Asekaupan kansainvälinen sääntely lisääntyy

Asekauppasopimus (the Arms Trade Treaty, ATT) astui voimaan 24.12.2014. Kansainvälisellä sopimuksella säädellään laillista asekauppaa ja pyritään estämään laitonta asekauppaa. Sopimus vahvistaa osaltaan globaalia toimintaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä.

Suomi ratifioi sopimuksen joulukuussa 2013 ja on jo tästä alkaen soveltanut sopimuksen aseiden siirtoihin liittyviä ehdottomia kieltoja ja harkinnanvaraisia kriteereitä väliaikaisesti.

Tällä hetkellä sopimuksen on ratifioinut 57 valtiota ja allekirjoittanut 125 valtiota.

Sopimus astuu voimaan poikkeuksellisen nopeasti, mikä osoittaa valtioiden halua sitoutua vastuuttoman asekaupan sääntelyyn kansainvälisellä tasolla. Suomi tukee myös rahallisesti sopimuksen tehokasta toimeenpanoa.

Suomi on sopimuksen alkuperäisenä aloitteentekijämaana edistänyt asekauppasopimuksen laatimista jo vuodesta 2006 alkaen.

"Asekauppasopimus on pitkäaikaisen työn tulos. Valtioiden lisäksi kansalaisyhteiskunta on ollut vahvasti vaikuttamassa sopimuksen syntymiseen", ulkoministeri Erkki Tuomioja kiittää.

"Kansainvälisen turvallisuuden näkökulmasta on myönteistä, että valtiot ovat sitoutuneet asettamaan yhteisiä sääntöjä asekaupalle ja samalla estämään laitonta asekauppaa."

Tavanomaisten aseiden kauppaa ja muita siirtoja ei ole aiemmin säännelty kansainvälisellä tasolla sitovin sopimuksin. Asekauppasopimus pyrkii yhteisillä, oikeudellisesti sitovilla määräyksillä vastuulliseen ja läpinäkyvämpään lailliseen kansainväliseen asekauppaan.

Sopimus sisältää ehdottomat aseiden siirtokiellot ja asesiirtojen harkinnanvaraiset kriteerit – kohdemaassa vallitseva tilanne ja muun muassa sukupuolittunut väkivalta tai sen uhka tulee ottaa huomioon asevientiä harkittaessa.

Tavoitteena on mahdollisimman kattava sopimus, johon myös suurten aseiden tuottajamaiden toivotaan liittyvän.

Sopimus sisältää vahvat ihmisoikeuskirjaukset ja tavoitteena on siviiliväestön suojeleminen. Laiton asekauppa on ongelma monissa jo muutoinkin epävakaissa maissa. Erityisesti konfliktialueilla on mahdollista luoda turvallisempi, kestävän kehityksen huomioon ottava ympäristö puuttumalla myös laittomaan asekauppaan.

Pienaseiden ja raskaampienkin tavanomaisten aseiden laittoman saatavuuden vähentyessä ja vaikeutuessa voidaan valtioiden sisäisten konfliktien ja muun väkivallan, kuten ISILin kaltaisten yhteisöjen toiminnan, olettaa vähenevän.

Lue lisää:
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=318736&contentlan=1&culture=fi-FI(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)