Asioiden ytimessä

Mari Föhr kertoo, kuinka harjoittelu Geneven pysyvän edustuston ihmisoikeussektorilla on antanut perspektiiviä sosiaalityön opintoihin.

Olen Mari Föhr, sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta, Kuopiosta. Suoritan edustuston ihmisoikeussektorilla opintoihini kuuluvaa kolmen kuukauden harjoittelua. Aloitin harjoittelun syyskuun alussa ja paluulippu kotiin on joulukuun 1. päivänä.

Pääsin tositoimiin heti harjoittelun alussa, sillä YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden kolmas yleisistunto käytiin syyskuussa, ja se työllisti minua täysipäiväisesti. Istuin neuvoston kokouksissa ja sivutapahtumissa tehden muistiinpanoja, jotka myöhemmin jalostuivat raporteiksi. Olen ottanut osaa myös muutamiin muihinkin kokouksiin, joiden aiheesta en ole tiennyt etukäteen lähestulkoon mitään, mutta se juuri on osa tämän työn mielekkyyttä. Kun pitää mielen avoimena, näkee, kuulee ja oppii uusia asioita, ja maailmankuva laajenee. Mieleenpainuvimmat hetket harjoittelun aikana ovat olleet varmaankin alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevään sivutapahtumaan osallistuminen ja ylipäätään ne tilanteet, joissa on kuullut erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuneista räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista.

Hain edustustoon harjoitteluun siitä syystä, että halusin suorittaa harjoitteluni ulkomailla, mutta en välttämättä perinteisen sosiaalityön parissa. Huomasin edustuston harjoitteluhakuilmoituksen Aarresaaren sivuilla ja siitä pisti heti silmään mahdollisuus päästä työskentelemään ihmisoikeus- ja humanitaaristen asioiden parissa. Koska sosiaalityön luennoilla ihmisoikeuskysymykset ovat jatkuvasti läsnä, koin, että edustustoharjoittelun voisi kytkeä myös sosiaalityön harjoittelun tavoitteisiin. Onneksi laitoksen amanuenssi oli samaa mieltä, joten laitoin hakemuksen menemään ja tässä ollaan! Harjoittelu ei todellakaan anna kuvaa "perinteisestä" sosiaalityöstä, mutta tunnen kuitenkin olevani asioiden ytimessä; mitä Genevessä kokouksissa käsitellään, johtaa lopulta käytännön työtilanteisiin suomalaisten kuntien sosiaalitoimen käytävillä.

Geneve on kokonsa ja sijaintinsa puolesta mahtava kaupunki. Täältä on helppo tehdä pistokäyntejä muualle Sveitsiin ja Eurooppaan. Itse olen reissannut paljon erityisesti Ranskan puolella maaseutukylissä ja kaupungeissa, mutta myös jonkin verran eri puolilla Sveitsiä. Maisemat ovat huikeita Geneve-järven ja joka puolella olevien vuorien ansiosta. Kulttuurin ja kuntoilun harrastajille löytyy myös paljon vaihtoehtoja. Julkinen liikenne on kattavaa ja toimii suhteellisen täsmällisesti. Ainut miinus on oikeastaan kaupungin kalleus; vuokra-asunnoista maksetaan tähtitieteellisiä hintoja (asunnon löytäminenkin on oma lukunsa), junaliput ovat kalliita ja ruokakaupoissa päivitellään hintavia elintarvikkeita. Toisaalta pienen viitseliäisyyden avulla voi esimerkiksi ruokaostoksensa hoitaa Ranskan puolella selvästi edullisemmin.

Jos omaa avoimen mielen, joustavuutta ja kirjallisia kykyjä, suosittelen todella edustustoa harjoittelupaikkana, myös sosiaalityötä opiskeleville. Harjoittelusta saatavaa kokemusta tulisi ajatella pääomana omalle tulevaisuudelle ja ottaa siitä irti kaikki mahdollinen.