Brexit ja yritykset – sopimukseton ero

Britannian sopimukseton ero tarkoittaa yritystoiminnan kannalta, että kaupassa Britannian kanssa siirrytään sisämarkkinoilta nk. kolmasmaakauppaan. Sopimukseton ero tulee vaikuttamaan näin ollen muun muassa yrityksiin, jotka käyvät kauppaa Britannian kanssa, joiden tuotteissa tai palveluissa käytetään Britanniassa tuotettua sisältöä, tai yrityksiin, joilla on tuotantoa Britanniassa.

Kukin ministeriö vastaa varautumistoimien tiedottamisesta oman hallinnonalansa osalta. Kaupan ja yritystoiminnan osalta huomattava osa varautumistoimista kuuluu muiden kuin ulkoministeriön toimialaan. Kokonaisuuden koordinaatiosta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Ulkoministeriön toimialaan kuuluu kauppapoliittinen lainsäädäntö ja kansainväliset kauppasopimukset. Alla kuvattuna tarkemmin keskeisimmät muutokset sopimuksettoman eron tilanteessa.

EU:n vapaakauppasopimukset eivät koske enää Britanniaa

EU:lla on noin neljäkymmentä vapaakauppasopimusta, jotka kattavat noin 70 maata maailmalla. Osa sopimuksista käsittelee lähinnä vain tullinalennuksia tavarakaupan alalla. Osa sopimuksista on puolestaan laaja-katteisia, ja niillä luodaan sääntöjä ja helpotetaan kauppaa laajasti eri aloilla: tavarakauppaa, palvelukauppaa, julkisia hankintoja tai henkisen omaisuuden suojaa koskevissa kysymyksissä.

Sopimuksettoman eron myötä Britannia lakkaa olemasta EU:n kauppasopimusten osapuoli. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että

  • suomalaisyritykset, joilla on tuotantoa Britanniassa, eivät saa viennilleen Britanniasta enää EU:n vapaakauppasopimusten etuja (kuten nollatulleja)
  • suomalaisyritykset, jotka käyttävät Britanniassa tuotettua sisältöä esimerkiksi komponentteja omissa tuotteissaan, eivät voi lukea niietä EU:ssa tuotetuiksi, mikä voi johtaa siihen, että nämä tuotteet eivät saa enää sopimusten alkuperäsäännöistä johtuen  nollatullietuuksia sopimuskumppanimaissa 

Kaksikäyttötuotteiden osalta tulee tehdä jälkikäteisilmoitus viennistä Britanniaan

Kaksiskäyttötuotteiden osalta vienti Britanniaan muuttuu vientivalvonnan kohteeksi nk. yleisluvan mukaisesti. Yritysten tulee tehdä ilmoitus kaksikäyttötuotteen viennistä Britanniaan viimeistään 30 päivän kuluessa viennistä. 

EU:n kauppapolitiikka voi soveltua myös Britanniaan

EU:n kauppapoliittinen lainsäädäntö ja toimet koskevat vain kolmansia maita, ei EU:n jäsenmaita. Sopimuksettoman eron tilanteessa on mahdollista, että kauppapoliittiset toimet kohdistuvat myös Britanniaan. Britanniasta tuleviin tuotteisiin saatetaan jatkossa soveltaa EU:n tuontisuojatoimia, mikä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi korkeampia tulleja tietyille tuotteille.

Miten yritykset voivat varautua brexitiin?

Sopimuksettoman eron tilanteessa yritystoiminnassa huomioitavia näkökohtia ovat esimerkiksi:

Velvollisuudet toimitusketjuissa: Yrityksillä on erilaisia lainsäädäntöön perustuvia velvollisuuksia, jotka riippuvat kyseisen yrityksen asemasta toimitusketjussa (esim. valmistaja, maahantuoja, tukkukauppias, jne.). Nämä velvollisuudet voivat muuttua.

Todistukset, lisenssit ja luvat: Britanniassa myönnetyt luvat eivät välttämättä ole enää voimassa brexitin jälkeen. Silloin voi olla tarpeen hakea kokonaan uudet luvat, todistukset tai lisenssit tai vaihtaa ne EU:ssa myönnettyihin lupiin, todistuksiin tai lisensseihin.

Tullit, arvonlisäverot ja valmisteverot: Brexitin jälkeen kaupankäynti Britannian kanssa muuttuu huomattavasti. Yritysten kannattaa tutustua EU:n menettelyihin ja sääntöihin, jotka koskevat kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa.

Alkuperäsäännöt: Brexitin jälkeen yritys ei voi enää laskea sen varaan, että Britanniassa tuotettu panos lasketaan osaksi EU-sisältöä. EU:n vapaakauppasopimukset eivät koskisi Britanniaa, eikä Britanniassa tuotettua sisältöä. Britanniassa tulevia tuotteita tulee kohdella ei-alkuperäistuotantopanoksena.

Tuontia ja vientiä koskevat kiellot: EU:n rajoilla rajoitetaan tiettyjen tuotteiden tuontia kolmansista maista ja vientiä niihin. Brexitin jälkeen näitä sääntöjä sovelletaan Britanniasta tuotuihin ja sinne vietäviin tuotteisiin

Henkilötietojen siirto: Brexitin jälkeen yritysten on varauduttava siihen, että henkilötietojen siirtoa koskevat ehdot Britanniaan voivat muuttua.