Suomi Ranskan mediassa vuonna 2022: maailman onnellisin maa ottaa puolustuskysymykset vakavasti

Ranskalainen media oli Suomesta erityisen kiinnostunut viime vuonna: Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 27 300 kertaa. Osumia oli 1,5 kertaa edellisvuotta enemmän. Ranskalaisyleisö pääsi nauttimaan laajoista Suomi-reportaaseista niin televisiossa, radiossa kuin lehdistössäkin. Verkossa laajimmalle levisivät Le Figaron artikkelit, joista monilla oli lähes 27 miljoonaa lukijaa. Mediaa kiinnostivat eniten maamme Nato-hakemus ja suomalainen kulttuuri. Myös kohu pääministeri Sanna Marinin tanssivideoiden ympärillä sai huomiota.

Ranskalainen media kirjoittaa Suomesta paljon, ja kiinnostus vaikuttaa vain lisääntyvän. 2022 jää historiaan vuotena, jolloin Suomeen kohdistui poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa: Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä 27 300 kertaa. Käyttämämme Meltwaterin mediaseurantatyökalun mukaan osumia oli 1,5 kertaa edellisvuotta enemmän.

Vallitseva aihepiiri oli ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutos. Otsikoita dominoivat keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä ja Venäjän hyökkäyssodan muut heijastukset Suomeen. Myös suomalaisesta kulttuurista kirjoitettiin paljon. Lisäksi kohu pääministeri Sanna Marinin tanssivideoiden ympärillä sai runsaasti mediahuomiota.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutos

Suomen ja Ruotsin Nato-kannat herättivät runsaasti kiinnostusta tammikuun alusta lähtien. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe mainittiin ranskalaismediassa useaan otteeseen. Huhtikuussa ilmestynyt valtioneuvoston ajankohtaisselonteko sai paljon huomiota niin ikään. Sen kerrottiin olevan ensimmäinen askel kohti Suomen Nato-ehdokkuutta. Jäsenhakemuksen jättämistä pidettiin tuolloin erittäin todennäköisenä, ja eduskunnan enemmistön todettiin olevan sen kannalla.

Kun lopullisesta päätöksestä kerrottiin julkisuuteen toukokuussa, oli se muutaman päivän ajan yksi Ranskan median ykkösaiheista. Kymmenissä reportaaseissa, henkilökuvissa ja asiantuntijahaastatteluissa avattiin hakemusprosessia sekä käsiteltiin jäsenyyden etuja ja riskejä. Kyseessä todettiin olevan merkittävä ja historiallinen päätös, jolla on laajoja geopoliittisia vaikutuksia. Maan johtavat sanomalehdet Le Monde ja Le Figaro nostivat aiheen etusivujensa pääuutiseksi.

Ranskan media oli kiinnostunut muun muassa siitä, mitä Suomi ja Ruotsi toisivat mukanaan liittyessään puolustusliittoon. Monet lehdet viestivät Ranskan vahvasta tuesta molempien maiden jäsenyyksille. ”Ranska seisoo Suomen ja Ruotsin rinnalla”, summasi uutistoimisto AFP Elyséen tiedotetta. Presidentti Emmanuel Macronin mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet edistäisivät merkittävästi kaikkien liittolaisten turvallisuutta.

Nato-prosessin myötä monet suomalaispoliitikot näkyivät lehtien palstoilla ja televisiokuvissa tiuhaan. Le Monde laati henkilökuvan presidentti Niinistöstä kansan rakastamana johtajana ja Putinin kunnioittamana presidenttinä. Le Figaron henkilökuva ”Sanna Marin, Suomen rautarouva” saavutti Meltwaterin mediaseurannan mukaan 26,8 miljoonaa lukijaa. Myös pääministerin kesäkuinen Ukrainan-vierailu huomioitiin suurimmissa päivälehdissä.

Ulkoministeri Pekka Haaviston marraskuinen haastattelu L’Express-viikkolehdessä summasi hyvin Suomen kantoja. Puolustusministeri Antti Kaikkonenkin myönsi L’Expressille haastattelun, jonka otsikko kuului: ”Suomi on aina ottanut puolustuskysymykset vakavasti”. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen puolestaan antoi Le Mondelle haastattelun vieraillessaan Pariisissa helmikuussa.

