhdetta.
”Hyvän metsänhoidon ansiosta Suomen metsät sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jos suomalaiset eivät valmista tuotteita metsästä saatavista uusiutuvista raaka-aineista, niin nämä tehdään muualla, jolloin hiilidioksidipäästöt ovat helposti suuremmat. Hiilinielujen vuoksi esimerkiksi useat EU-maat ovat voineet tinkiä päästöleikkaustavoitteistaan”, Taalas huomauttaa.
WMO Faktaa:
Genevessä toimiva Maailman ilmatieteen järjestö WMO on YK:n sään, ilmaston ja vesivarojen erityisjärjestö, joka isännöi muun muassa hallitusten välistä ilmastopaneelia IPCC:tä.
WMO on kehittänyt maailman sää- ja ilmastohavaintojärjestelmän, luonnonkatastrofien ennakkovaroitusjärjestelmän ja on YK:n johtava toimija ilmaston ja ilmansaasteiden asiantuntijana.
Järjestö panostaa myös uusiutuvan energian, terveyden ja kaupunkiskaalan palveluiden kehittämiseen yhteistyössä yli 200 000 kansallisen asiantuntijan kanssa. WMO:ssa on 193 jäsenmaata.
Teksti : Vesa Puoskari