Markkinamahdollisuudet Ranskassa

Ranskassa on kysyntää suomalaisosaamiselle

Ranskan markkina on EU-maiden toiseksi suurin, ja Ranskan talous on elpynyt vahvasti saavuttaen jo ennen vuoden 2022 alkua koronaviruspandemiaa edeltäneen tason. Sadan miljardin euron elpymispaketilla ja kymmenien miljardien lisäinvestoinneilla Ranska panostaa tulevaisuuden teknologioihin ja perinteisen teollisuuden uudistamiseen.

Koostamme kerran vuodessa yleiskatsauksen Ranskan markkinatilanteesta.

Maa-analyysi: Ranskan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Kokoamme tietoa säännöllisesti raporteiksi:

Ranskan toimet energian hinnan nousuun vastaamiseksi

Ranskan hallitusta huolestuttaa yhteiskunnallinen mieliala inflaation ja energiakriisin vaikuttaessa ostovoimaan. Sen vuoksi maassa on otettu käyttöön moninaisia tukia kuluttajille, yrityksille ja maataloudelle. Energian kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa pyritään tasapainottamaan lyhyellä aikavälillä energian kohtuukulutuspaketilla ja vapaaehtoisiin toimiin vetoamalla. Myös uusiutuvan energian investointeja halutaan nopeuttaa.

Eiffel-torni yöllä
Ranskan hallitus on esittänyt julkisen valaistuksen vähentämistä. Tällä hetkellä Eiffel-tornin valot sammuvat kello 23.45.

Ranska on eurooppalaisista maista yksi parhaiten asemoituneita käsillä olevaan energiakriisiin johtuen ydinenergian suuresta osuudesta. Ydinvoima muodostaa noin 70 prosenttia sähköntuotannosta. Jokien lämpeneminen ja korroosio-ongelmat ovat johtaneet kesällä ydinreaktoreiden sulkemisiin. Vaikka useimpien reaktoreiden odotetaan palaavan tuotantoon vuoden loppuun mennessä ja kaasuvarastot ovat lähes täynnä, sähkön futuurihinnat ovat Ranskassakin yli kymmenkertaistuneet tavanomaisesta. 

Ranskan kansalaismielipide ei ole vahvan yksimielisesti Ukrainan tukemisen takana, ja osa poliittisista toimijoista pyrkii hyödyntämään kasvavaa tyytymättömyyttä. Muistissa ovat vuonna 2018 polttoaineen hinnankorotuksista alkaneet keltaliivimielenosoitukset. Tuorein lakkoaalto on aiheuttanut muun muassa polttoainepulaa. Laajempia, usean eri yhteiskunnan sektorin lakkovaroituksia on myös annettu.

Ranskan hallitus kertoo käyttävänsä ensi vuonna 45 miljardia euroa energiakriisin hoitoon. Vuosien 2021–2023 aikana summa nousee yhteensä sataan miljardiin. Tämä lisää valtion velkaantumista, ja tavoite painaa budjettivaje alle kolmen prosentin on siirretty vuodelle 2027.

Energiasubventioista osa rahoitetaan uusiutuvan energian tuotantotukien jäämisellä arviolta kahdeksan miljardia euroa budjetoitua pienemmäksi ja kääntyessä negatiiviseksi tulevana vuonna. Mekanismi perustuu tuotantokustannuksen ja markkinahinnan erotukseen.

Hintasääntelyn vuoksi Ranskassa on pystytty keinotekoisesti pitämään inflaatio euroalueen matalimpana. Hallituksen mukaan tehdyt päätökset hinnankorotuksista nostavat inflaatiota alkuvuodesta 2023 ja siirtävät siten inflaatiohuippua.

Toimenpiteitä energian kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi

Energian hinnannousun rajoittaminen ja monet tuet luonnollisesti lisäävät energian kysyntää verrattuna tilanteeseen, jossa näitä toimenpiteitä ei olisi tehty. Syyskuun alussa presidentti Emmanuel Macron vetosikin kansalaisiin, jotta energiankulutusta saataisiin vähennettyä kymmenellä prosentilla vapaaehtoisin toimin.

