Ajankohtaista

Ranskan taloudella menee verrattain hyvin. Hallitus pyrkii osoittamaan ensi vuoden budjettiehdotuksellaan suhtautuvansa vakavasti julkisiin menoihin, sillä Ranskan valtion velka on ylittänyt kolme biljoonaa euroa. Alijäämä ylittää selvästi EU:n finanssipoliittisten sääntöjen rajat, mikä tekee Ranskasta yhden euroalueen heikoimmin suoriutuneista maista. Vaikka hallitus haluaakin kiristää kukkaronnyörejä jonkin verran, aikoo se myös jatkaa ostovoiman ja yritysten investointimahdollisuuksien puolustamista. Pintansa pitävä inflaatio, joka hellittänee hieman, on edelleen sisäpoliittisesti herkkä kysymys. Hallitus voi suurella todennäköisyydellä päättää hyväksyä lakiehdotuksen ilman äänestystä turvautumalla viime vuoden tapaan perustuslain 49 artiklan kohtaan 3.

Ranskan hallitus on laatinut vihreän teollisuuden lakipaketin, jonka avulla vauhditetaan vihreää siirtymää ja vahvistetaan maan kilpailukykyä. Ranska aikoo puolittaa päästönsä vuoteen 2030 mennessä. Energiaa koskevien kulutustottumusten muuttaminen ja sähkön tuotannon lisääminen ovat keskeisiä ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ydinenergian rooli tulee olemaan merkittävä.

Vuosi 2023 on alkanut Ranskassa hallituksen talouspolitiikan vastaisen sosiaalisen liikehdinnän värittämänä. Talouskasvu on sen sijaan ollut ennakoitua positiivisempaa. Varsinaiselta taantumalta on toistaiseksi vältytty, mutta globaalin mittakaavan riskit ovat tästä huolimatta olemassa.

Ranskalainen media oli Suomesta erityisen kiinnostunut viime vuonna: Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 27 300 kertaa. Osumia oli 1,5 kertaa edellisvuotta enemmän. Ranskalaisyleisö pääsi nauttimaan laajoista Suomi-reportaaseista niin televisiossa, radiossa kuin lehdistössäkin. Verkossa laajimmalle levisivät Le Figaron artikkelit, joista monilla oli lähes 27 miljoonaa lukijaa. Mediaa kiinnostivat eniten maamme Nato-hakemus ja suomalainen kulttuuri. Myös kohu pääministeri Sanna Marinin tanssivideoiden ympärillä sai huomiota.

OECD on merkittävä kansainvälinen organisaatio, jolla on yli 100 miljoonan euron vuosittainen hankintabudjetti. OECD:n tavoitteena on laajentaa toimittajaverkostoaan. Suomalaiset yritykset ja toimijat ovat tervetulleita rekisteröitymään OECD:n hankintaportaaliin ja sitä kautta osallistumaan kilpailutuksiin. Lisäksi Team Finland järjestää OECD:n kanssa hankintapäivän suomalaisille yrityksille ja asiantuntijoille 16.2.2023.

Ranska on EU:n toiseksi suurin talous, jonka bruttokansantuote – 2 500 miljardia euroa – on kymmenen kertaa Suomen vastaavaa suurempi. Ranska on vahvasti palvelutalous, suuri eurooppalainen pankki- ja rahoituskeskus ja matkailun globaali ykköskohde.

Ranskan hallitusta huolestuttaa yhteiskunnallinen mieliala inflaation ja energiakriisin vaikuttaessa ostovoimaan. Sen vuoksi maassa on otettu käyttöön moninaisia tukia kuluttajille, yrityksille ja maataloudelle. Energian kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa pyritään tasapainottamaan lyhyellä aikavälillä energian kohtuukulutuspaketilla ja vapaaehtoisiin toimiin vetoamalla. Myös uusiutuvan energian investointeja halutaan nopeuttaa.

Ranskan talouden elpyminen on odotettua maltillisempaa maailmanpolitiikan tapahtumien myötä. Liiketoimintaympäristö ja yritysten usko markkinoiden kehitykseen ovat ymmärrettävästi kärsineet inflaation seurauksena. Tuotanto- ja elinkustannusten nousu sekä huomattavasti muuttunut Euroopan energiamarkkinoiden tilanne nakertavat niin kuluttajan kuin elinkeinoelämänkin luottamusta. Hallitus on pyrkinyt tukemaan kotitalouksia ja yritysten toimintaedellytyksiä verrattain etupainotteisesti. Vahva palvelusektori toimii talouden yhtenä moottorina, mutta kuluttajien kasvava varovaisuus voi varjostaa talouskasvua.

Vielä vuodenvaihteessa Ranskan keskuspankki ennakoi kuluvalle vuodelle 3,6 prosentin talouskasvua, mutta niin keskuspankki kuin muutkin tahot ovat sittemmin joutuneet laskemaan odotuksiaan. Sodan tuomasta epävarmuudesta ja koronapandemian pitkittymisestä huolimatta Ranskan talouskehitys on kuitenkin pysynyt kuluvan vuoden alussa plussan puolella, mutta kasvuennuste on laskenut 2,8 prosenttiin. Kasvunäkymiä synkistää ensi vaiheessa kasvava inflaatio, joka johtuu erityisesti kasvaneista energiakustannuksista, kun taas pidemmällä tähtäimellä vaikutukset tuntuvat varsinkin arvoketjuissa ja tarpeessa järjestellä niitä uudestaan.

Ranskalainen media kirjoittaa Suomesta paljon. Kiinnostus vaikuttaa lisääntyvän vuosi vuodelta. Viime vuonna Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 17 700 kertaa. Kun käsiteltyjä teemoja tarkastellaan lähemmin, erottuvat joukosta sekä koronakriisiin että ympäristöön liittyvät artikkelit. Kulttuurista kirjoitettiin poikkeuksellisen usein. Media oli kiinnostunut myös esimerkiksi HX-hävittäjähankkeesta, osaajahoukuttelusta Suomeen ja suomalaisen yritysmaailman kuulumisista. Eräänlaisiksi kestosuosikeiksi muodostuneet suomalainen onnellisuus, koulutus ja tasa-arvo vilahtivat otsikoissa niin ikään.