Britannian talous kasvaa– haasteena työn tuottavuus

Britannian talous on kasvanut huomattavasti muita G7-maita nopeammin ja talouskasvun ennakoidaan jatkuvan noin 2,4 prosentin vuosivauhdilla seuraavat neljä vuotta. Tästä huolimatta Britannian työn tuottavuus ei ole kehittynyt vastaavasti ja se on edelleen noin 15 prosenttia muiden G7-maiden keskiarvoa alempi.

Pohdintoja syistä heikolle tuottavuudelle on esitetty useita. Pääosa niistä liittyy palvelusektorin hallitsevaan asemaan Britannian taloudessa ja sen vaikutuksiin erityisesti finanssikriisin jälkimainigeissa. Suomalaisten kannalta Britannian tuottavuuden ongelmat voivat tarjota myös mahdollisuuksia liiketoiminnalle niin vientinä kuin Suomessa tuotettuina palveluinakin.

Talous kasvaa, mutta työn tuottavuus ei parane

Ison-Britannian talous on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollut moniin kehittyneiden maiden talouksiin verrattuna vahvalla kasvu-uralla. Talouskasvun uskotaan jatkuvan edelleen. Valtion tutkimuslaitos Office for Budget Responsibility (OBR) ennustaa tämän vuoden talouskasvuksi 2,5 %, sekä kolmelle seuraavalle vuodelle 2,3 %, 2,4 % ja 2,4 %. Talouskasvun ohella myös työttömien määrä on pienentynyt ja työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Hyvästä talouskasvusta huolimatta tuottavuus ei ole vuoden 2008 jälkeen juurikaan parantunut. Britannian työn tuottavuus on edelleen yksi G7-maiden alhaisimpia, eron G7-keskiarvoon (ilman UK:ta) ollessa noin 15–16 %. Joidenkin arvioiden mukaan ero Yhdysvaltoihin on jopa 40 %. Vastaavia havaintoja on tehty jo 1980–90-lukujen taitteesta, eikä tilanne ole tästä merkittävästi parantunut.

Tuottavuuden suhteellinen heikkous on herättänyt huolta niin viranomaistahoissa kuin asiaa seuraavissa tutkijoissa ja analyytikoissa. Vuoden 2008 kriisin jälkeen ei ole nähty aiempia kriisejä seurannutta tuottavuuden nopeaa nousua. Nousun sijaan tuottavuus on jäänyt polkemaan paikalleen ja ehkä jopa hieman alentunut vuoden 2008 tasoon verrattuna.

Britannian heikkoon tuottavuuteen ei ole yksittäistä syytä. Merkittävänä tekijänä on usein nähty Britannian talouden rakenne.

Miksi tuottavuus ei kehity?

Britannian heikkoon tuottavuuteen ei ole yksittäistä syytä. Merkittävänä tekijänä on usein nähty Britannian talouden rakenne. Palvelusektorin osuus taloudesta on, hieman arviosta riippuen, noin 80 prosenttia. Edelleen tästä 80 prosentista arviolta 80 prosenttia on finanssipalveluita tai niihin kytköksissä olevia palveluita.

Vuoden 2008 finanssikriisi iski nimensä mukaisesti finanssisektoriin ja vähensi sektorin työpaikkoja ja tulosta. Kriisin myötä lisääntyneellä finanssisektorin sääntelyllä on nähty olevan oma vaikutuksensa. Toisaalta Britannian kriisin jälkeisen talouskasvun on katsottu pohjautuneen pääosin vahvaan kotitalous- ja kuluttajakysyntään ja syntyneet uudet työpaikat ovat tulleet pääosin tätä kysyntää tyydyttävälle palvelusektorille. Nämä palvelusektorin työpaikat työllistävät hyvin, mutta niiden tuottama lisäarvo on alhaisempi kuin finanssisektorin. Kriitikot ovat sanoneet Britannian hitaasti muuttuvan alhaisen osaamistason matalapalkkamaaksi.

Yksinkertaistetussa esimerkissä palvelusektorin tuottavuuden puolittuminen on selitetty seuraavasti: kiinteistönvälittäjä, joka ennen finanssikriisiä myi kaksi asuntoa viikossa, on kriisin jälkeisenä aikana myynytkin vain yhden asunnon viikossa. Alhaisemmasta myyntimäärästä huolimatta hän lisäksi edelleen tarvitsee tai haluaa pitää toimistohenkilökuntansa (jota Britanniassa tyypillisesti edelleen on). Monet pitävätkin selityksenä tuottavuuden laskulle sitä, että yritykset eivät nopean suhdannekäänteen toivossa vähentäneet työvoimaansa vaan jäivät odottamaan voimakasta nousua, jota euro-maiden talouden hitauden vuoksi ei kuitenkaan tullut.

Britannian tuottavuuden ongelmaa on selitetty myös ”turmiollisen hyvällä” kotimaisella kuluttajakysynnällä. Voimakas kotimarkkinakysyntä, joka johtuu maan koosta ja suhteellisesta vauraudesta, ei pakota yrityksiä vientimarkkinoille, joilla menestymisen edellyttäisi kansainvälistä kilpailukykyä. Samoin maan houkuttelevuus ulkomailta tulevalle työvoimalle takaisi ”loputtoman” edullisen työvoiman saannin, eikä siten edellyttäisi panostuksia työn tuottavuuden nostamiseen. Näiden lisäksi ongelmia on nähty pitkän ajan poliittisissa linjauksissa, joissa mm. alhaisen tulotason ja siten usein matalan tuottavuuden työllistämistä tuetaan veroteknisillä ratkaisuilla. Kuitenkin, kuten alussa todettiin, ei yksittäistä syytä alhaiselle tuottavuudelle ole pystytty osoittamaan.

Mitä mahdollisuuksia suomalaisille

Britannian tuottavuuden ongelmat tarjoavat suomalaisille kolmenlaisia mahdollisuuksia:

1. Suomalaisten palvelusektorin tuottavuutta lisäävien innovaatioiden kauppa Britanniaan. Tällaiset innovaatiot voivat olla kaikki palvelutyön tehokkuutta, itsepalvelua ja automatisointia lisäävät ratkaisut aina yksinkertaisista app’eistä työn paremmin tekemisen organisointiin.
2. Suomalaisten tehokkaammin tuotettujen palveluiden vienti Britanniaan. Tällaisesta esimerkkinä voivat olla mm. tiettyjen palvelusektorien ulkoistus- ja alihankintatyöt, jotka voidaan Suomessa tehdä tehokkaammin.
3. Britti-investointien houkutteleminen Suomeen niillä palvelusektoreilla, joilla voidaan tarjota korkeampaa tehokkuutta.

Luonnollisesti Suomen ja suomalaisten yritysten tulee tarjota korkeamman tuottavuuden lisäksi sekä hinnaltaan että laadultaan kilpailukykyinen tuote. Kuten vienti aina, Britanniankin markkinoille eteneminen edellyttää hyvin kohdennettua yrityksen tekemää pohjatyötä.

Lasse Sinikallas, Suomen Lontoon-suurlähetystö