Lisäksi ranskalaismedia haastatteli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyen muun muassa alivaltiosihteeri Kai Saueria, puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkista, kadettikoulun johtaja Teemu Nurmelaa, kenraalimajuri evp. Pekka Toveria ja EU-yliopiston professori Alexander Stubbia.

Kulttuuri

Suomalaisen maalaustaiteen superkevät huomioitiin ranskalaislehdistössä upeasti. Albert Edelfeltin retrospektiivi Pariisin kaupungin taidemuseo Petit Palais’ssa sai osakseen todella runsaasti palstatilaa, ja oli yleisömenestys yli 135 000 kävijällään. Myös Akseli Gallen-Kallelan tuo-tantoa esitellyt Mythes et Nature -näyttely Musée Jacquemart-Andréssa hurmasi ranskalaisyleisön. Kolmas Suomi-teemainen taidenäyttely oli esillä Château de Maisonsissa. Se kertoi kesästä 1882, jolloin taiteilija William Tilman Grommé kutsui linnaan ystäviään. Heihin lukeutuivat muun muassa Albert Edelfelt ja Gunnar Berndtson.

Ranskalaismedia seurasi niin ikään monia nykykuvataiteen kärkinimiä. Valokuvataiteilija Sanna Kanniston ”taianomainen tapa kuvata luontoa” sai kiitosta Le Figarolta. Kanniston Maison Louis Carré -näyttelystä kertonut teksti lukeutui vuoden laajalevikkisimpiin. Myös Elina Brotheruksen valokuvataiteesta kirjoitettiin useampia juttuja.

Kuvanveistäjä Kim Simonssonin sammallapset olivat esillä sekä kulttuuri- ja taide-elämysten Lille3000-tapahtumassa että Lyonin biennaalissa. Tom of Finland -näyttely Pariisissa sai kiitosta menneen ja nykyisen queer-taidemaailman tuomisesta yhteen. The Community -kollektiivin toteuttama kokonaisuus huomioitiin esimerkiksi Libération-sanomalehdessä. Lisäksi katutaidetaustaisen kuvataiteilija Jussi TwoSevenin Pariisin-näyttely noteerattiin Le Figarossa.

Klassisessa musiikissa Suomen profiili säilyi korkeana. Säveltäjä Kaija Saariaho valittiin Ranskan taideakatemian varajäseneksi, ja Strasbourgissa järjestettävä musiikkifestivaali Musica kunnioitti Saariahon elämäntyötä hänen 70-vuotispäivänsä kynnyksellä. 22-vuotias kapellimestari Tarmo Peltokoski nimitettiin Toulousen Orchestre National du Capitolen musiikilliseksi johtajaksi, ja sai lehdistöltä innostuneen vastaanoton. Suomalaiskapellimestareista mediassa esiintyivät niin ikään esimerkiksi Klaus Mäkelä ja Hannu Lintu.

Myös elokuvaan ja televisioon liittyviä juttuja ilmestyi runsaasti. Mikko Myllylahden Metsurin tarina sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla ja voitti Gan Foundation -levityspalkinnon. Lisäksi suomalainen osatuotanto Boy From Heaven palkittiin Cannesissa parhaasta käsikirjoituksesta. Palstatilaa saivat myös edellisvuoden Cannes-menestys Hytti nro 6 sekä Gérardmerin elokuvajuhlien pääpalkinnon voittanut Hanna Bergholmin Pahanhautoja. Televisiokanava Arte teki reportaasin Aki Kaurismäen Suomesta, joka on ”kylmä mutta runollinen”.

Mitä televisiotuotantoihin tulee, Les Echos kirjoitti Elisa Viihteen sisältöjohtaja Ani Korpelasta, joka pyrkii viemään lisää sarjoja ulkomaille ja edistämään suomalaista omaperäisyyttä. Ranskalaisyleisöä kiinnostivat erityisesti rikossarjat Helsinki-syndrooma ja Ivalo sekä polyamoriasta kertova Mister8.

