Harjoittelijoiden kynästä: korkeakouluharjoittelu hybridimuodossa syksyllä 2020.

Syksyllä 2020 meitä korkeakouluharjoittelijoita aloitti Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä poikkeuksellisen monta, yhteensä seitsemän, sillä kevään koronatilanteen vuoksi harjoitteluja oli jouduttu siirtämään.

Korkeakouluharjoittelijat Genevessä syksyllä 2020. Kuva otettu ennen koronarajoituksia.
Korkeakouluharjoittelijat Genevessä syksyllä 2020. Kuva otettu ennen koronarajoituksia.

Harjoittelun aloitus

Aloitimme syksyn harjoittelut porrastetusti, ja syyskuun alussa harjoittelun aloittivat Annika ihmisoikeuskysymysten parissa, Esa-Matti terveyspolitiikan sektorilla, Karla humanitaaristen asioiden tiimissä, Helen ILO:n parissa ja Heidi aseidenriisunta- ja asevalvontasektorilla. Syyskuun puolivälissä edustustolla joukkoon liittyivät myös Valpuri ihmisoikeustiimiin ja Karoliina kauppatiimiin.

Syksyn alussa koronatilanne oli vielä melko hyvin hallinnassa Euroopassa Geneve mukaan lukien. Moni meistä harjoittelijoista pääsikin seuraamaan kokouksia paikan päälle, vaikka suurin osa syksyn kokouksista ja konferensseista järjestettiin hybridimuodossa. Esimerkiksi YK:n alueella järjestettyjä kokouksia oli mahdollista seurata videolähetyksen välityksellä etänä, ja  salissa sai olla läsnä vain yksi henkilö per delegaatio turvavälien takaamiseksi. Myös toimistolla työskentely poikkesi hieman normaalioloista, sillä etätyörotaation käyttöönoton myötä teimme töitä puolet ajasta etänä. Maskin käyttö tuli niin ikään tutuksi kokouksissa, toimistolla ja lähes kaikissa julkisissa tiloissa. Onneksemme pääsimme etenkin syksyn alussa hyvän koronatilanteen puitteissa nauttimaan Geneven nähtävyyksistä, kahviloista ja ainutlaatuisen kansainvälisestä ilmapiiristä.

Työskentely pandemian keskellä

Esa-Matti pääsi seuraamaan WHO:n ja terveyssektorin toimintaa lähietäisyydeltä syksyn ajan. Päivät kuluivat suurimmaksi osaksi maailman terveysjärjestön kokouksia ja tiedotustilaisuuksia seuratessa sekä niihin valmistautumisesta. Terveyssektorilla COVID-19 lisäsi työmäärää varsinkin ennen marraskuussa järjestettyä jatkettua yleiskokousta. Esa-Matti osallistui kokouksiin lähes yksinomaan etänä syksyn ajan, ja syksyn aikana havaittavissa oli, että virtuaalisten kokousten intensiteetti oli selvästi rauhallisempi tunnelmalliseen kokoussaliin verrattuna. Hienointa oli nähdä, miten päätöksenteko terveyssektorilla tapahtuu ja miten Suomi siihen osallistuu.

Aseidenriisunta- ja asevalvontatiimin harjoittelijana Heidi pääsi seuraamaan kattavasti eri asekonventioihin liittyviä kokouksia, asiantuntijapaneeleja ja webinaareja. Koronatilanteen vuoksi moni asesektorin kokouksista oli siirretty keväältä ja kesältä syksylle, mikä monipuolisti työnkuvaa. Poikkeuksellisesti Heidi pääsi osallistumaan myös YK:n yleiskokouksen ensimmäiseen komiteaan liittyvään työhön, sillä koronatilanteen vuoksi New Yorkin työtehtäviä jaettiin Geneveen. Jokapäiväisessä työnkuvassa näkyivät konkreettisesti monet maailmanpoliittiset kehityskulut, jotka olivat Heidille tuttuja maailmanpolitiikan tutkimuksen opintojen kautta. Esimerkiksi suurvaltojen ydinaseneuvottelut, kemiallisten aseiden käyttö ja avaruuden aseistaminen ovat tällä hetkellä polttavia aiheita asesektorilla. Pandemian keskellä mieleenpainuva osa työnkuvaa olivat myös keskustelut bioasekonvention vahvistamisen ja päivittämisen tarpeesta. Asesektorilla pandemia on hidastanut keskusteluja merkittävästi, eikä monia kokouksia pystytty järjestämään vuoden 2020 aikana kokousjärjestelyihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.

Kauppatiimin harjoittelijana Karoliina  osallistui WTO:lla “Investment Facilitation for Development” -aloitteen tekstineuvotteluihin. Erityisen mielenkiintoista harjoittelijana oli nähdä, miten maat neuvottelevat uudesta sopimuksesta ja sen mahdollisesta sisällöstä. Karoliina seurasi niin ikään mielenkiinnolla sitä, miten erilaiset ryhmädynamiikat neuvotteluissa ilmenevät. Tekstineuvottelujen lisäksi Karoliina osallistui muutaman eri WTO:n komitean kokouksiin, joissa käsiteltiin notifikaatioita. Notifikaatioiden avulla WTO ja sen jäsenmaat pystyvät valvomaan, että jäsenet noudattavat kauppaan liittyvissä toimenpiteissään kansainvälisiä sopimuksia. Harmillista oli kuitenkin huomata, että useat maat laiminlyövät notifiointivelvollisuuttaan. Koronan takia myös WTO on siirtynyt neuvotteluissaan hybdridimalliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puheenjohtaja ja sihteeristö osallistuvat kokoukseen kokoussalista paikan päältä delegaattien osallistuessa kokoukseen virtuaalisesti.