Hallituksen lokakuun alussa esittämän energian kohtuukulutuspaketin (plan du sobriété énergétique) toimenpiteitä ovat:

  • lämpimän veden katkaisu julkisista hallintorakennuksista
  • etätyöhön ja kimppakyyteihin kannustaminen
  • julkisen sektorin työntekijöiden ajonopeuksien lasku moottori- ja maanteillä
  • suositus pudottaa sisälämpötila 18 asteeseen energiatilanteen kriisiytyessä (nyt suositus on 19 astetta)
  • julkisen valaistuksen vähentäminen
  • 16 kohdan ohjeet yrityksille energiansäästötoimiksi 
  • sähkö- ja kaasutoimitusten stressistason ilmaiseminen television säätiedotusten yhteydessä

Hallituksen syyskuussa parlamenttiin viemä lakiesitys pyrkii nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan hallinnollisia prosesseja, joilla uusiutuvan energian tuotantoprojekteja luvitetaan. Nykyisin 5–10 vuotta kestävää prosessia pyritään lyhentämään neljään vuoteen.

Lailla helpotetaan aurinkovoimalle sopivien paikkojen löytämistä liikenneväylien varsilta ja velvoitetaan rakentamaan aurinkovoimalat yli 2 500 neliömetriä suurten parkkipaikkojen päälle. Tällä keinolla olisi saatavissa 7–11 GW aurinkovoimaa. Ranska jäi ainoana EU-maana vuonna 2009 asetetuista uusiutuvan energian osuuden tavoitteistaan vuodelle 2020.

Hallitus julkisti jo heinäkuussa nopeavaikutteisia toimenpiteitä. Niillä on pyritty estämään uusiutuvan sähkön ja biometaanin tuotantoprojektien pysähtyminen rakennuskustannusten nousun ylittäessä syöttötariffeilla saatavan tuoton. Uudet laitokset saavat tehdä kauppaa aluksi markkinahinnalla ohi sopimuksessa sovitun syöttötariffin. Hyväksytyissä rakennusluvissa nostetaan maksimikapasiteettia.

Toimet ostovoiman vahvistamiseksi

Ranskan hallitus julkaisi maaliskuussa 2022 resilienssisuunnitelman, jossa julkistettiin lukuisia tukitoimia Ukrainan kriisin, siitä johtuvien pakotteiden ja niiden vaikutusten lievittämiseksi kotitalouksille ja yrityksille.

Elokuussa hyväksytyssä ostovoimalaissa muun muassa useita sosiaalietuuksia korotetiin neljällä prosentilla. Julkisen sektorin työntekijöille annetaan 3,5 prosentin palkankorotus.

Kotitalouksien ja pienyrityksien sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet vuonna 2022 vain neljä prosenttia ja kaasun hinta on pysynyt muuttumattomana niin kutsutun hintakilven myötä. Noin 70 prosenttia Ranskan sähköasiakkaista on valinnut kiinteähintaiset sopimukset. Tammi- ja helmikuusta 2023 alkaen kaasun ja sähkön hinnat nousevat 15 prosenttia.

Ilman valtion subventointia sähkön ja kaasun hinnannousut olisivat yli sata prosenttia vuonna 2023. Subvention yhteydessä valtion valmiiksi enemmistöomistama energiajätti EDF kansallistettiin ja vedetään pois pörssistä.

Sähköveroa laskettiin 22,5 eurosta yhteen euroon kotitalouksille ja 50 senttiin yrityksille helmikuusta 2022 tammikuuhun 2023. Lisäksi öljy- ja puulämmittäjät saavat 200 euron kertatuen.

Liikkumista tuetaan subventoimalla polttoaineen hintaa 30 senttiä litralta ja kuljetusyrityksille annetaan suoraa tukea 400 miljoonaa euroa. Sähköautojen ja työsuhdepyörien hankintatukia korotetaan.

Tuet yrityksille

Paljon energiaa kuluttaville yrityksille annetaan avustuksia energiakuluihin. Vaikeuksissa olevien yritysten energialaskuille annetaan valtiontakaus, jotta energian myyjät uskaltavat tehdä sopimuksia asiakasyritysten kanssa. 

Valtio myöntää 150 miljoonan euron tuet teollisuuden vähähiilisyysprojekteille sekä tuettuja lainoja Ukrainan konfliktista kärsiville yrityksille.

Työnantajille tulee mahdollisuus maksaa työntekijöille verovapaa vuosibonus. Itsenäisille ammatinharjoittajille, toiminimi- ja maatalousyrittäjille annetaan alennusta työn sivukuluihin.

Ulkoasiainsihteeri Ari Tenho, Suomen Pariisin-suurlähetystö