Suomalainen kirjallisuus ja sarjakuva kiehtoivat tuttuun tapaan. Senegalissa kasvanut ranskalais-suomalainen Taina Tervonen kirjoitti hyvin vastaanotetun Les Otages -teoksen, joka käsittelee kolonialismin jäänteitä. Lisäksi Tervonen voitti sveitsiläisen Jan Michalski -kirjallisuspalkinnon aiemmasta romaanistaan Les Fossoyeuses. Sarjakuvataiteilija Emmi Valve palkittiin Prix Artémisia -kilpailussa erikoispalkinnolla omaelämäkerrallisesta Armo-teoksestaan. Media kiinnostui myös porilaisen Arttu Tuomisen rikosromaanista Verivelka ja nuoren Petra Rautiaisen esikoiskirjasta Tuhkaan piirretty maa.

Myös suomalainen ruoka, design ja muoti näkyivät joukkoviestimissä. Suomen Ranskan-instituuttia ja sen uutta Café Maa -ravintolaa ihasteltiin muun muassa arvostetussa IDEAT-aikakauslehdessä. Muotoilija Hanna Anosen hyväntuulinen ja värikäs näyttely instituutissa pääsi mukaan Ad Magazinen vinkkilistalle. Kun Jenny Hytösen unisex-mallisto voitti maailman arvostetuimpiin kuuluvan Hyèresin muotikilpailun, ei lehdistö lakannut suitsuttamasta nuorta suunnittelijaa.

Energia ja kestävä kehitys

Yksi vuoden keskeisimmistä uutisaiheista Ranskassa oli energiakriisi. Mielenkiintoa herättivät muun muassa eri maiden keinot vaikeasta tilanteesta selviytymiseen. Suomalaisten kerrottiin pyrkivän vedenkäytön ja lämmityksen vähentämiseen sekä saunomiskertojen karsimiseen.

Olkiluoto 3:n edistymistä seurattiin tiiviisti. Ranskalaisen teollisuuskonserni Arevan rakentaman reaktorin koekäyttöön tutustui muun muassa Le Monde, joka kirjoitti aiheesta pitkän jutun. Myös rakenteilla oleva ydinjätteen maanalainen loppusijoitustila Onkalo kiinnosti mediaa. Esimerkiksi Ranskan suurin televisiokanava TF1 raportoi Suomen olevan pioneeri ydinjätteen loppusijoituksessa, ja Le Journal du Dimanche -sanomalehti pohti, olisiko Suomen säilytysmalli vaihtoehto myös Ranskalle. Suomalaisesta ydinvoimasta kirjoitti niin ikään L’Express. Heidän mukaansa vihreiden päätös luopua ydinenergian vastustuksesta oli ”esimerkillinen valinta”.

Monissa yritysmaailman uutisissa painottuivat ilmastoinnovaatiot ja kestävä kehitys. Esimerkiksi Spinnovan raportoitiin solmineen sopimuksia ranskalaisbrändien kanssa, ja Metsä Boardin sekä Sulapacin ympäristöystävälliset pakkaukset olivat juttuaiheena muutamaan otteeseen. Myös ranskalaisyritysten yhteistyö suomalaisten kumppanien kanssa oli otsikoissa säännöllisesti. Ranskalaisyritys Valoremin kerrottiin keränneen yhteensä 145 miljoonaa euroa Matkussaaren tuulivoimapuiston rahoittamiseen, ja Neoenin tehneen merkittäviä sitoumuksia vihreään energiaan liittyen.

Kesäkuussa verkkolehti Atlantico esitteli Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja ranskalaisista poikkeavat keinot pyrkiä niihin. Muita aihepiiriin liittyviä uutisia olivat muun muassa Suomen kärkipaikka YK:n kestävän kehityksen listauksessa, Lahden kaupungin ekoteot sekä hieman negatiivisemmassa valossa ympäristöjärjestö Greenpeacen käynnistämä oikeusjuttu Suomen ilmastopolitiikasta. Lisäksi EU:n ennallistamisasetuksen raportoitiin herättävän tunteita Suomessa.

Toimivuus ja hyvinvointi

”Suomi on jälleen maailman onnellisin maa”, hehkuttivat ranskalaislehdet, kun sijoituimme viidettä kertaa maailman onnellisuusraportin kärkeen. Onnellisuuden juurisyiden pohdittiin piilevän todennäköisesti vanhemmuuden tukemisessa ja lasten hyvinvoinnin huomioimisessa. Le Monde otsikoi Suomen olevan maa, joka investoi onnellisuuteen panostamalla jaettuihin vanhempainvapaisiin ja tehokkaaseen koulutusjärjestelmään.

Onnellisuuden ohella tasa-arvo oli teema, joka toistui läpi vuoden. Kun Ranska alkoi jakaa ”bébé boxia” odottaville vanhemmille vuoden 2022 alkupuolella, inspiraation iloittiin tulleen Suomesta. Vanhempien välisen tasa-arvon lisäksi esimerkiksi vähemmistöjen asema poiki erilaisia artikkeleita. Euronews haastatteli somalipoliitikkoja, jotka ovat menestyneet Pohjoismaissa. Suomesta mukana oli kansanedustaja Suldaan Said Ahmed. Naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon kerrottiin olevan Suomessa ja Ranskassa samaa luokkaa. Työsarkaa kuitenkin riittää, sillä sekä suomalaiset että ranskalaiset naiset työskentelevät teoriassa ilmaiseksi marraskuun alusta vuoden loppuun, mediat summasivat.

Suomalainen talviosaaminen oli edelleen yksi kiinnostavimmista aiheista, joihin ranskalaismedia halusi tarttua yhä uudelleen. Uutta näkökulmaa saatiin, kun energiakriisin aikaansaama tarve madaltaa sisälämpötilaa nosti esiin kylmyyden terveyshyödyt. ”Kylmyys elämäntapana” otsikoi Ranskan yleisradio reportaasinsa, joka esitteli talvi-Suomen iloja. Hyisten juttujen aihepiirit vaihtelivat laidasta laitaan: Oulu julistettiin talvipyöräilyn pääkaupungiksi ja monet paikallislehdet esittelivät ”pohjoismaisia päiväunia” eli vauvojen ulkona nukuttamisen etuja.

Muita suomalaisesta yhteiskunnasta kertovia suosikkiaiheita ovat olleet perinteisesti avovankilat ja strategiamme asunnottomuuden vähentämiseksi. Molemmista teemoista tehtiin vuoden aikana muutamia reportaaseja. Esimerkiksi Ranskan yleisradion tunnettu Nous, les Européens -ohjelma kertoi modernien avovankiloiden helpottavan tuomittujen paluuta yhteiskuntaan.

Le Monden Ruotsin-kirjeenvaihtaja Anne-Françoise Hivert kirjoitti Suomen-matkoillaan lukuisia kiinnostavia katsauksia. Yksi näistä käsitteli ulkomaalaisen työvoiman houkuttelua Suomeen väestön ikääntyessä. Jutussa haastateltiin muun muassa chileläistä perheenisää, joka oli viehättynyt suomalaisen arjen helppouteen. ”Santiagossa meillä oli kaksi autoa. Täällä kaikki on alle neljännestunnin kävelymatkan päässä ja tyttäremme käyvät lähikoulussa”, kertoi 90 Day Finn -ohjelmaan osallistunut yrittäjä.

Myös mielenkiinto pääministeri Sanna Marinia ja naisvoittoista hallitusta kohtaan jatkui. Ranskan vaalituloksen selvittyä Le Monde nosti Suomen esimerkiksi maasta, jossa on toimiva koalitiohallitus. Kun pääministeri Marin tapasi Jacinda Ardernin Uudessa-Seelannissa, kohua herättänyt kysymys lehdistötilaisuudessa tuomittiin ranskalaisviestimissä epäjohdonmukaiseksi ja seksistiseksi.

Pääministeri Marinin vapaa-ajalla kuvatut videot kiinnostivat todella paljon. Media poimi otsikoihin pääministerin huumausainetestin, Kesärannassa otetun valokuvan sekä #solidaritywithsanna-ilmiön. Esimerkiksi Hillary Clintonin julkaisema tukitviitti huomioitiin näyttävästi, samoin ranskalaisten naiskansanedustajien tekemä tanssivideo. Myös Ranskan vastavalittu pääministeri Élisabeth Borne asettui Marinin puolelle ja kirjoitti tälle kirjeen, jossa puolusti pääministerin oikeutta yksityiselämään.

Videoiden johdosta esimerkiksi Ranskan yleisradio matkusti Suomeen ottamaan selvää siitä, kuka on Sanna Marin ja miltä hänen johtamansa maa näyttää. Puolituntinen televisio-ohjelma oli otsikoitu ”Suomi, nuoret vallassa”. Reportaasissa käsiteltiin tanssivideokohun lisäksi muitakin teemoja kuten tasa-arvoista vanhemmuutta. Myös opetusministeri Li Anderssonin haastattelu oli mukana lähetyksessä. Median kiinnostus aihetta kohtaan hiipui pian oikeuskanslerin päätöksen jälkeen, jossa todettiin, ettei pääministeri ollut jättänyt tehtäviään hoitamatta.

Koulutus ja tietotaito

Kouluvuoden alkaessa ilmestyi useampia juttuja, joissa esiteltiin Suomen opetussektoria. Artikkeleissa mainittiin usein suomalaisten opettajien korkea koulutustaso ja järjestelmän tasa-arvoisuus – se takaa lapsille yhtäläiset mahdollisuudet menestykseen yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Yksi keskeisimmistä koulutukseen liittyvistä artikkeleista oli Le Figaron reportaasi, jossa etsittiin reseptiä suomalaisopiskelijoiden menestykseen. Jutussa huomautettiin myös systeemin kääntöpuolesta, kuten esimerkiksi opettajien mittavasta työtaakasta. Suomalaista koulutusjärjestelmää esitteli omalla tavallaan myös TV5Monden mittava ohjelmasarja, jossa matkustettiin ympäri Suomea ja pohdittiin suomalaisten suhdetta ranskan kieleen.

L’Express kirjoitti Suomesta peliteollisuuden huippumaana nostaen otsikkoon Supercellin Clash of Clans ja Brawl Stars -hittipelit. Ranskalaismedia kirjoitti niin ikään esimerkiksi Clash Royale -pelin suosiosta. Peliteollisuuteen liittyi myös yksi vuoden luetuimmista Suomi-jutuista: kun Netflix osti suomalaisen peliyhtiö Next Gamesin 65 miljoonalla eurolla, keräsi Le Figaron artikkeli huimat 26,9 miljoonaa lukijaa.

Peliteollisuuden ohella suomalaisten teknologiayritysten kuulumiset kiinnostivat. Le Figaro tituleerasi Oulua ”pohjoisen Piilaaksoksi” ja esitteli ranskalaisyleisölle oululaisen MeKiwen XR-teknologian pioneerina.

Matkailu ja turismi

Alkuvuodesta uutisoitiin, että matkavarausten määrä Ranskasta Suomeen oli noussut 144 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Lehdistö huomioi uudet lentoyhteydet Ranskasta Suomeen: Air France aloitti lennot Pariisista Rovaniemelle joulukuussa 2021 ja Kittilään vuotta myöhemmin. Myös Finnairin vaikeudet olivat esillä.

Ranskalaisia kiinnostaa erityisesti talvimatkailu, mikä näkyi juttujen aiheissa. Revontulet, talvimaisemat ja joulupukki ihastuttivat kuten aiempinakin vuosina. Ranskan yleisradion puolitoistatuntinen reportaasi ”Valkoista taikaa” kuvasi ranskalaistoimittajan matkaa maailman onnellisimmassa maassa tutustuen suomalaisiin ja luontosuhteeseemme. Kun Ranskan suurin televisiokanava TF1 perehtyi suomalaiseen joulunviettoon, oli aktiviteetteina muun muassa avantouintia ja pilkkimistä. Kesäisempiäkin kuvia mahtui joukkoon. Esimerkiksi Ranskan yleisradion televisioreportaasi esitteli uuden puolen Lapista kesäkohteena saunalautoilla seilaten.

Matkailuteemaisia Helsinki-juttuja ilmestyi useita. Suurlähetystö järjesti syksyllä 2021 mediamatkan, jonka seurauksena syntynyt, Helsingin päärautatieaseman uudesta Scandic Grand Central -hotellista kertova Le Figaron juttu oli vuoden luetuimpia. Lisäksi Tampere sai osakseen todella paljon mielenkiintoa, kun kuvanveistäjä Thomas Houseagon näyttely avautui Sara Hildénin taidemuseossa. Mukana olleet näyttelijä Brad Pittin ja muusikko Nick Caven teokset ylittävät uutiskynnyksen kymmenissä ranskalaismedioissa.

Teksti: maakuvatyön vastuuvirkamies Johanna Unha-Kaprali, Suomen Pariisin-suurlähetystö