Humanitaarisen tiimin harjoittelijana Karla pääsi oppimaan paljon siitä, miten eri kriisit kuten ilmastonmuutos, konfliktit ja pandemia ovat nivoutuneet yhteen ja luovat humanitaarisia haasteita. Harjoittelu tarjosi mahdollisuuden päästä seuraamaan myös haasteiden ratkaisemista Genevestä käsin, etenkin COVID-19-pandemian kontekstissa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden suojelu ja tukeminen nousivat esille kokouksissa, mikä oli Karlan ihmisoikeuksia käsittelevien opintojen näkökulmasta erityisen kiinnostavaa. Yhteistyö humanitaarisen tiimin kanssa oli mutkatonta ja Karla koki saaneensa työskennellä hyvin itsenäisesti. Etätyöskentely ei haitannut ja sen ansiosta oli mahdollisuus seurata kokouksia monipuolisemmin, kun ei tarvinnut käyttää aikaa paikasta toiseen juoksemiseen. Harjoittelu antoi paljon motivaatiota Karlalle ja tarjosi syvempää ymmärrystä opinnoissakin esiintulleisiin teemoihin. Työtehtävät sisälsivät myös paljon tietoa, jota ei oppikirjoista voi lukea.

Annika ja Valpuri työskentelivät molemmat syksyn ajan ihmisoikeussektorin tehtävien parissa. Kuluneiden kuukausien aikana tästä kaksikosta hioutui ihan timanttinen tiimi! Geneve on kansainvälisten ihmisoikeuskysymysten kannalta aivan erinomainen näköalapaikka YK:n ja eri järjestöjen yhtenä pääkaupunkina. Harjoittelu on auttanut hahmottamaan monia ajankohtaisia kysymyksiä laajemmassa globaalissa mittakaavassa ja kontekstissa, tuoden mukanaan kuvioihin myös suurvaltapolitiikan jännitteet, kansainväliset suhteet sekä Suomen ihmisoikeuspolitiikan kulmakivet.

Annikan ja Valpurin harjoittelu ihmisoikeustiimissä alkoi vauhdilla reilun kolmen viikon intensiivisellä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnolla, joka onnistuttiin koronasta huolimatta pitämään hybridimuodossa ja täyspituisena.  Ihmisoikeusneuvosto on hallitustenvälinen elin, jonka vastuulla on ihmisoikeuksien edistäminen ja vahvistaminen sekä ihmisoikeusrikkomusten käsittely. Lisäksi neuvosto antaa ihmisoikeuksia koskevia suosituksia.  Istunnon aikana Annika ja Valpuri pääsivät muun muassa seuraamaan kiireellistä käsittelyä Valko-Venäjän tilanteesta, kuulemaan COVID-19-pandemian vaikutuksista eri teemojen kontekstissa sekä alkuperäiskansojen oikeuksista, joiden osalta Suomella oli tänä vuonna suurempi rooli meidän toimiessa EU:n taakanjakajana asiassa. Ihmisoikeusneuvoston jälkeen työtahti pysyi hieman tasaisempana, mutta hommaa riitti ja työ ihmisoikeuksien parissa jatkuu koronasta huolimatta. Annika ja Valpuri pääsivät myös laatimaan raportteja, tekemään tiedonhakua sekä seuraamaan kokouksia ja webinaareja laidasta laitaan, niin naisiin kohdistuvasta väkivallasta, ajankohtaisista maatilanteista kuin yritysten ihmisoikeusvastuustakin. Työtä riitti myös UPR-määräaikaistarkastelussa, jossa eri valtiot, Suomi mukaan lukien, antavat toisilleen kansallisia suosituksia ihmisoikeuksista.

Läpi syksyn oli havaittavissa, että YK:ssa etsitään yhä parhaita toimintatapoja hybridi-muodossa työskentelyyn. Kasvokkain käytävät neuvottelut ja niin kutsuttu ”käytävädiplomatia” ovat tärkeä osa kansainvälistä päätöksentekoa ja niiden puuttuminen on johtanut siihen, että neuvotteluprosessit ovat hidastuneet ja muuttuneet tehottomammaksi. Lisäksi oli selkeästi huomattavissa tiettyjen maiden olevan vahvasti hybridijärjestelyjä vastaan, joka osaltaan vaikeuttaa päätöksentekoa. Syksyn edetessä myös koronatilanne Sveitsissä huononi, ja viimeinen harjoittelukuukausi jouduttiinkin työskentelemään täysin etänä. Etäpäiviä on kuitenkin piristäneet yhteiset kahvihetket harkkariporukan kesken.

 

Annika Grönholm (ihmisoikeudet), Oikeustieteen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto

Heidi Hanhijärvi (aseistariisunta ja asevalvonta), Politiikan ja viestinnän tutkimuksen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto

Helen Happonen (ILO), Oikeustieteen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto

Karoliina Kuhalampi (WTO), Kauppatieteiden maisteriopiskelija, Oulun yliopisto

Esa-Matti Kyllönen (WHO), Politiikan tutkimuksen maisteriopiskelija, Tampereen yliopisto

Karla Schröter (humanitaariset asiat), Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien maisteriopiskelija, Åbo Akademi

Valpuri Tarkka (ihmisoikeudet), Oikeustieteen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto